Olen käynyt paikallisella kauniisti stailatulla Reissukirppiksellä silloin tällöin kevään ja alkukesän aikana. Minä tykkään kaikesta vanhasta, patinoituneesta, kauniisti kuluneista esineistä. Kirpparilla haikailu on rentouttavaa. Voi kaikessa rauhassa tutkiskella esineitä ja tuumailla mitä ostaisi. Huushollimme alkaa kohta olla liian täynnä vanhaa tavaraa. Miehenikin vähän vihjaisi siihen suuntaan. Ja lapset sanovat suoraan, että kotimme näyttää kirpparilta.
Vanhat tavarat. Siispä vanha laulu. Seija Simola Sulle silmäni annan. Video on kyllä moderni. Mutta en löytänyt mitään muuta videota tuohon lauluun.
Löysin tämän suloisen vanhan kelkan. Ja ajattelin heti, että panen kesäkukkia sen päälle.
Teekannun olen varmaankin aikaisemmin esitellyt. Esittelen uudestaan, koska se on samaa sarjaa kuin tarjoilulautanen. Molemmat ovat käsin maalattuja. Sarjan nimi on Rosmarin ja se on Ulla Procopenin suunnittelema ja maalaama.
Kannu on Arabian niin sanottua perhossarjaa.
Kupit ovat retroa 1970-luvulta. Niistä voi juoda sekä kuumaa että kylmää juomaa.
Retroryijy sopi hyvin meidän tuulikaappiin.
Ihastuin tähän Gerry Weberin takkiin. Se näyttää kuvissa kulahtaneemmalta kuin oikeasti on.
Tykkään metsänvihreästä väristä. Ihmeviivat ei ole oikeasti matossa. Vaan valon leikkiä.
Artekin satulavyötuoli maksoi vain kymmenen euroa. Artekin perusti Alvar Aalto parin ystävänsä kanssa.
Sitten minun rasiahullun löytöjä.
Tykkätkö sinä kierrellä kirppareita ja mikä on ollut paras löytösi?
