Minä olen vereslihalla henkisesti. Minulla on tyhjä olo. Minulla on ontto olo. En voi edes kertoa työkriisistäni avoimesti ja julkisesti.
Vain hämäriä viittauksia
Yhteen tyyppiin. Jonka kanssa en tule toimeen.
Jos tykkäisin nykyisin viinasta, joisin nyt sitä. Yhden illan vapahdus. Näistä raskaista ajatuksista. Mutta seuraavana päivänä entistä huonompi olo.
Minulla on selkeä syy olla surullinen.
Varsinaiseen masennukseen en halua vaipua.
En ihan piruuttani.
Minulle alakulomusiikkia. Veskun ja Leinon Elegia youtubesta.
Jos linkki nyt toimii.
Sairauslomalla. Kunnes olen jotenkin valmis kohtaamaan taas päivittäin tämän tyypin.
Nyt. En ole. Vielä.
Oppilaita ja työkavereita on vähän ikävä.
Jatkan elämääni. Lenkki. Kuntosali. Ruuan laitto. Tiskit ja vaatteidenpesu.
Joulukakut ja joululeivät olen jo leiponut pakastimeen.
Vaikka en ole niin sanottu jouluihminen. En tee suurta joulusiivousta. Ei ole erikseen jouluverhoja. Pöytäliina on.
Tortut paistan. Pipareita meillä ei syö kukaan. Laatikot valmiina. Joulukalan valmistan. Samoin lasimestarinsillin ja rosollin teen itse. Kaupan rosolli on pientä mautonta silppua.
Tämän vuoden joulukuusikin on jo valmiiksi ostettu.
Miten paljon sinä niin sanotusti laitat joulua?
Lähteet: kuvat omat
