Lapsuus vaikuttaa parisuhteisiin

Lapsena saatu hoiva, tuki ja turva vaikuttavat siihen, miten ihminen kiintyy myöhemmin elämässä ihmisiin, etenkin parisuhdekumppaniin.

John Bowlby ja Mary Ainsworth loivat kiintymyssuhdeteorian 1960-70-luvuilla. Se on ollut siis käytössä psykologiassa jo pitkään.

Kiintymystyylejä on neljä ja ne ovat toistuvia käyttäytymismalleja, joilla ihminen toimii läheisissä ihmissuhteissa.

Olisi hyvä miettiä, miten oma tapa olla läheisessä suhteessa on syntynyt, miten se vaikuttaa puolisoon ja lapsiin.

Turvallinen kiintymyssuhde

Turvaa ja hoivaa saaneen ihmisen on helppo luottaa muihin ja hänkin on itse luotettava. Hän on avoin ja hänen on helppo puhua kumppanille tarpeistaan. Turvallinen kiintymystyyli on muodostunut, kun vanhemmat ovat olleet läsnä ja tukeneet lasta johdonmukaisesti. Hyvät lapsuudenkokemukset ovat saaneet turvallisesti kiintyneen ajattelemaan, että hän on sellaisenaan rakastettava ja riittävä.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että turvallisesti kiintyneen parisuhteet ovat yleensä vakaita ja pitkäkestoisia.

Välttelevä kiintymyssuhde

Välttelevästi kiintynyt ihminen ei näytä helposti tunteitaan muille. Hän toisaalta hakee läheisyyttä ja toisaalta haluaa pitää välimatkaa. Usein hän pyrkii pärjäämään yksin, koska hän elää uskossa, ettei saa näyttää kielteisiä tunteita muille.

Kun välttelevä välttelee, voi puoliso kokea, että hän jää tunteinensa yksin. Välttelevän kiintymystyylin taustalla on usein se, että lapsen on pitänyt pärjätä yksin liian pienenä.

Ristiriitainen kiintymyssuhde

Ahdistuneen ristiriitaisesti kiintynyt pyrkii miellyttämään kumppaniaan, koska pelkää hylätyksi tulemista. Hän epäilee omaa hyvyyttään ja tarpeitaan.

Ristiriitainen kiintymys muodostuu, jos vanhempi vastaa lapsen tarpeisiin epäjohdonmukaisesti. Lapsi oppii, että esiintymällä avuttomana tai liioittelemalla tunteitaan, hän saattaa saada vanhempien huomion.

Selviytymiskeinoiksi voi syntyä pakottavia, vaativia, tunkeilevia keinoja, joita mahdollinen elämänkumppani ei kestä.

Jäsentymätön kiintymyssuhde

Jäsentymättömästi kiintynyt ihminen pyrkii samanaikaisesti lähestymään toista ja välttelemään lähentymistä. Taustalla on usein lapsuudenaikainen trauma, monesti kaltoinkohtelu ja vanhemman pelottavuus.

Kun vanhempi on lapselle samaan aikaan sekä hädän aiheuttaja että apu hätään, ei lapselle synny johdonmukaista tapaa ilmaista tarpeitaan.

Parisuhteessa tämä ilmenee tarpeitten ja pelon ristiriitana.  Kaipuuta läheisyyteen vaikeuttaa pelko siitä, että kiintymyksen kohde hylkää tai satuttaa.

Kiintymystyylit voivat onneksi muuttua elämän aikana. Hyvä ihmissuhde tai parisuhde voi auttaa siinä, miten suhtaudumme itseemme ja muihin ihmisiin.

Lähden reilun viikon lomalle, joten en kirjoita tänne juttuja. Kaikille hyvää syksyn alkua!

Lähteet: Helsingin Sanomat 13.6.2019, kuvat omat