Minulla on taipumus ajatella ongelmia, niiden syitä ja seurauksia - ei ratkaisuja. Ryven. Tuherran. Jaanailen. Olen viistosti. Mietin ja mietin. Ajatukset ovat kulmikkaita tai vastakohtaisesti ameebamaisia.
Ajatteluuni vaikuttaa varmasti psykodynaaminen psykoterapia, jonka kävin raskaasti läpi opintoihini liittyen. Siinä keskityttiin nimenomaan menneisyyteen, ongelmien syihin.
Psykodynaamisen terapian yksi tehtävä on jatkossa pystyä itse analysoimaan ongelmiaan. Olen sisäistänyt tämän liiankin hyvin. Minulla on paljon opittavaa ratkaisukeskeisestä psykologiasta.
Sana ratkaisukeskeisyys on juurtunut yleiskieleen kymmenen viime vuoden aikana. Se on alunperin lähtöisin psykologiasta ja psykoterapiasta, jossa sillä on laajempi merkitys kuin arkikielessä. Se kuvaa kokonaista ajattelumallia ja elämänfilosofiaa.
Kun nykyisin esimerkiksi yritysjohtaja, personal trainer tai vaikkapa avoimen työpaikan hakija kuvaa itseään ratkaisukeskeiseksi, hän haluaa antaa itsestään myönteisen, dynaamisen vaikutelman.
Ratkaisukeskeinen ihminen ei vello menneessä ja ongelmissaan. Hän katsoo tulevaisuuteen ja ratkoo ongelmat.
Ratkaisukeskeisen ajattelun uranuurtajat - jo 1950-luvulla - alkoivat tutkia sitä, kuinka tulevaisuuteen suuntautuva ajattelumalli vaikuttaisi psykoterapiapotilaisiin. Ratkaisukeskeinen psykologia on kuitenkin muuta kuin postitiivinen psykologia self help-oppaineen ja menestyksineen.
Tutkimusten karttuessa huomattiin, että unelmat, toiveet ja niihin liittyvien konkreettisten tavoitteiden ja päämäärien asettaminen innostivat ihmisiä enemmän kuin ongelmiin ja niiden syihin syventyminen.
Ratkaisukeskeisessä psykologiassa ihminen nähdään osaavana, omaa elämäänsä hallitsemaan kykenevänä yksilönä. Siinä ei ajatella ihmisen heikkouksia ja huonoja puolia vaan hänen vahvuuksiaan ja sitä, millä tavalla niitä voidaan tukea, jotta ihminen saavuttaa parhaimman itsessään. Jokainen voi soveltaa ratkaisukeskeisyyttä omassa arjessaan. Se voisi lisätä hyvinvointia.
Arjen riitatilanteissa kannattaisi kiinnittää huomiota kieleen ja puhetapaan. Kannattaa välttää sanoja "aina" ja "ikinä", koska toinen osapuoli kokee ne helposti epäoikeudenmukaisina.
Ratkaisukeskeisyyden ylläpitäminen on haastavaa, koska ihminen hakee helposti ongelmia ja alkaa etsiä syitä ja seurauksia. Jos ajatukset ei ole hyödyllisiä eivätkä tuota hyvää, niistä kannattaa tietoisesti luopua.
Osaatko ajatella ratkaisukeskeisesti?
Lähteet: Anna 6.6.2019/23, kuvat omat
Ajatteluuni vaikuttaa varmasti psykodynaaminen psykoterapia, jonka kävin raskaasti läpi opintoihini liittyen. Siinä keskityttiin nimenomaan menneisyyteen, ongelmien syihin.
Psykodynaamisen terapian yksi tehtävä on jatkossa pystyä itse analysoimaan ongelmiaan. Olen sisäistänyt tämän liiankin hyvin. Minulla on paljon opittavaa ratkaisukeskeisestä psykologiasta.
Sana ratkaisukeskeisyys on juurtunut yleiskieleen kymmenen viime vuoden aikana. Se on alunperin lähtöisin psykologiasta ja psykoterapiasta, jossa sillä on laajempi merkitys kuin arkikielessä. Se kuvaa kokonaista ajattelumallia ja elämänfilosofiaa.
Kun nykyisin esimerkiksi yritysjohtaja, personal trainer tai vaikkapa avoimen työpaikan hakija kuvaa itseään ratkaisukeskeiseksi, hän haluaa antaa itsestään myönteisen, dynaamisen vaikutelman.
Ratkaisukeskeinen ihminen ei vello menneessä ja ongelmissaan. Hän katsoo tulevaisuuteen ja ratkoo ongelmat.
Ratkaisukeskeisen ajattelun uranuurtajat - jo 1950-luvulla - alkoivat tutkia sitä, kuinka tulevaisuuteen suuntautuva ajattelumalli vaikuttaisi psykoterapiapotilaisiin. Ratkaisukeskeinen psykologia on kuitenkin muuta kuin postitiivinen psykologia self help-oppaineen ja menestyksineen.
Tutkimusten karttuessa huomattiin, että unelmat, toiveet ja niihin liittyvien konkreettisten tavoitteiden ja päämäärien asettaminen innostivat ihmisiä enemmän kuin ongelmiin ja niiden syihin syventyminen.
Ratkaisukeskeisessä psykologiassa ihminen nähdään osaavana, omaa elämäänsä hallitsemaan kykenevänä yksilönä. Siinä ei ajatella ihmisen heikkouksia ja huonoja puolia vaan hänen vahvuuksiaan ja sitä, millä tavalla niitä voidaan tukea, jotta ihminen saavuttaa parhaimman itsessään. Jokainen voi soveltaa ratkaisukeskeisyyttä omassa arjessaan. Se voisi lisätä hyvinvointia.
Arjen riitatilanteissa kannattaisi kiinnittää huomiota kieleen ja puhetapaan. Kannattaa välttää sanoja "aina" ja "ikinä", koska toinen osapuoli kokee ne helposti epäoikeudenmukaisina.
Ratkaisukeskeisyyden ylläpitäminen on haastavaa, koska ihminen hakee helposti ongelmia ja alkaa etsiä syitä ja seurauksia. Jos ajatukset ei ole hyödyllisiä eivätkä tuota hyvää, niistä kannattaa tietoisesti luopua.
Osaatko ajatella ratkaisukeskeisesti?
Lähteet: Anna 6.6.2019/23, kuvat omat
Meillä keskustellaan tästä silloin tällöin. Minäkin olen tunteissavellova. Jos kerron pahan mieleni miehelleni tai siskolleni, toivon saavani MYÖTÄTUNTOA RATKAISUJEN sijaan. Siinä onkin ratkaisukeskeisellä opettelemista, ettei tarjoa ratkaisuja. Miehille tämä on kuulemma vielä vaikeampaa?
VastaaPoistaKiitos Pellavasydämen Mervi kommentistasi. Ihminen varmasti kaipaa myötätuntoa pahaan mieleen ratkaisujen sijaan. Se tulee aina ensimmäiseksi, jos kertoo jollekin ongelmastaan. Kiva tavata toinenkin velloja. Jotkut miehet eivät osaa samastua niin hyvin kuin naiset.
PoistaMinulla on samanlainen taipumus pohtia liikaa ja analysoida pitkään ja hartaasti. Se taitaa olla osittain synnynnäinen taipumus, luulen, ehkä liittyy inter- ja intrapersoonalliseen lahjakkuuteen ... ennen puhuttiin näistäkin älykkyyden lajeista, en tiedä, ovatko relevantteja enää. Mutta siis liika on liika ongelmien taustojen ymmärtämisessäkin, siitä olen vakuuttunut. Siksi pyrin nykyisin enemmän ratkaisuihin. Mutta toisen ihmisen ongelmien ratkaisu ei kuulu minulle, vaan silloin pitää vain kuunnella ja ottaa vastaan toisen tuntee - ihan niin kuin edellä Pellavasydämen Mervi kirjoittaa.
VastaaPoistaHyvää pohdintaa sinulla tässä, Marja. Niin kuin usein muulloinkin.
Kiitos Eeva kommentistasi. Voipi olla myös synnynnäistä kelata näitä asioita ja ongelmia. Haluaisin niin päästä helpommalla. Kuten sanotaan: asioillahan on taipumus järjestyä. Nykyisinkin puhutaan inter- ja intrapersoonallisesta lahjakkuudesta, vaikka tunneälyä ei muuten enää korosteta. Minäkin opettelen ratkaisukeskeisyyttä, vaikka ennen sitä jotenkin vähättelin liian heppoisaksi koko persoonallisuudenteoriana.
PoistaMinä olen enemmän käytännön ihminen kuin pohtija.
VastaaPoistaKun teen jotain, keksin usein ratkaisuja, vaikken ole arjen ongelmia edes ajatellut.
Tarvitsisin varmaan tuota psykodynaamista psykoterapiaa, oppiakseni analysoimaan ja ymmärtämään elämää :D
Ihanaa alkavaa elokuuta sinulle ja lukijoillesi!
Kiitos kommentistasi Kirsti. Minä kadehdin sitä, että tekemällä löydät ratkaisuja. Olen psykodynaamisen terapian aikana työstetyistä lapsuudenkokemuksista kiitollinen edelleen, mutta kyllä se kolmen vuoden aikana kaksi kertaa viikossa teki minusta ylianalysoijan. Murehdin liikaa muidenkin murheita oman sotkuisen ajattelun lisäksi. Mutta kuitenkin rakkaudesta.
PoistaTämä oli hyvä kirjoitelma ja ajatuksia herättävä. itse koen että on raskasta työskennellä henkilön kanssa , joka näkee van ongelmia kaikkialla. Meitä kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan, mutta itseäni pidän ratkaisukeskeisenä työntekijänä. Olen hyvin joustava ja sopeutumiskykyinen ja en keskity ongelmiin vaan niiden ratkaisuihin.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Saija. Onneksi olkoon! Olet ratkaisukeskeinen ihminen. Sinulla on myös resilienssiä eli joustavuutta, mikä on todella hyvä asia. Sinun kanssasi on varmasti hyvä tehdä töitä.
VastaaPoista