Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ilmiö. Kolmasosa koko maailman ruoasta joutuu roskiin. YK:n Kestävän kehityksen ja EU-komission Kiertotalouspaketin tavoite on ruoka hävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.
Tämä on yksi keino vähentää ilmaston lämpenemistä, ja pelastaa kaunis maapallomme.
Suomessa alan yrittäjät, LUKE (Luonnonvarakeskus) ja ministeröt etsivät ratkaisua ruokahävikin kansallisen seurannan järjestämiseksi.
Ruoan pois heittäminen on Suomessa iso ongelma. Hävikkiin joutuu LUKE:n mukaan 400 miljoonaa kiloa vuodessa.
Suomessa ruokaketjun hävikin kasvihuonepäästöt - eli hiilijalanjälki - on melkein miljoona tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa. Tämä vastaa 400 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.
Ruokahävikin vähentäminen tuntuisi myös lompakossa, sillä ruokahävikki vie suomalaiselta 120 € vuodessa.
Suomalaisista jopa 68 prosenttia kokee huonoa omatuntoa heittäessään vielä syömäkelpoista ruokaa pois.
Mitä ihminen voi tehdä välttääkseen ruokahävikkiä?
Viime vuonna Matsmartin kautta pelastettiin eli ostettiin 527 000 kiloa ruokaa, mikä vastaa 81 000 hiilidioksidipäästöjä. Tämä merkitsee samaa kuin 758 edestakaista Helsinki-Lontoo lentoa.
Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson sanoo: "Vähentämällä ruokahävikkiä asiakkaamme tekevät vaikutuksen ympäristöön ja säästävät rahaa. Samanaikaisesti autamme tuottajia myymään tuotteita, jotka muutoin päätyisivät hävikkiin."
Hävikkiruokaa voi ostaa jopa 20-90 prosentin alennuksella.
Syitä sille, miksi elintarvikkeet joutuisivat hävikkiin, on monia. Tuotteen pakkaus on muuttunut. Pakkauksessa voi olla painovirheitä. Tuotteen parasta ennen päiväys uhkaa umpeutua. Nämä kaikki päätyisi roskiin, josMatsmart ei ostaisi niitä ja myisi eteen päin.
Hurja esimerkki tästä on, että miljoona Santa Maria purkkia olivat vaarassa joutua hävikkiin siksi, että niiden pakkaus oli muuttunut. Matsmart osti ne Pauligilta
Matsmartin liikevaihto oli vuonna 2017 700 000 euroa. Kasvuyityksenä toimiminen on vielä tappiollista, mutta kiinnostaa monia sijoittajia.
Lähteet: Matsmart tiedote, LUKE tiedote, Kauppalehti. Kuvat: Matsmartin kuvapankki, kuvakaappaus talouslehdestä, Pixabay, Pexel.
Hyvä, silmiä avaava kirjoitus.
VastaaPoistaPinnat Matsmartille.
Olen aina ollut ylpeä siitä, ettei meillä ole syntynyt ruokahävikkiä. Nyt tämä harha romuttui. Kun luin tätä, huomasin meilläkin syntyneen joskus paljonkin hävikkiä. Nimittäin tuolla alkutuotannossa. Kun kasvatimme vihanneksia myyntiin, seula tukkuun päätyville purjoille oli tiukka. Niiden piti olla suoria, halkaisijaltaan 3-4 cm, pituutta 40 cm, josta kolmannes valkoista. Pienemmät ja käyrät annoimme ystäville ja kylänmiehille, mutta eivät hekään määräänsä enempää syöneet. Purjo ei myöskään maistunut elukoille. Ei, kun kompostiin.
Toinen kohta, missä tunsin omantunnon pistoksen oli, tuo hamstraaminen. Olemme ahneita marjoille ja sienille, jotka kylläkin kaikki syömme.
Ihanaa keskiviikkoa sinulle Marja!
Kiitos kommentista Kirsti.Todella vähän on ollut teillä ruokahävikkiä. Jos sellaisesta voi teidän tapauksessa puhuakaan. Eihän se ole hamstrausta, kun suurella työllä marjat ja sienet poimitte ja noukitte ja säilötte. Elätte melkein omavaraistaloudessa. Meillä hävikkiruokaa syntyy silloin tällöin leivistä, kun olen unohtanut laittaa ne pakasteeseen ja ovat ehtineet homehtua. Hajamielinen emäntä meidän taloudessa. Tästä tunnen omatunnon pistoksen. Meillä on pesä tyhjä ja silti laitan ruokaa yhtä paljon kuin ennen. Emme - vähän herkkusuina - halua syödä samaa ruokaa kahta päivää enempää,joten loput pakastan. Milloinhan sitä oppii laittamaan ruokaa vain kahdelle?
VastaaPoistaItse yritän, ettei tulisi ruokahävikkiä kotona. Joskus tietenkin niin käy, mutta harvoin. Tuo Matsmart on kyllä hyvä keino ruokahävikin vähentamiseen. Myös elintarvikepakkauksien kierrättäminen on tärkeää. https://fi.multivac.com/fi/pakkauskoneet-ja-ratkaisut/pakkausesimerkkejae/elintarvikkeet/
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Anonyymi. Matsmart ja Fiksuruoka ovat oivallisia yrityksiä ylijäämäruoan kiertoon panemisessa. Olen tilannut monta kertaa ruokaa niistä. Hyvin säilyvät ja usein ovat luomua. Hienoa, että osaat ottaa ruokahävikin huomioon taloudessasi. Täälläkään ruokajätettä ei juuri synny, ja muovin kierrätämme.
VastaaPoista