Ruotsissa on ollut syksyn mittaan paljon keskustelua siitä, miten jo alle 30 vuotiaat naiset uupuvat. Minusta tämän voi laajentaa koskemaan kaikenikäisiä naisia.
Nämä naiset eivät uuvu työttömyyden tai köyhyyden vuoksi. Aivan päinvastoin: heillä on hyvä työ ja ulkoiset asiat kuosissa.
Stoppi tulee, kun elämä on liian täynnä suorittamista. Jo pelkkä arki uuvuttaa.
Sitkeä kukka kukkii kuoleman läheisyydessä.
Joillekin naisille nykyään pelkkä työ ei saa tuntemaan itseään menestyneeksi. Siihen vaaditaan esimerkiksi hyvä ja terveellinen ruokavalio, kuntoilu, matkustelu... Kodinkin pitäisi olla viimeisen päälle. Sisustuslehtimäisesti sisustettu. Hienoa elämää olisi hyvä esitellä somessa.
Tietty pitää olla myös hyvä puoliso, äiti, isoäiti. Sosiaalisen elämän pitäisi kukoistaa.
Miksi naiset eivät aseta rajoja suorittamiselle? Toisaalta kyllä naiselta vaaditaan enemmän kuin mieheltä. Töiden jälkeen melko usein kotityöt on naisen harteilla. Ja kodinhan pitää olla edustava ja ruoka monipuolista.
Tämä vähän kärkäs kirjoitus ei missään nimessä koske kaikkia naisia. Vain niitä joiden pitää suorittaa elämäänsä niin, että lopulta tulee uupumus.
Voi alkaa tuntumaan. Että mikään ei riitä. Uupuu. Poistuu sirkuksesta.
Onko sinulla mielestäsi tarpeeksi vapaa-aikaa?
Lähteet: Helsingin Sanomat 19.10.2017, kuvat omat
Kyllä vain minulla on hyvin vapaa-aikaa.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Melissa. Kiva että sinulla on paljon vapaa-aikaa. Minä pyrin järjestämään sitä itselleni mahdollisimman paljon.
VastaaPoistaKiitos taas omista kauniista kuvista. Ihanaa, että olet rohkaistunut. Aika jännä ajatus tuo elämän suorittaminen. On tehtäviä, jotka on tehtävä ja vieläpä ajallaan, mutta koko oma elämä tuskin voi olla projekti. Vai voiko? Jos sen niin kokee, varmasti katoaa ilo ja kaikesta tekemisestä tulee pakkopullaa. Ja tekemiseen väkisinkin väsyy. Ainoa lääke, minkä keksin on keskittyminen käsillä olevaan hetkeen ja jättää ajatuksistaan kaikki "pitäisi...." Mukavaa tiistaita
VastaaPoistaKiitos, Kirsti, kommentistasi. Ei ne kuvat mielestäni ole vielä kauniita. Epätarkkoja ovat. Vaikka yritystä on ollutkin. Elämän suorittajalla - kuten sanoit - katoaa varmasti tekemisen ilo. Vähitellen uupumus alkaa painaa. Kun ihminen ei ole kuitenkaan kaikkivoipainen. Samoin sinulle kivaa tiistaita. Toivottavasti olette jo sopeutuneet Suomemme ilmastoon.
VastaaPoistaSuorittaa voi varmasti itse huomaamattakin, joskus on tullut mm. kuntoiltua suorittamalla, niin että asiasta tuli pakko. Suoritin myös jatkuvalla siivoamisella, koti siisti, mieli seesteinen tyyliin. Sitten hankimme kultaisennoutajan ja oli pakko lopettaa, koska muuten saisin imuroida monta kertaa viikossa. Helpottavaa oli päästää irti. Pahinta on suorittaa elämäänsä niin, ettei periaatteessa elä elämäänsä, vaan suorittaa kaiken ulkokultaisesti.
VastaaPoistaKivaa iltaa Marja <3
Kiitos, Tiia, kommentistasi. Kuten sanoit sitähän se suorittajan elämä on, ettei oikeastaan elä, koe, tunne elämäänsä. Ei kannata kuntoilla, jos se on suorittamista. Minulle se on suuri nautinto. En tiedä, pystytkö nykyisin kuntoilemaan ilman suorittamista. Hope so. Hienoa että koirasi opetti sinut pois liikasiivoamisesta. Minä olen siivoamisen suhteen laiska. Tietty perussiisteys voi olla. Mutta tavarat vaihtavat ihmeenomaisesti paikkaansa. Ja kyllä niitä vähemmän suloisia villakoiriakin kertyy melkoisesti ennen kun on vähän pakko siivota. Mukavaa tiistai iltaa sinullekin!
PoistaIhan samaa olen ihmetellyt, mutta en ole tutkimuksista lukenut varmistusta, että nuoret naiset vaativat itseltään nykyään ihan liian paljon. Vatsa on lankutettava ja hikilenkki juostava heti kotiin tulon jälkeen samalla kun lapsille ruokaa laitetaan ja pyykit pestään ja lattiat kiillotetaan ... ja töissä on näytettävä, miten ei koskaan väsy ja aina on meikit kohdillaan. Sieltähän ne naisten!!!! lehdistä mallit otetaan, ei mahda mitään.
VastaaPoistaItse lopetin ko. lehtien lukemisen kokonaan heti kolmenkympin jälkeen ... enkä ole niitä juttuja kaivannut. vaan eihän niitä täysin pakoon pääse millään, joten omaa järkeä paljon vaaditaan ja rohkeutta, jos haluaa voida rauhassa elää.
Kiitos, Eeva, kommentistasi. Kyllä media ja markkinavoimat meitä naisia ohjailee. Naiskuva on tässä ajassa jotenkin vääristynyt. Ei alfauros vaan alfanaaras. Täydellisyyden tavoittelu liian monella elämän eri alueella. Niin kuin ei enää se työ jo riittäiisi. Ja kotona voisi ottaa rennommin.
PoistaOn ikävää, että maailma tuntuu menevän siihen suuntaan, että pitää saada kaikki ja olla täydellinen kaikin puolin! Eihän siihen kukaan pysty! Ei ihmekään, että uuvutaan!
VastaaPoistaMinulla ei mielestäni ole tällä hetkellä tarpeeksi vapaa-aikaa, mutta osaan kyllä järjestää sitä, kun pipo alkaa kiristää.
Kivaa tiistai-iltaa, Marja!
Kiitos Minnea kommentistasi. Juuri se täydellisyyden tavoittelu tosiaan uuvuttaa jotkut naiset. Täydellinen työssä. Täydellinen koti. Täydellinen ulkomuoto. Täydellinen ruokavalio. Täydellinen treenaus. Puolimaratonille on ainakin osallistuttava. Muuten menee täydellinen maine. Kiva lukea, että tarvittaessa saat vapaata kodin huiskeesta. Minulla nyt on elämä paljon laiskempaa ja helpompaa, kun lapset ovat melkein aikuisia. Pikkulapsivuodet oli yhtä pörräämistä ja säätöä. Toisaalta niitä aikoja muistelee välillä kaihoisasti. Ehkä saan joskus lapsenlapsia, joiden kanssa pörrätä. Hyvää yötä sinulle.
PoistaYritän aika tietoisesti olla suorittamatta turhaan, sillä tiedän että se on turhaa. En pode huonoa omaatuntoa, jos katson töiden jälkeen tv-sarjaa monta jaksoa putkeen: takana on kuitenkin aina kiireinen työpäivä ja muita velvollisuuksia.
VastaaPoistaMonesti suorittamiseen saattaa liittyä myös tunne, että on pakko tehdä kaikki itse – usein näin ei kuitenkaan ole, esimerkiksi niitä kotitöitä osaa (mahdollinen) puoliso tehdä aivan yhtä hyvin. Suorittaminen ja kontrollointi, huono kombo.
/Riikka
Kiitos kommentistasi Riikka. Hienoa että voit rauhassa rentoutuua töiden jälkeen. Minäkään en tee yleensä mitään muuta järkevää kuin laitan ruokaa ja pieniä kotiaskareita.
VastaaPoista