En ole itse sairastanut työuupumusta. Mutta joskus se on ollut melko lähellä. Tunnen kaksi ihmistä, jotka ovat kokeneet vaikean työuupumuksen. Se on hyvin rankkaoireinen ja vakava sairaus. Se näännyttää ihmisen.
Suomessa lievää työuupumusta kokee 24% ihmisistä. Se on siis aika yleinen sairaus. Hyvin vakava työuupumus vaivaa 2-3% väestöstä.
Tavallisia työuupumuksen oireita ovat seuraavat. Aluksi pitkään jatkunut stressi saa ihmisen toimimaan ylikierroksilla. Sitä hästää ja usein myös sotkee asioita.
Sitten kierrokset hidastuvat. Seuraa uupumus. Työtekemisiä on vaikea aloittaa. Keskittymiskyky ja muisti heikkenevät. Ihminen voi muutta pessimistiseksi ja kyyniseksi.
Muita tyypillisiä oireita on unettomuus, ruokahalun heikkeneminen/voimakas vahvistuminen, ärtynyt olo. Ystävyyssuhteita ei jaksaisi hoitaa.
Myös ruumiillisia kipuja - esimerkiksi rinta- ja selkäkipuja - voi tulla. Vastustuskyky heikkenee.
Lievä työuupumus oireilee vain silloin tällöin. Vakavasti uupunut kokee oireita koko ajan.
Lievää työuupumusta voi hoitaa itse. Mutta vakava työuupumus tarvitsee pitkän sairausloman, psykoterapian ja lääkityksen.
Kuitenkin lievästäkin työuupumuksesta toipuminen voi kestää jopa vuoden.
Näin voi hoitaa lievää työuupumusta
1) Myönnä uupumus itsellesi.
Pysähdy ja pohdi tuntemuksiasi.
2)Mieti, mikä sinua kuormittaa ja toisaalta mistä saat voimavaroja.
3)Älä anna aina töissä itsestäsi 100%. Vaan arvioi jaksamistasi.
4)Mieti, tarvitsetko itsehoidon lisäksi psykiatrin tai lääkärin apua.
Jos uupumus on hyvin toistuvaa, kannattaa mennä psykiatrin juttusille.
5)Yritä hahmottaa, mihin voit vaikuttaa työssäsi. Mihin et.
Kerro esimiehellesi suoraan ja rohkeasti uupumuksen tunteistasi. Voit muokata työnkuvaasi esimiehen kanssa vähemmän kuormittavaksi. Sairausloman pelossa hän varmasti keventää työtaakkaasi. Jos ei ole hemmetin ajattelematon tai tyhmä.
6)Opettele stressinhallinta keinoja
Terveellinen elämäntapa lievittää stressiä. Älä käytä alkoholia stressilääkkeenä, sillä se voi huonontaa jo valmiiksi huonoa unta. Jos jaksat. Etsi mielekäs harrastus, joka todella tuottaa mielihyvää ja iloa. Liikunta on hyväksi. Liikunnasta ei kuitenkaan kannata tehdä uutta pakkosuoritusta itselleen. Jos ei kulje, niin sitten ei kulje. Ei: jaksaa, jaksaa-meininkiä.
7)Unohda asiat, joihin et voi vaikuttaa.
8)Ole armollinen itsellesi.
Oletko kärsinyt työuupimisesta? Tai voimakkaasta stressistä?
Lähteet: Voi hyvin 11/2017, kuvat Pexel
Nykyisessä supersuorittavassa elämäntavassa työuupumus on todella yleistä. Ei ole onneksi omalle kohdalle sattunut mutta ystäväpiirissä muutamalle iskenyt ja tekee pahaa seurata vierestä miten huonoon kuntoon voi ihminen mennä. Meidän pitäisi muistaa olla armollisia itsellemme ja opetella paremmin kuuntelemaan oman kehon lähettämiä viestejä. Ehkä myös se liika kiltteys (LUE: varsinkin meillä naisilla) pitäisi oppi kitkemään pois elämästä ja opetella myös sanomaan EI tarpeen niin vaatisessa. kaikkea ei tarvitse ja pidä jaksaa tehdä.
VastaaPoistaMukavaa uutta viikkoa :)
Kiitos Marjo kommentistasi. Meihin naisiin kohdistuu odotuksia enemmän kuin miehiin: on hoidettava työ mallikkaasti, ulkonäkö ja kotihommistakin naiset tekee edelleen suurimman osan. Armollisuus itseä kohtaan voi unohtua, kun vauhti on liian kova. Lopulta tulee romahdus.
PoistaTyöuupumus on todella yleistä ja se on surullista myös. Aina ei tarvitse itse työn olla kuormittavaa kun voi huono työilmapiiri ja huono johtaminen aiheuttaa uupumuksen.
VastaaPoistaKiitos Melissa kommentistasi. Kyllä tosiaan huono johtaminen ja surkea työilmapiiri voivat saada ihmisen lopulta romahtamaan. Nykyisin myös vapaa-ajallekin kerätään liikaa suorittamispaineita. Milloin sitten voi vain levätä ja oleskella?
VastaaPoistaOlipas mielenkiintoinen teksti! En ollut tajunnut, että lievä työuupumus on noinkin yleistä, melkein neljännes on kärsinyt siitä, aika hurja luku.
VastaaPoistaKiitos Piia kommentistasi. Ikävä kyllä ns. lievä työuupumus on melko yleistä. Eikä sekään missään nimessä helppo sairaus ole.
VastaaPoistaTotta turiset. Omalla alallani näitä näkee paljon. Tuleva pikkujoulukausi jopa vähän jo jännittää.. niin monet burn outit nähneenä, uskon osaavani tarpeen tullen vähän hellittää itse..
VastaaPoistaKiitos Ida kommentistasi. En tiedä, millä alalla olet. Mutta olen joskus aikanaan lukenut, että eniten on uupumusta terveydenhoito- ja opetusalalla. Ja luulisi, että paljon myös yksityissektorilla, koska siellä työpaikka ei ole niin varman- ja jatkuvanoloinen kuin kunnallisella tai valtiollisella sektorilla. Hyvä että osaat itse tarvittaessa relata.
VastaaPoistaTyöuupumus on kyllä ikävä vaiva, se kun hiipii monen elämään salakavalasti. Moni huomaa uupumuksensa vasta siinä vaiheessa, kun vointi on jo tosi huono. Olisi hyvä, jos tilannetta saisi jotenkin ennaltaehkäistyä. Työkiireiden keskellä ei vaan aina muista rentoutua ja ottaa omaa aikaa.
VastaaPoistaKiitos Milja kommentistasi. Ikävä sairaus tosiaan tulee vähitellen. Pitäisi vaan jättää itselleen palautumisaikaa töiden jälkeen. Eikä liiaksi stressata vapaa-ajan viettotavoista. Ei aina tarvitse olla jotenkin kehittävää hommaa. Voi olla välillä ns. ellun kanana.
Poista