perjantai 6. lokakuuta 2017

Vanhenemisestani, tulevista vaihdevuosista - ei niin kamalaa

 

Minulla ei ole vaihdevuodet vielä alkaneet. Mutta varmasti piakkoin alkaa. Kun ikääkin on kohta jo 53 vuotta. 


                      Sumuinen aamulenkki.

Vanhenemiseni hyväksyn. Ainakin tällä hetkellä!!! Mutta kun alkaa tulla kunnolla vaivaa ja kremppaa, mielipide voi olla toinen. Ei naaman rypyt minua mitenkään ihastuta omalla kohdallani. Mutta ne nyt vain kuuluvat elämään. Minusta monet hyvinkin vanhat naiset ovat erittäin kauniita. Mennyt elämä tuo oman hehkunsa.


Rosen-kehoterapeutti Reija Suntio purkaa omia tunteitaan:"Elän nyt elämäni parasta aikaa." 55-vuotias Reija sanoo.

Vaihdevuosioireet johdattelivat hänet syvempään itsetuntemukseen. Hän kokee kypsyneensä ja viisastuneensa.


Oma tahto on voimistunut. Hän ei halua enää miellyttää muita. Minulla tämä oman näköisen elämäni eläminen alkoi noin viisi vuotta sitten. Olen mikä olen. Määritän itse itseni.



En kuuntele liikaa muiden mielipiteitä siitä, minkälainen minun tulisi olla. En täytä - ehkä kuvittelemiani - odotuksia. Eihän minulla ole.Kuin tämä yksi ainokainen elämäni. Haluan elää sen mahdollisimman täydesti! Syvältä, korkealta. Ja jostakin siitä välistä. Tietysti läheiseni huomioon ottaen. Ja muihinkin ihmisiin avoimesti ja sydämellä suhtautuen.


Vaihdevuosien aikana voi miettiä, mikä elämässä on oikeasti tärkeää - jos kuumilta aalloilta ja känkkäränkkä-fiiliksiltä pystyy.

Vaihdevuosi-ikäisenä lasten hoito ja muu huushollaus vähenee. Minulla on vähentynyt jo nyt. Omaa aikaa on enemmän.


Reija ei ole käyttänyt hormonikorvaushoitoa.

Minä aion hankkia sen oitis. Kun vaihdevuosioireet alkavat. Mitä turhaa kärsiä kuumista aalloista, hikoilemisesta, mielialavaihteluista. Kun on keinot niiden hoitoon. Luotan lääketieteeseen. Vaikka rintasyöpäriski kasvaa.


Sen sijaan Reija teki ison elämäntaparemontin. Hän poisti ruokavaliosta sokerin kokonaan. Se vähensi kuumia aaltoja. Hän rupesi myös liikkumaan enemmän.


Paino putosi kymmenen kiloa. Tärkein uusi juttu on ollut mindfulness.

Reijan mukaan suurella osaa ihmisistä, ei ole enää kunnon kontaktia, tuntumaa omaan kehoonsa. Digimaailma vieraannuttaa todellisuudesta ja lihallisuudesta. Vaikka - paljastakin - pintaa näytetään paljon. Mutta se syvä kehon tuntu uupuu.

Vasta kun tulee kipuja ja sairautta, kehon olemassaolo muistuu mieleen.


Minkälaisia vaihdevuosioireita sinulla on/oli? Käytätkö hormonikorvaushoitoa?


Lähteet: Voi hyvin 8/2017, kuvat omat

16 kommenttia:

  1. Ilahduin taas, paitsi aiheestasi, niin sinun omista kuvista :) Nykyisin, kun elinikä on pidentynyt saattavat vaihdevuodet tulla vanhempana kuin ennen. Ehkä sinullakin on niihin vielä jonkin aikaa.
    Kysyit lukijan vaihdevuosivaivoista. Olin 55, kun kuukautisvuoto lisääntyi. Gynekologi laittoi sen myoman piikkiin. Kokeet paljastivat kasvin olevankin syöpä. Minulta leikattiin kohtu ja munasarjat pois 56-vuotiaana. Vajaat viisi vuotta aiemmin oli leikattu oikea munuainen syövän vuoksi. Minulle ei voitu antaa hormonikorvaushoitoa, jota yleensä annetaan munasarjojen poiston yhteydessä. Siltikään minulla ei ole ollut minkäänlaisia vaihdevuosivaivoja, ellei niiksi lasketa sitä, että palelen herkästi. Olemme yksilöitä ja oireilemme kukin tavallamme.
    Minuun ei sovi tuo vaihdevuodet ilman pikkulapsia. Vuosi jälkimmäisen syöpäleikkauksen jälkeen meistä leivottiin sijaiaisvanhemmat neljälle pienelle lapselle, joista nuorin oli vauvaikäinen. He kutsuvat meitä mummoksi ja vaariksi. He asuvat edelleen meillä, tosin tyttären perheen kanssa. Me muutimme samaan pihaan mummonmökkiin, kun jäimme eläkkeelle. Nuorin näistä lapsista täyttää marraskuussa 12 vuotta.
    Sano Marja, jos sinua ärsyttävät nämä minun pitkät vastaukset, niin sensuroin niitä. Hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Kirsti kommentistasi. Todella kovia olet joutunut kokemaan. Kaksi syöpää. Olisi ollut monelle liikaa. Vaihdevuosioireet ovat varmaankin hyvin yksilöllisiä. Minua ei ärsytä yhtään kommenttisi. Mielelläänhän sitä sujuvaa ja hienoa tekstiä lukee. Hyvää viikonloppua sinulle. Minulla taas yksi someton päivä.

    VastaaPoista
  3. Vanhenemisessa on parasta juuri tuo, että viisastuu oman itsensä suhteen ja oppii elämään omilla ehdoillaan. Kun Tuomas Enbuske kirjoitti IL:n blogissaan 8.9.2017 naisten empatian määrän laskusta vaihdevuosien jälkeen ja väitti että "Siksi naiset muuttuvat viisikymppisinä itsevarmemmiksi ja uskaltavat viimein hylätä sen kaikkein vaikeimman erityislapsensa eli juoppoukkonsa", väite tuntui kovin tutulta. Harmi että hän ei liittänyt tekstiin viitettä lähteestä, mistä hän tuon tietonsa oli saanut, sillä minua tuo 'totuus' kovasti kiinnostaisi. Ehkä pengon siitä lisää tietoa joskus. Enbusken räväkkä blogi löytyy täältä https://blogit.iltalehti.fi/tuomas-enbuske/2017/09/08/jos-naisille-halutaan-lisaa-palkkaa-luovutaan-sosialismista/

    VastaaPoista
  4. Kiitos, Eeva, kommentistasi. Juu, kyllähän sitä vähitellen alkaa viisastua. Vaikka minulla ei siitä vielä suuria merkkejä näy. Olen vielä ainainen kohkaaja. Kaiken pitäisi tapahtua nyt ja heti. Etenkin odotan vanhenemiselta kärsivällisyyden hyveen oppimista! Ihailen sitä todella paljon vanhemmissa ihmisissä. Pitää/saan lukea tuon Enbusken blogikirjoituksen sunnuntaina. Huomenna on someton päivä. Jos ei kaatamalla sada, olen metsässä sienessä ja muuten vain. Lisäsin sinun blogisi tuohon näitä blogeja luen listaani. Luin kolme postaustasi. Viisaita ja kauniita olivat. Luen sinua aikani sallimissa puitteissa. Töissä on digiloikka ja se vie valtavasti energiaa. Kun kaikki oppimateriaalitkin ovat netissä. Ja minä olen yhä digiblondi. Tuntuu. Että töihin menee nyt kaksi kertaa enemmän aikaa kuin pari vuotta sitten. Kaipa tämä tästä muutaman vuoden sisällä tasoittuu. Pakkokin. Ei tätä muuten jaksa. Kotona pitää vielä huushollata töitten jälkeen. Liikunta on minulle tarpeellista tai välttämättömyys joka päivä. Olen täysin koukuttunut tähän blogin tekemiseenkin. Joka ilta pitää/saa olla kaksi tuntia kaunokirjallisuuden lukuaikaa.Rakastan kirjojen lukemista! Niin on ollut vuosikymmeniä. Vanha koira ei opi uusille tavoille. Vai miten se sananlasku menee.Romaanien luku on vain niin tavaksi tullut. Etten kahta tuntia kauempaa halua somessa päivässä viipyillä. Joten älä pahastu, jos en lue tai kommentoi kaikkia postauksiasi. Tiedät kyllä. Että olen ihastunut niihin.Vielä vähän nuorikkona tässä blogimaailmassa ihmettelen sitä, ettei parhaiten, taitavammin, kauniimmin kirjoitettuja blogeja lueta niin paljon kuin pinnallisia raapaisuja kosmetiikkaan, kauneuteen tms. Olen aivan Liisa Ihmemaassa tämän huomattuani. Ja itse asiassa huomasin vasta pari viikkoa sitten puoli vuotta täällä vietettyäni. Mutta sellainen taitaa olla blogimaailma. Pitäisi tuottaa mukavaa, kepeää viihdettä. Toisaalta sen ymmärrän. Onhan ihmisillä oikeus viihteeseen raskaankin arkielämän vastapainoksi. Miksi heitä lisää rasittaa? Tämä on samaan aikaan ymmärrettävä mutta merkillinen juttu.Niin kuin tämä koko elämä on. Minun pitää vielä sulatella tuoretta havaintoani. Mutta niin kai se on, että täällä blogiulottuvuudessa luetaan juuri sitä mitä kaivataan. Voin itsekin siirtyä toisille vesille, kun siltä alkaa tuntua. On aina olemassa vaihtoehtoja. Kun sitä kunnolla alkaa miettiä. Sen olen tässä elämässä oppinut. Anteeksi pitkä vuodatukseni. Hyvää viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Marja, superkiitän kiinnostuksestasi. Olen ihan otettu. Todella kiva kuulla tällainen uutinen. Odotan innolla mielenkiintoisia kommenttejasi, vaan älä tosiaan ota niistä stressiä :) ... Työssä käyvillä on aika kortilla, ja olisihan se hyvä, jos kotielämä ja harrastukset onnistuvat ilman kiirettä.

      Poista
    2. Eeva, ei minun kommentit erityisen kiinnostavia ole. Eikä tarvitse kiittää. Minähän tässä opin lukemalla kirjoituksiasi!

      Poista
  5. Vaihdevuosiin on vielä aikaa. En ole ajatellut niitä vielä ollenkaan.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  6. Kiitos Minna kommentistasi. Samoin kivaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
  7. Vaihdevuosiin on aikaa vielä pitkälti minullakin. Toivon, että ne kohtelevat lempeästi sitten, kun ovat tullakseen. Tuo itsetuntemus ja itsevarmuus kuulostavat tosi mukavilta jutuilta, jotain hyvääkin siis odotettavissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Minnea. Paljon hyvää on odotettavissa!

      Poista
  8. Mielenkiintoista pohdintaa! Kaikilla meillä se vanheneminen ja vaihdevuodet on edessä, hienoa jos sen osaa ottaa positiivisena asiana ja nauttia elämänkokemuksesta vahvana ja itsenäisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Elämästä tulee jotenkin helpompaa henkisesti, kun ikää tulee about 50 vuotta.Sinäkin saat sitten aikanaan siitä nauttia.

      Poista
  9. Hienoa jos ei ole vielä kropan kolotukset alkaneet vaivaamaan, joillain ne alkaa jo ennen parikymppiseksi asti pääsyä (Y)

    hanna
    www.hannamariav.com

    VastaaPoista
  10. Kiitos kommentistasi hannamaria. Ei kolottele vielä. Onneksi. Koputan puuta. Asiaan voi ehkä vaikuttaa se, että liikun päivittäin. Tai sitten minulla on vain niin mukakiire jatkuvasti, etten ehdi kolotuksia tuntea.

    VastaaPoista
  11. Gynegologin mukaan vaihdevuosiini olisi näin neljäysinä vielä aikaa, emmekä ole edes keskustelleet vaihtoehdoista jos vaihdevuosista tuleve hankaluuksia

    VastaaPoista
  12. Kiitos, Tuuli, kommentista. Ehkä vaihdevuosien alkamisikä on todellakin noussut, niin kuin Kirsti kommentissaan sanoi.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!