torstai 19. lokakuuta 2017

Neljä aivoihin ja mieleen liittyvää suosittua ja väärää uskomusta.



1)Uskomus oikean tai vasemman aivopuoliskon hallitsemista ihmisistä. Oikean aivopuoliskon hallitsema ihminen olisi luova, taiteellinen, kokonaisvaltainen ajattelija. Vasemman aivopuoliskon ihminen looginen, matemaattinen, analyyttinen. Tutkimuksissa tämä uskomus on jo aikaa sitten todistettu vääräksi. Aivopuoliskot toimivat aina yhdessä.


2)Suuri osa opettajistakin on ajatellut, että ihmisten oppimistavat vaihtelevat. Joku oppii kuuntelemalla. Joku tekemällä. Joku kirjoittamalla. Tämä ajatus on nyt osoitettu vääräksi Frontiers in Psychology-lehdessä heinäkuussa julkaistussa tutkimuksessa. Voi harmi. Minäkin toteutin tätä uskomusta aikoinaan yläasteella opettaessani.


3)Kolmas uskomus on, että käytämme aivoista vain kymmentä prosenttia. Että valtava kapasiteetti olisi käyttämättä. Mutta tämäkään ei pidä paikkaansa. Käytämme aivoja hyvin laajasti.


4)Uskomus että lapsesta tulee älykäs, jos hänelle jo vauvasta alkaen soitetaan klassista musiikkia. Tätä on sanottu Mozart-efektiksi. Ikävä kyllä tämäkään ei pidä paikkaansa.

Pseudopsykologiaa on paljon. Ja tietty köökkipsykologiaa.


Uskotko joihinkin edellä esittelemiini uskomuksiin? Tai tiedätkö lisää uskomuksia?




Lähteet: Helsingin Sanomat 28.9.2017, kuvat Pexel

12 kommenttia:

  1. Uskon kyllä jokaiseen kohtaan, jonka mainitsit. Oikeammin monesta kohtaa on myös kokemuksia.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Melissa kommentistasi. Hienoa, jos sinulla on näistä kokemusta. Hyvää syksyistä päivääsinulle!

    VastaaPoista
  3. Hyvä listaus ja muistutus siitä, että kaikki, mitä tieteen nimissäkään levitetään ei pidä paikkaansa.

    Erityisesti nuo oppimistyylit auditiivinen, visuaalinen ja kinesteettinen (joista muuten edelleen yliopistoissakin näytetään puhuvan https://kielikompassi.jyu.fi/opioppimaan/oppimistyylit.htm) olivat in parikymmentä vuotta sitten, ja opiskelijoille teetätettiin niistä testejäkin.

    Heti kun sitten joku sai tietää testin mukaan olevansa vaikkapa kinesteettinen, hän koki että hänen pitää saada nytkytellä tuolillaan tai vispata jaloillaan tai vaeltaa kesken tunnin sinne tänne, jotta voisi paremmin keskittyä :)

    Oppimisstrategiaansa voi muuttaa, se lienee totta.

    On kai niissä jotain perää, mutta oppiihan sitä oppimaan vaikka millä tavoin. Ihan sitä itseään keskittymistäkin voi oppia, vaikka kuin olisi levoton mieli.

    VastaaPoista
  4. Kiitos, Eeva kommentistasi. Niin ne ajat ja tieteen tulokset muuttuvat. Noissa oppimistyyleissä lienee hitunen tottakin. Keskittymisen oppiminen olisi nykynuorille tärkeää. Kivaa päivänjatkoa sinulle.

    VastaaPoista
  5. Onneksi en kaikkista maailman tutkimustuloksia ole edes kuullut. Niistä tulee näemmä helposti itseään toteuttavia, jos niihin uskoo. Olen antanut huijata itseäni kolmella näistä uskomuksista. Mozart-efektistä en ollut kuullutkaan.

    VastaaPoista
  6. Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Jees, totta tuo itseään toteuttava ennuste. Mukavaa päivää sinulle!

    VastaaPoista
  7. Tieteessä on hauskinta se, että kun tehdään tutkimus, niin joku toinen on saanutkin jo ihan toisenlaisia tuloksia. Sitten hetken päästä uusilla menetelmillä voidaan sitten kumota kaikki jo tehdyt tutkimukset.Joskus vanhassa viisaudessa on kuitenkin se siemen. Itse uskon, että aivoja voi treenata ja ne kehittyvät tarpeen mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Teresa kommentistasi. Tieteen kriteereihin kuuluu itsensäkorjattavuus. Uusi tieto syrjäyttää vanhan ja juuri - kuten sanoit - parempien tutkimusmenetelmien avulla.

      Poista
  8. Jälleen mielenkiintoinen postaus ja aihe, hyviä pointteja! 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Aivot on kiinnostava juttu ja tiiedämme niistä vielä vähän. Hurjaa ajatella tulevaiuuden tutkimustuloksia.

      Poista
  9. Minä uskon kyllä tuohon aivopuolisko juttuun! Tutkimuksia tulee ja menee. Aivojutut ovat muuten älyttömän mielenkiintoisia! Muistan lukeneeni, kuinka tilanteessa, jossa toinen aivopuolisko oli lähes kokonaan tuhoutunut, korvasi toinen (kunnossa oleva) puolisko tuhoutuneen puoliskon toimintoja.

    Kiitos taas ajatuksia herättävästä tekstistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minnea kommentistasi. Niin kuin tuolla ylempänä sanoin tiede on itseäänkorjaavaa. Niitä tutkimuksia todella "tulee ja menee". Tällä hetkellä vaan ajatellaan, että aivopuoliskot toimivat aina yhdessä.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!