Minä olen alakuloon taipuvainen etenkin huhtikuussa. Silloin on jotenkin ruma maa. Paljas. Roskat lepattavat tien vierustoilla kuin hullut linnut. Ei ole vielä kunnon vihertävä kevät. Vaan maa on marto, kuollut. Joskus syksylläkin vaivun alakuloon. Seuraavaksi joitakin vinkkejä alakulon voittamiseksi.
- Pitääkö alakulolle löytää syy, jotta siitä voisi parantua? Alakulon syyt saattavat olla niin syvällä mielen perukoissa, että niistä on vaikea saada kiinni muuten kuin psykoterapiassa. Jotkut ajattelevat, että alakulosta selviytymisen kannalta, tärkeää on se, miten siihen suhtautuu. Ei raskaasti. Vaan osana elämää. Jotkut sietävät paremmin surullista oloa kuin toiset. Alakulo voi olla merkki oman elämän pohtimisen tarpeesta. Elänkö omannäköistä elämää? Onko elämälläni päämäärä ja tarkoitus? Mitä oikeasti haluan?
- Onko puhumisesta hyötyä? Ihminen on sosiaalinen eläin. Esimerkiksi puhuminen läheisen ihmisen kanssa selkiyttää ajatuksia ja sanoittaa tunteita.
- Mitä tehdä, jos ei halua vaivata ystävää omilla murheillaan? Oikea ystävyys on kahdensuuntaista. Molemmat voivat kertoa surunsa toiselle. Eikä siitä pitäisi tuntea syyllisyyttä.
- Miten olla enemmän ihmisten kanssa? Toisten ihmisten seura parantaa yleensä oloa. Mutta aina ihmisten pariin lähteminen ei ole helppoa. Silloin ehkä kannattaisi miettiä, mikä siinä on oikeasti vaikeaa. Jos haluaa ennalta ehkäistä alakuloa, kannattaa hoitaa ihmissuhteitaan.
- Auttaako liikunta? Liikunta on oikeastaan paras lääke alakuloon. Jo reipas puolen tunnin lenkki kohottaa mielialaa. Samoin luonnossa liikkuminen. Liikkuessa keho alkaa erittää mielihyvähormoneita endorfiinia ja oksitosiinia. Ne vähentävät alakuloa ja tuovat parempaa oloa.
- Voiko ruoalla kohentaa mielialaa? Nykyisin sanotaan, että vatsa on toiset aivot. Koska suolisto erittää samoja välittäjäaineita kuin aivot. Matalan mielialan syynä voi olla serotoniinin väheneminen. Suolistobakteerit voivat panna vauhtia serotoniinin välitykselle. Tällä hetkellä kiistellään siitä, parantavatko suun kautta otettavat maitohappobakteerivalmisteet suoliston toimintaa ja siten välittäjäaineiden syntyä. Monipuolinen kasvis-kala ruoka on hyväksi vatsalle ja aivoille.
- Helpottaako uni vointia? Monet tutkimukset osoittavat. Että uni on hyvinvoinnille olennainen asia. Huono ja vähäinen uni voi itsessään aiheuttaa matalaa mielialaa. Unessa käsitellään päivän tunnekylläisiä asioita. Uni siivoaa aivoja. Ja painaa päivällä opitut asiat pitkäkestoiseen muistiin.
- Mikä voi lisätä alakuloa? Alkoholi huonontaa oloa, vaikka nousuhumalassa tuntisi rentoutuvan. Lisäksi ihmisistä eristäytyminen pahentaa alakuloa.
- Milloin pitää turvautua ammattiapuun? Apua pitäisi hakea, jos alakuloon liittyy muita oireita esimerkiksi ahdistusta, toivottomuuden tunteita, voimakkaita itsesyytöksiä. Nämä oireet voivat kertoa masennuksesta, johon olisi parasta hakea apua.
Tunnetko sinä koskaan alakuloa?
Lähteet: Seura 43/25.10.2018, kuvat omat.
Olen taipuvainen alakuloon juuri pimeimpään vuodenaikaan, eli tää marraskuu pahin. Ulkoilu ehkä parasta lääkettä tähän tautiin, aina ei pääse päivänvalon aikoihin lenkillekkään kun valoisaa aikaa on vähän. Itselläni ei tuota keväistä alakuloa ole, olen senverran puutarhahullu saan energiaa jokaisesta auringonsäteestä ja kylvetystä siemenestä joka pukkaa vihreää. En minäkään siitä ympäristöstä pidä huhtikuussa mutta kevään etenemistä on huikea seurata kun luonto valmistautuu kesään. Linnut vaikuttavat elämääni paljon, syksyllä melkein itkua pukkaa kun muuttolinnut lähtevät ja keväällä kun kuulen ensikerran lokkien metelöinnin tuossa virralla niin tiedän kesän tulleen. Taitavat nämä alakulot olla tunneihmisten vaivoja. Hauskaa viikonloppua Marja :-)
VastaaPoistaKiitos, Pihakeiju, kommentistasi. Niinpä, alakulot taitaa tosiaan olla tunneihmisten vaivoja. Järki-ihmiset mennä porheltaa aina vain etiä päin. Tein netissä testin ja sen mukaan olen tunneherkkä ihminen. Se oli aivan järkevä testi, yleisessä käytössä mielenterveyspuolellaa. En ihmettele, että otat lintujen lähdön ja paluun niin tunteella. Kyllähän tämä marraskuun hämäryys vähän lannistaa. Mutta huhtikuu on melkein yhtä ahdistustaa.Hyvää viikonloppua sinulle myös!
VastaaPoistaJostain syystä nämä sinun omat kuvat sopivat minun mielestäni aina siihen aiheeseen, josta kirjoitat.
VastaaPoistaTarkoitat tässä ehkä sellaista alakuloa, jolle ei ole osoitettavissa selvää syytä.
Minulle tulee alakulon hetkiä usein. Oman perheen ja ystävien sairaudet aiheuttavat surua, joka ei aina ota hellittääkseen. Näistä kyllä puhun, ehkä liikaakin. Samoin jotkut uutiset aiheuttavat epämääräistä alakuloa.
Miellyttävää viikonloppua sinulle!
Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Yritän tässä lääkepöpperössä vastata. Nimenomaan sellainen alakulo joka vain tulee jostakin. Varmasti sinulle tuo surua läheistesi sairaudet. Surulla on selvä syy. Alakulo vaan velloo ilman selvää syytä. Toivon, että läheisesi voisivat paremmin. Hyvää viikon alkua sinulle!
PoistaTunnen ja se hiipii ihan viikottain mieleen ja se on harmillista. Olen aina ollut alakuloon taipuvainen. Olen huomannut, että ihmiskohtaamiset tasapainossa, luonnossa samoilu:koiralenkit Samun kanssa, hyvä uni ja myös oma rauha kaikki auttavat tasapainoisessa suhteessa alakuloon. Eristäydyn helposti ja sekin aiheuttaa alakuloa eli ihmiset sopivassa suhteessa omaan aikaan auttaa.
VastaaPoistaSydämellistä sunnuntaita Marja <3
Kiitos, Tiia, kommentistasi.Minäkin olen huomannut, että ihmisten tapaaminen helpottaa alakuloa. Ja tietty nuo perustavanlaatuiset tarpeet kuten kunnon yöuni ja liikunta voi pitää alakulon poissa. Mutta aina vaan se kömpii esiin ilman syytä päivää polamaan. Ei tietenkään joka päivä. Kivaa viikon alkua sinulle.
Poista