Alzheimerin taudista

Tälläkin hetkellä moni työikäinen käy läpi hyvin suuria tunteita, joita omalla vanhemmalla todettu Alzheimerin tauti herättää.

Moni muistisairaan lapsi tuntee huolta läheisestään, ja mitä sairauden eteneminen tuo tullessaan, ja se, onko sairaus perinnöllinen.

Sairauden edetessä läheisen jaksaminen voi olla kovilla. Silloin auttaa, jos hoitovastuuta voi jakaa ja muuta arjen kuormitusta keventää. Myös vertaistuki ja harrastukset voivat auttaa jaksamaan raskaassa elämänvaiheessa. 

Nyt Alzheimerin taudin diagnosoinnissa ja hoidossa tapahtuu paljon. Se on hyvä pitää mielessä etenkin silloin, jos sairauden perinnöllisyys huolettaa.

Geenit riskitekijöinä

Korkea ikä on suurin riskitekijä. Sairaudelle altistavat esimerkiksi runsas alkoholinkäyttö, tupakointi, keski-iässä kohonnut verenpaine, diabetes ja korkea kolesteroli.

Alzheimerin taudin riskiin vaikuttavat myös geenit.Tähän mennessä niitä on löydetty 75, ja yhteensä niitä voi olla  sata. Mikään tunnetuista geeneistä ei kuitenkaan automaattisesti aiheuta sairautta, koska sen puhkeamiseen vaikuttavat myös esimerkiksi muu perimä ja elintavat.

Perinnöllisyydestä voi kieliä se, jos sukulaisen muistisairaus on alkanut oireilla alle 55-vuotiaana. Vanhempana alkanut sairaus liittynee muihin riskitekijöihin, kuten korkeaan ikään ja sydän- ja verisuonisairauksiin.

Hae unettomuuteen apua

Unettomuuden hoito on tärkeää. Uni puhdistaa kuona-aineita aivoista. Jos syvää unta ei ole riittävästi, ei puhdistusmekanismi toimi kunnolla. Jos unettomuus pitkittyy, voi aivoihin alkaa kertyä Alzheimerin tautia aiheuttavia beeta-amyloidi- ja tau -proteiineja. Tämän vuoksi unettomuuteen kannattaa sinnikkäästi hakea apua.

"Uusi ravintolisä voi hidastaa etenemistä"

Jotkut ravintolisät voivat tutkitusti vähentää muistisairauden riskiä tai hidastaa etenemistä. Etenkin D- ja B12 tasot voi olla hyvä mittauttaa ja varmistaa, että kyseisiä vitamiineja saa riittävän paljon.

Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon kehitetty ravintovalmiste voi hidastaa muistin ja tiedollisten toimintojen heikkenemistä muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Ravintolisää myydään apteekeissa Souvenaid-tuotemerkillä.

Jos ihmisellä on verenohennuskääke, tuotteen käytöstä tulee keskustella lääkärin kanssa.

"Ota muistin haasteet vakavasti"

Nykylääketieteessä Alzheimerin taudin hoidossa tärkeintä on se, että sairaus todetaan mahdollisimman aikaisin. Tällöin lääkityksellä saadaan mahdollisimman paljon terveitä vuosia.

Jos oma muisti alkaa tulevina vuosina sakata, tilanne kannattaa ottaa vakavasti. Työikäisellä stressi, masennus tai työuupumus ovat yleisempiä syitä unohteluun kuin alkava muistisairaus.Silti joskus on viisikymppisiä, joilla ongelmat johtuvat esimerkiksi Alzheimerin taudista.

Huolestuttavia merkkejä ovat muun muassa reaktiokyvyn hidastuminen ja se, että asioiden ja niiden välisten yhteyksien hahmottaminen heikkenee. Erityisesti se pitää ottaa vakavasti, jos muistiin tulee selkeitä aukkoja, joita myöhemminkään ei pysty täyttämään. Joskus muistisairauden merkkejä ovat myös ärtyisyys, estottomuus ja passivoituminen.

Jos on selkeitä muistisairauden oireita, diagnoosia voidaan myös selvittää verikokeella. Tätä ei kuitenkaan tehdä varmuuden vuoksi eikä sitä suositella oireettomille tai alle 50-vuotiaalle.

Lähteet: Kauneus&Terveys 6/2025 referaatti, kuvat omat

Kova treenaaminen vähentää seksuaalista halua

 

Voiko kova treenaaminen vaikuttaa libidoon? "Onhan se aivan päivänselvää", sanoo psykoterapeutti ja personal trainer  Harri Peltomaa. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Arja Uusitalo on täysin samaa mieltä.

Seksuaalinen halu jakautuu kolmen osaan. Ensimmäisenä biologiseen eli hormonitoimintaan ja yleiseen terveydentilaan. Toiseksi psykologiseen, johon kuuluu muistot, kehonkuva, fantasiat ja itsetunto. Kolmanneksi sosiaaliseen, johon kuuluu seksuaalinen halu suhteen ominaisuuteen. Etenkin kova liikunta vaikuttaa näistä kahteen ensimmäiseen ja jos treenaaminnen menee liaallisuuksiin, hormonitoimta saattaa häiriintyä ja libido heikentyä", Uusitalo tähdentää.

Seksuaalinen nautinto rentouttaa. Se on niitä harvoja tilanteita , jolloin irtaantutaan hälystä ja arjen murheista. Heittäydytään ja eletään hetkessä.

On olemassa laji, jonka huipulla haluttomuus on kovaa,nimittäin fitness. Tämän asian vahvistaa itsekin kisannut ja nykyisin valmentaja Veera Könönen. Fitnessin kireä kunto näet kysyy kovaa energiavajetta. Tämä taas tarkoittaa, ettei ole energiaa ylimääräiseen.

Erityisesti kisadieetin viimeiset kuukaudet seksi on usein prioriteetin pohjalla, ihmissuhteet samaten.

Kuntourheilijan libido ei laske niin reilusti kuin kilpaurheilijan. Ainoa syy seksuaalisen halun laskulle ei ole fysiologiassa , vaan yksinkertaisesti siinä, että on väsynyt.

Kuormittunut vähentää sosiaaliset kanssakäymiset minimiin, mukaan lukien läheisyyden.

"Ylikuormitukseen liittyy isompi tylsistyminen elämään, melankolinen olo ja vireystasojen lasku. Mikään ei oikein huvita, kun paahtaa paikasta toiseen ja kaatuu illalla sänkyyn", Arja Uusitalo kuvailee.

Mistä tietää kuntoilun menneen liiallisuuksiin? Absoluuttista treenimäärää ei voi linjata. Elämäntilanteella, terveydellä,  fyysisellä kunnolla, ravitsemuksella ja unella on suuri merkitys. Jos asia huolettaa mieltä, suhdettaan liikuntaan on hyvä pohtia.

Liialliseen liikuntaan voi vaikuttaa myös se, että laiminlyö palautumista, riittäviä yöunia ja ruokamääriä.

Raskas liikunta tuottaa endorfiiniä. Joillekin se voi olla tapa kanavoida seksuaalienergiaa toisaalle.

Jos mieli pyörii saliharjoitusten ja ravinnon optimoinnin ympärillä, vapaata kaistaa parisuhteelle ja seksille on kiistatta vähemmän.

Lähteet: Helsingin Sanomat 19.4.2025, kuvat Pexels

Innostunutkin voi kuormittua

En käytä tässä sanaa uupuminen, koska sitä käytetään nykyisin mediassa liian helposti ja väljästi. Puhutaan jopa lomauupumuksesta. Oikeasti uupuneet ihmiset voivat pahoittaa mielensä tai heitä ärsyttää, että jauhetaan uupumuksesta siihen ,tähän ja tuohon.

Innostavatkin asiat voivat stressata. Esimerkiksi innostunut liikkuminen antaa voimavaroja, mutta jos liikkuu liikaa, se kuormittaa elimistöä.

Sama ilmiö pätee muihinkin innostaviin asioihin. Töissä voi olla niin vahva imu, ettei malttaisi lopettaa töitä ajallaan. Jos tätä jatkuu hyvin pitkään, seuraa kuormittuminen. Työ saa olla intohimo, mutta vastapainoksi tarvitaan palautumisaikaa.

Stressi ei ole sinällään kielteinen asia, sillä se voi auttaa kehittymään. Mutta pitäisi olla tarkkana, ettei se muutu huonoksi stressiksi, disstressiksi. Jos stressistä ei välillä palaudu, ihminen kuormittuu.

Kuormittumisen huomaa aluksi siitä, että uni kärsii. Usein seuraa ärtymystä, keskittymiskyvyttömyyttä, kiinnostuksen katoamista.

Välillä on hyvä olla tekemättä yhtään mitään. Tuijotella vaikka kaukaisuutta, tulta, järveä, merta. Ihminen tarvitsee päivittäin mikroloman, viikoittain miniloman ja joskus pidemmän loman.

Mikroloma voi olla itselle mieluista tekemistä, jossa voi nollata ajatuksensa.

Toinen ehdottoman tärkeä asia on uni. Jos viettää sängyssä vain kuusi tuntia, on lähes varmasti nukkunut liian vähän. Vähäuniset ihmiset ovat harvinainen vähemmistö.

Terveelliset ruokailutottumuksetkin auttavat palautumisessa. Syömisen pitäisi olla säännöllistä, ruuan monipuolista ja nautinto. Jos syö päivän ensimmäisen ateriansa yhdeltä, ei ole ihme, jos väsyttää.

Lähteet: Helsingin Sanomat 15.8.2019 referaatti, kuvat omat

Miten saada tehokkaammat aivot?

 

Wenzi Ren on jo ehtinyt suorittaa kaksi maisterintutkintoa ja väitellä tohtoriksi.Lisäksi hän työskentelee opettajana, tutkijana ja yrittäjänä. Tämä kaikki onnistuu, sillä hän on opetellut tehostamaan aivojensa toimintaa.

Tässä jutussa myös psykologi ja aivotutkija Katri Saarikivi kommentoi Renin keinoja ja antaa omat vinkkinsä aivojen tehostamiseen.

1) Optimoi unisykli

Ensinnäkin Ren on pyrkinyt optimoimaan unisyklinsä. Hän nukkuu noin seitsemän ja puoli tuntia yössä. Se tarkoittaa viittä unisykliä.

Uni koostuu erilaisista vaiheista, jotka yhdessä muodostavat 90 minuutin kestoisen syklin. Uni jakautuu perusuneen ja rem-uneen.

Katri Saarikivi

Aivojen tehokkaan toiminnan kannalta uni merkitsee ylitse muiden. "Unen aikana on aivojen toinen työpäivä." Unessa aivot muun muassa käsittelevät kaikkea päivällä vastaanottamaamme tietoa. Siksi esimerkiksi ennen päätöksen tekemistä "yön yli nukkuminen" todella kannattaa. On myös olennaista saada unen kaikkia eri vaiheita riittävästi.

Liian niukat yöunet näkyvät usein toiminnanohjauksen ongelmina: työmuisti pätkii, ja tarkkaavaisuus ja keskittyminen eivät pysy yllä. Ongelmanratkaisukin tökkii, ja ihminen saattaa jäädä junnaamaan pikkuasioihin.

2)Taltuta taistelustressi

Stressi on monesti syy uniongelmiin. Yksittäiset ja ohimenevät stressin hetket kuuluvat elämään ja tehostavat työn suoriutumisesta. Stressi muodostuu ongelmaksi kroonistuessaan. Ren on tietoinen pitkäaikaisen stressin tuhovaikutuksista.

"Usein ajatus jonkin asian tekemisestä aiheuttaa enemmän stressiä kuin itse tekeminen." Renin mielestä murehtimisen sijaan kannattaisi tehdä suunnitelma asian ratkaisemiseksi. Se monesti taltuttaa stressin.

Katri Saarikivi

Stressin voi karkeasti luokitella kahteen: asioiden tekemiseen liittyvään stressiin ja taistelustressiin.

Taistelustressi on Renin kuvaamaa etukäteen murehtimista asian tekemisestä.

Hyvin pitkään kestävän stressin  on todettu aiheuttavan kudostuhoa etuaivolohkossa eli siitä aivojen osasta, joka vastaa toiminnanohjauksesta ja muistista.

"Stressi ei todellakaan ole mikään fiilisjuttu. Jos koskaan ei tule palautumisen hetkiä, alkaa stressi tehdä tuhoja aivoissa. Krooninen stressi heikentää myös immuunipuolustusta."

3)Aktivoi keho ja jumppaa aivoja

Kesäisin Ren liikkuu metsässä, ui ja pelaa tennistä. Talvisin hän lumilautailee. Tämä pitää kehon vireänä. Hän panostaa myös aivojensa jumppaamiseen.

Tähän auttavat uudet haasteet: esimerkiksi  kesällä hän perusti maailman metsäopiskelijoiden järjestön IFA:n Kiinan osaston.

Katri Saarikivi

Saarikiven mielestä aivojen tehostamisessa on tärkeä huolehtia sekä mielestä että kehosta.

Ihmislajin evoluutiossa on paikallaanolo ollut lepäämistä varten. Tämän vuoksi tuntikausien pänttäämisen ja kyhjöttämisen sijaan kannattaa lähteä vaikka kävelylle. Tietoja käsittelevä aivokuori aktivoituu liikkeessä.

Kävely lievittää stressiä, koska liikkeen aikana uhan kokemusta rakentavien aivojen mantelitumakkeiden aktiivisuus vähenee. Kehon kuormittaminen karaisee mieltäkin.

Aivojumppa kannattaa, sillä oppiminen on aivojen tärkeä tehtävä. Se on terveellistä etenkin, jos opittava aihe kiinnostaa. Tällöin aivoissa alkaa tapahtua muutoksia, jotka ovat vastakkaisia ikääntymisen aiheuttamille muutoksille.

4)Pura dopamiinikoukku

Ren on poistanut sometilinsä aivojen tähden. "Huomasin, että Instagramin käyttämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Aivoille haitalliseen kategoriaan Ren niputtaa myös lyhyet uutiset ja lyhytvideot. "Esimerkiksi Tiktok on kuin huume, lyhytvideoiden selaamisen jälkeen huomaa, että aivoni reagoivat hitaammin."

Ren ei myös ei suorita montaa tehtävää yhtä aikaa eli multitaskaa vaan hän hoitaa yhden asian kerrallaan.

Katri Saarikivi

Pitkäkestoista keskittymistä kannattaisi kehittää, sillä nykyisin pitkäjänteinen keskittyminen voi olla vaikeaa.

Tätä ilmiötä vahvistaa puhelin, jonka viriketulvassa huomio poukkoilee sekunneissa aiheesta toiseen. Dopamiiniratoja kutitteleviin digisisältöihin pitäisi suhtautua kuten muihinkin nautintoaineisiin.

"Somepostaukset tuottavat dopamiinin lisääntyessä mielihyvää ja ovat samalla tavalla koukuttavia kuten karkit, mutta moni onnistuu karkkeihinkin kehittämään toimivan suhteen."

5)Tyhjennä mieli

Meditointi on Renille yksi  tärkeimmästä aivojen tehostamiseen liittyvistä keinoista. Hänellä on tapana meditoida noin vartti päivässä.

Katri Saarikivi

"Palautuminen lähtee liikkeelle, kun stressaavat ja mieltä yllyttävät asiat poistuvat päästä. Meditaatio voi treenata pitkäkestoisen tarkkaavaisuuden hallintaa."

6) Älä ylisuorita

Kiireisen arkensa keskellä Ren pyrkii sisällyttämään päiviinsä noin 20 prosenttia tyhjää. Tarkoitus on, että silloin aivot saavat levätä.

Mieli saa vaellella vapaasti vapaasti esimerkiksi siivotessa tai yksin lounastaessa. Tässä kysymys on varautumisesta.

"Koskaan ei tiedä mitä päivässä tapahtuu. Jos kaikki kapasiteetti on jo käytetty, pienikin vastoinkäyminen vie loput energiat", Ren sanoo.

Katri Saarikivi

Tekemättömyys sopivissa määrin on hyväksi. Se  esimerkiksi ruokkii luovuutta.

Siirtymät ovat hyviä hetkiä aivojen leputtamiseen. Saarikivi esimerkiksi pyrkii katselemaan maisemia bussissa, vaikka puhelin polttelisi taskussa.

Silloin muistan, että lapsena 1980-luvulla saatoin vain maata nurmikolla ja tuijottaa taivasta.

Lähteet: Helsingin Sanomat 16.10.2024, kuvat Pixabay

Hyvä seksi vaihdevuosissa ja myöhemmin

 

Vaihdevuodet voivat aiheuttaa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Kun ne ovat päällä, seksi ei tule ensimmäisenä mieleen.

Seksin harrastaminen voi kuitenkin helpottaa erilaisia vaihdevuosioireita. Näin sanoo dosentti ja ylilääkäri Pauliina Aukee, joka on lantiopohjan alueen toimintaan erikoistunut gynekologi.

Unihäiriöt ovat yleisiä vaihdevuosioireita ja joskus myös vaihdevuosien ainut oire. "Hyvä seksi rentouttaa ja voi siten tuoda hyvän unen", Aukee sanoo.

1) "Orgasmi voi tuoda unen"

Unihäiriöistä kärsii vaihdevuosi aikaan 40-60 prosenttia naisista. Unihäiriöitä on kolmenlaisia: nukahtamisvaikeus, herääminen liian varhain ja unikatkokset.

Seksistä puhutaan unilääkkeenä, mikä voi tosin olla pientä liioittelua, toteaa kliininen seksologi ja johtava psykoterapeutti Tarja Santalahti. "Totta kuitenkin on, että miellyttävässä seksissä kumppanin kanssa fyysinen läheisyys rentouttaa kehoa ja mieltä.Siitä voi seurata kokonaisvaltainen hyvinvoinnin tila, mikä edesauttaa nukahtamista."

Läheisyys kumppanin kanssa saa kehon erittämään mielihyvähormoni oksitosiinia. Orgasmi todennäköisesti erittää prolaktiini nimistä hormonia, joka voi rentouttaa unettavaan oloon asti. "Voi siis hyvinkin olla, että orgasmin jälkeinen ihana tunne iltaisen tai öisen seksin jälkeen saa nukahtamaan hyvin."

2) "Hormonit voivat auttaa kipuun ja stressiin"

Seksi vapauttaa kehoon keskushermoston välittäjäainetta endorfiiniä, joka on yksi hyvänolonhormoniksi kutsutuista hormoneista. Se vähentää kipua tai ainakin voi auttaa sietämään sitä paremmin.

Luonnon kipulääkkeenä toimiva seksi voi tulla tarpeeseen, sillä vaihdevuosien aikaan nivelkivut saattavat lisääntyä. Tähän ei tiedetä syytä.

"Jos itse ja kumppani pitää omaa kehoaan hyvänä, kivun tunne saattaa hetkellisesti helpottaa", Santalahti sanoo.

Seksin rentouttavat hormonivaikutukset saattavat auttaa myös stressiin, jota monelle tuottavat vaihdevuosiin osuvat elämäntapahtumat, kuten työkiireet ja sairaudet.

3)"Yhdyntäseksi stimuloi lantionpohjaa"

Lantionpohja on yksi elimistön tärkeistä tukirakenteista.Se auttaa rakkoa ja suolta tyhjenemään kunnolla, mutta iän myötä lihasten voima heikkenee.

"Yhdyntäseksi voi edistää lantionpohjan normaalia toimintaa ja myös toimia muistutuksena siitä, että sen kunnosta huolehtiminen on tärkeää", sanoo erikoislääkäri Pauliina Aukee.

Yhdyhtäseksi saa lantionpohjan lihakset supistelemaan, mikä on lihaksille harjoitusta. Niitä voi myös jumpata pidättämällä ja helittämällä lihakset.

Lantionpohjaa voi myös stimuloida seksileluilla, esimerkiksi emätinkuulilla tai dildoilla.

4) "Haluttomuus ei aina johdu hormoneista"

Haluttomuudesta kärsii arvoilta 7-12 prosenttia naisista. Tämän taustalla on usein monia syitä. Hormonaaliset syyt ovat yksi, mutta eivät kuitenkaan ainut tekijä.

"Vaihdevuosi-ikäisellä voi siis olla elämässään monenlaisia haasteita. Kannattaa koettaa mielessään erotella, mikä kaikki vaikuttaa haluttomuuteen", Santalahti neuvoo.

Haluttomuus on ongelma silloin, kun haluton itse niin tuntee. Seksiä ei tarvitse haluta kenenkään toisen vuoksi.

5)"Hyviä vaikutuksia on hyvällä seksillä"

"Hyvän seksin jokainen määrittelee itse. Siihen ei ole yhtä vastausta. Vastaanotollani asiakkaat kuvaavat sitä esimerkiksi sanomalla, että yhteisessä seksissä toinen osapuoli ottaa huomioon toiveet ja tarpeistaan voi myös kertoa avoimesti puolin ja toisin", Santalahti kertoo.

"Iän tuomien kokemusten turvin moni viisikymppinen tietää jo, mistä nauttii ja mitä seksissä haluaa ja osaa kertoa siitä toiselle. Hyvään seksuaaliseen itsetuntoon kuuluu sekin, että on kiinnostunut kuulemaan ja huomioimaan myös toisen tarpeet."

Lähteet: Kauneus&Terveys 8/2024, kuvat omat

Vauhtia aineenvaihduntaan

 

Keski-iässä rasva tuntuu jämähtävän vyötärölle. Tämä johtuu osittain vaihdevuosista, mutta nykyään tiedetään, että tästä ei voi kuitenkaan syyttää hiipunutta aineenvaihduntaa. Nykytutkimusten mukaan se ei laiskistu viidenkympin tienoilla vaan toimii samalla teholla kuin kaksikymppisenä.

Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Milla Rosengård-Bärlund sanoo: "Jos 40- ja 60-vuotiaat naiset painavat yhtä paljon, heidän aineenvaihduntansa on samalla tasolla, kunhan lihasmassaa on yhtä paljon. Usein ero johtuu juuri tästä.  Lihas kun kuluttaa enemmän energiaa kuin rasvakudos."

Ilman voimaharjoittelua nainen voi 50-70-vuotiaana menettää jopa kolmanneksen lihasmassasta. Aineenvaihdunta hidastuu, ellei itse ryhdy vastatoimiin eli vahvistamaan lihaksia.

Kannattaisikko kuntosalikortti siis hankkia? Lääkärin mielestä ehdottomasti. Lihas on täydellinen  energiakulutuksen  moottori. Kun tekee suuria lihasryhmiä kuormittavaa harjoittelua 2-3 kertaa viikossa, 20-30 minuuttia kerrallaan, lihakset kasvavat ja vahvistuvat. "Tällaisella harjoittelun määrällä lihasmassan kasvu nähdään jo muutamassa kuukaudessa."

Tuloksiin vaikuttavat lisäksi ruokavalio, perintötekijät, uni ja treenin insentiteetti. Paras paikka vahvistaa lihaksia on kuntosali, mutta koti voi olla myös hyvä treenipaikka. Käsipainot, kahvakuula ja kuminauha lisäävät tehoa, mutta myös oman kehon paino riittää, kun tekee tarpeeksi isoja liikkeitä vauhdikkaasti, esimerkiksi hyppy kyykystä ylös tai etunojapunnerrus.

Lihaksista on paljon hyötyä terveydelle: aineenvaihdunnan lisäämiseksi ne vaikuttaa toimintakykyyn, tasapainoon ja koordinaatioon ja myös luut ja nivelet hyötyvät.

"Voimaharjoittelu on myös aivojumppaa, joka vaikuttaa parantavan älyllisiä toimintoja, kuten tiedon käsittelyä ja hahmotuskykyä. Hyvässä kunnossa olevat lihakset saattavat siis ehkäistä  muistisairauksia ja lisäksi lihasvoimailu parantaa mielialaa."

Jos ajatus lihaskuntoharjoittelusta ei millään kiinnosta, voi satsata sen sijaan pieniin liikunnallisiin valintoihin omassa arjessa. Kaikki liike, vaikka vain seisominen istumisen sijaan, auttaa pitämään aineenvaihdunnan aktiivisena.

Jos vain istuu päivät töissä tai muuten ja illallakin viettää aikaansa ruutujen edessä, lihasmassa vähenee väistämättä vuosien kuluessa.

                       Ystäväni Arja

Vaikka aineenvaihdunta ei hidastukaan keski-iässä, tutkimusten mukaan paino nousee 40 ikävuoden jälkeen keskimäärin vajaan kilon vuodessa, jos sen eteen ei tee mitään. Tämä johtuu siitä, että keski-ikään kuuluu lihasmassan ja liikunnan vähenemisen lisäksi monta muutakin tekijää.

"Painonhallinnalle uni on tärkeä. Väsyneenä on vaikea vastustaa makean ja rasvaisen ruoan houkutuksia eikä jaksa lähteä ulos liikkumaan."

Myös stressi vaikuttaa. Yhtä aikaa hormonien heittelyn kanssa keski-ikäisen elämässä on paljon stressin aiheita: työ, lapset, parisuhde, ikääntyvät vanhemmat. "Ei ihme, jos tuntuu, ettei voimia riitä painonhallintaan."

Ihon alla kuuluu olla rasvakudosta. Se on energiavarasto, josta elimistö saa rasvaa solujen rakennusaineeksi, rasvaliukoisten vitamiinien lähteeksi ja elintoimintojen säätelyyn.

Kun paino nousee, rasvasolut etsivät kehosta paikkoja minne mennä. Vatsassa rasvalle on tilaa. Rasvasolut eivät kuitenkaan tyydy pysymään vatsaontelossa vaan ne hakeutuvat sisäelinten ympärille, erityisesti haimaan ja maksaan.

Kun painonnousuun havahtuu, saattaa tehdä mieli heti jotakin. Olisiko pikadieetti vastaus?

"Laihdutuskuuri ei ole ratkaisu. Paino kyllä laskee, mutta kuurin loputtua kilot tulevat useimmiten takaisin, vieläpä korkojen kera. Tämä johtuu siitä, että elimistö tottuu saatuun ruokamäärään ja varastoi rasvaa pahan päivän varalle. Elimistölle dieetti on hätätila, se ei tiedä, että nälkäkuuri on valittu tietoisesti." Ja laihdutuksessa lähtee rasvan lisäksi lihasmassaa.

"Jo unen ja liikunnan lisäämisellä saa hyviä tuloksia, kunhan malttaa odottaa rauhassa. Aineenvaihdunta ei vilkastu viikoissa vaan pikemmin kuukausissa. Vaikutukset esimerkiksi mielialaan ja kokonaishyvinvointiin voi kuitenkin huomata jo nopeasti."

Epäselvä vanha kuva punttisalilta. Uudesta kuntosalista ei ole vielä kuvia, vaikka olen käynyt siellä 2-3 kertaa tunnin tai puolentoista ajan reilun vuoden.

Nyt  treenaan yksin. Entinen kuntosalikaveri on lopettanut harjoittelun.

Lähteet: Hyvä Terveys 01/2024, kuvat omat

6 keinoa parantaa keskittymiskykyä

1) Uni

Kuten aivoterveydessä yleensäkin uni on yksi tärkeimpiä keinoja ylläpitää keskittymiskykyä. Yksi uneton yö voi korjaantua kofeiinin voimalla, mutta kasaantuva univelka saa tarkkaavaisuuden herpaantumaan, muistin pätkimään ja ajatukset takkuun. Aikuisen tulisi saada unta noin 7-8 tuntia vuorokaudessa.

2)Vaali luppoaikaa

Vaikkapa äänikirjoissa, podcasteissa ja musiikissa on lukuisia hyviä puolia, metsälenkki ilman luureja tekee keskittymiskyvylle ihmeitä.

Bussimatka ikkunasta tuijotellen voi olla hyvinkin meditatiivista puhelimen tuijottelun sijaan. Kannattaisi nipistää jokaisesta päivästä hetki itselleen ja pysähtyä, eikä tehdä mitään.

Ympäristön hälyisyys, monen asian tekeminen yhtä aikaa ja työn keskeytykset kuormittavat aivoja ja kouluttavat niitä pomppimaan asiasta toiseen. Mainio uutinen on se, että ihminen voi myös harjaannuttaa aivot pois keskittymiskyvyttömyydestä.

Kun huomaa ajatusten karkaavan, kannattaa siirtää keskittyminen tietoisesti takaisin siihen, mitä tekee. Koko päivää ei ole tarvis yrittää tsempata. Riittää, että harjaannuttaa kadonnutta keskittymiskykyä vaikkapa tunnin päivässä.

3)Meditointi

Se kehittää kykyä rentoutua ja hallita stressiä, mikä puolestaan tukee keskittymistä. Jos meditaatio ei puhuttele, kävely metsässä ilman puhelinta ajaa saman asian.

4) Käsillä tekeminen

Kannattaa raivata tilaa käsillä tekemiselle: neulo, leivo, kokkaa, maalaa, nikkaroi... Tällainen puuhastelu rauhoittaa autonomista hermostoa ja kertoo keholle, että voit laskea kierroksia.

5)Havainnoi vireystilaa

Vireystila ja kehon perustarpeet vaikuttavat keskittymiseen. Väsyneenä, nälkäisenä, stressaantuneena on selvästi vaikeampi suoritua yksinkertaisistakin tehtävistä.

Päivän aikana omaa vireystilaa on hyvä pysähtyä havainnoimaan. Olenko kiihtynyt, hakkaako sydän, väsyttääkö?

Helppo keino on hengittää syvään ainakin kolme kertaa sisään ja kuusi kertaa ulos.  Tämä auttaa rauhoittamaan hermostoa ja alentaa liiallista vireystilaa.

6) Kukin tavallaan

Olemme neurobiologisesti erilaisia keskittyjiä: yksi keskittyy musiikkia kuunnellen tai hälyisessä kahvilassa, toinen hiljaisuudessa ja virikkeettä.

Havainnoi siis omia mieltymyksiä. Jos elämässä on kovaa stressiä ja käy ylikierroksilla, karsi mistä voit ja tee mielihyväasioita. Joskus venyttely tai lempibiisi rauhoittavat Netflix-maratonia tehokkaammin.

Lähteet: Kauneus&Terveys 01/2024, kuvat omat

Lomaflunssan syynä voi olla stressaava arki

 

Loman aloittaminen flunssassa tuntuu huonolta tuurilta. Mutta kyse ei ole arpapelistä, vaan stressin purkautumiseen ja stressihormonitasojen laskuun liittyvästä ilmiöstä.

Loman  alla stressi voi olla usein voimakkaimmillaan, koska työt kasaantuvat ja päivät venyvät, kun lomalle lähtijä pohjustaa poissaoloaan.

Ja sitten, kun työkiireet vihdoin hellittävät, ihmisellä on aikaa sairastaa ja tuntea sairauden tunnetta. Arki on vauhdikasta, eikä ehdi kunnolla kuunnella kehon viestejä.

Sterssitilanteessa lisämunuaisista erittyy kortisoli-, adrenaliini- ja noradrealiinihormoneja, joista on lyhyemmällä tähtäimellä hyötyä, koska hormonit toimivat liikkeelle panevana voimana. Mutta kun stressi hellittää, kehon hormonitasapaino muuttuu. Tämä muutos voi herkistää infektioille.

Suurin osa flunssista on kausiluonteisia. Flunssan aiheuttajaviruksia on satoja ja on myös korona, ja niitä on kesälläkin kaikkialla, missä ihmiset liikkuvat. Ne siirtyvät ihmisistä toiseen pintojen, esineiden, käsien ja hengitysilman kautta.Käsipesu ja omien kasvojen koskettelun vältteleminen estää flunssavirusten leviämistä.

Perusterve ihminen sairastaa flunssan keskimäärin kahdesta neljään kertaa vuodessa. Jos flunssa iskee aina vapaalla, kannattaisi karsia kalenteria. Toistuvat flunssat, uni-, keskittymis- ja muistivaikeudet ovat merkkejä stressin pitkittymisestä. 

Stressiä voidaan ehkäistä huolehtimalla palautumisesta, kuten riittävästä unesta, työn tauottamisesta ja liikunnasta. Unen aikana keho palautuu päivän rasituksista, jonka jälkeen se on vahvempi kohtaamaan taudinaiheuttajia.

Hyvin nukkuneena jaksaa katsoa mitä suuhunsa laittaa: monipuolinen, terveellinen ja riittävä ruoka tukee vastustuskykyä. Liikunnassa kannattaa muistaa kohtuus, koska hyvin rankka liikunta on elimistölle stressitila, joka saattaa heikentää hetkellisesti elimistön immuunijärjestelmää.

Lähteet: Helsingin Sanomat 23.6.2022, kuvat omat

Syöminen voi olla taitolaji

 

Tähän tämän jutun Satterin-malliin voi mielestäni uskoa tai ei. Olen huomannut, että mediassa on nykyisin paljon puhetta etenkin syömisestä ja nukkumisesta. Ehkäpä syöminen ja nukkuminen on nykyihmisen ongelmia. Sen takia niitä käsitellään paljon.

Satterin mallin kehitti amerikkalainen ravitsemusterapeutti Ellyn Satter. Mallia nimitetään myös syömisen taidoksi, jossa olennaista on suhtautuminen ruokaan ja syömiseen. Malliin liittyvää syömisen mittaria käytetään myös joissakin suomalaisissa yliopistoissa.

Syömisen taito-mallissa on viisi peruspilaria: myönteinen suhtautuminen syömiseen, erilaisten ruokien hyväksyntä, säännöllinen ateriarytmi, syömiseen keskittyminen ja kylläisyyden mukainen syöminen.

Malli kuvaa syömiskäyttäytymistä positiivisesta näkökulmasta. Se ei ota kantaa siihen, mitä pitäisi syödä ja mitä ei. Esimerkiksi mitään ruokaa ei kannata kieltää itseltään.

Tärkeintä ei ole siis mitä syö vaan miten syö. Syömisen taidossa korostuu myös oman kylläisyyden havainnointi. Ajatustapa korostaa sitä, että nälän ja kylläisyyden tunteiden mukaan syöminen tukee pysymistä normaalipainon rajoissa.

Syömistaitoinen uskaltaa syödä itsensä sopivan kylläiseksi ja osaa lopettaa syömisen ollessaan kylläinen.

Ruoasta nauttiminen ja riittävästi syöminen päihittävät kiellot, rajoitukset ja itsensä näännyttämisen. Ajatukset kielloista ja säännöistä kumpuavat vuosikymmeniä kestäneestä tiukasta dieettiajattelusta ja pikalaihdutuskuureista.

Hyvin tärkeää on suunnitella ruokailut hyvin ja pitää ruokarytmi säännöllisenä. Ruokailun säännöllisyyteen panostaminen vähentää myös esimerkiksi napostelun tarvetta ja tunnesyömistä.

Painonhallinnassa on kyse muustakin kuin syömisestä. Myös liikkuminen ja riittävä nukkuminen on tärkeää. Tutkimusten mukaan taitavat syöjät ovat fyysisesti aktiivisempia.

Miten syömisen taitoaan voi kehittää? Liikkeelle kannattaa lähteä ateriarytmin kohentamisesta ja ruokavalion monipuolisuuden lisäämisestä. Lisäksi kannattaa varata riittävästi aikaa syömiseen ja säännölliseen aterioiden ennakkosuunnitteluun.

Myös myönteinen, joustava suhtautuminen syömiseen on varmasti asia, johon voi vaikuttaa aikuisenakin. Tämä ei tapahdu vain muutamassa viikossa, vaan vaatii pitkäaikaista mielen työskentelyä.

Kylläisyyden tunteiden tunnistamisessa aikuisilla voi olla opittavaa lapsilta. Lapsilla omat kylläisyyden tuntemukset tulevat luonnostaan itseltä ja hehän eivät normaalisti syö yli tarpeen, elleivät aikuiset sitten tuputa ruokaa.

Aikuisilla kylläisyyden havaitsemista vaikeuttavat epäsäännöllisen ateriarytmin lisäksi kiireessä syöminen, stressi ja jo kertyneet liikakilot.

Lähteet: Helsingin Sanomat 24.12.2020, kuvat Pixabay.

Kaamosaika ja herkkuhimo

 

Minua ei kaamosaikana sen kummemmin väsytä, mutta etenkin illalla tekee mieli herkkuja, höttöhiilareita ja suklaata. Joka talvi lihon muutaman kilon. Se on selvä se. Minulla on aina raakasuklaan valmistusaineita kaapissa, ja suklaa on nopea tehdä , ja valitettavasti myös nopea syödä.

On melko yleistä, että pimeän syksyn tullessa kaikenlaiset herkut maistuvat tavallista enemmän. Tekee mieli makeita ja hiilihydraattipitoisia ruokia, kuten suklaata, karkkia, keksejä, pullaa ja leivoksia. Myös  tuhdit pastaruoat ja voileivät maistuvat.

Voimistuva ruokahalu liittyy kiinteästi kaamosoireiluun, joka alkaa tyypillisesti lokakuussa ja päättyy tammikuussa, kun päivät pitenevät helmi-maaliskuussa, oireet hellittävät vähitellen otettaan.

Tavallista voimakkaampi nälän tunne tulee iltapäivällä ja illalla, jolloin tekee mieli syödä tärkkelystä ja sokeria sisältäviä ruokia.

Mistä kaamosoireet johtuvat?

Kaamosoireilun ja siihen liittyvän hiilihydraattinälän taustalla on muutokset elimistön toimintoja tahdittavien sisäisten kellojen toiminnassa.Sisäiseksi kelloksi sanotaan aivojen hypotalamuksen etuosassa sijaitsevaa hermosolujoukkoa, joka saa toiminnalleen tahtimerkkejä ertyisesti valosta.

Koska luonnonvaloa on vähemmän syksy- ja talvikuukausina, sisäinen kello muuttaa toimintaansa. Tämän seurauksena elimistön vuorokausirytmit alkavat jätättää tavallista enemmän. Se heijastuu nukkumiseen ja unen laatuun.

On hyvin yleistä, että kaamosaikana uni pitenee ja unen laatu huononee. Uni ei virkistä, koska se on katkonaista ja tavallista kevyempää.

Pimeän ajan valon vähyys heijastuu sisäisten kellojen lisäksi myös serotoniini välittäjäaineen vähenemiseen. Serotoniini vaikuttaa esimerkiksi mielialaan ja ruokahalun säätelyyn sekä unen laatuun. Kun valoa on vähän, serotoniinia ei saada tehokkaasti viestijärjestelmän käyttöön.

Pimeät kaamoskuukaudet johtavat monilla painon nousuun. Parin kilon painonnousu on yleistä. Usein nämä lisäkilot lähtevät kesän tultua itsestään pois.

Ruokahalun kasvun, uniongelmien ja väsymyksen lisäksi oireisiin saattaa kuulua toimintatarmon heikkenemistä, ärtyisyyttä ja sosiaalista vetäytymistä.

 

Kaamoskuukausien hiilihydraattihimoa voi yrittää hillitä seuraavilla asiantuntijoiden listaamilla keinoilla:

1. Kokeile aamuisin kirkasvalolamppua.

2. Aloita päivä aamupalalla.

3. Syö riittävän ravitseva lounas.

4. Muista myös kuitupitoinen välipala.

5. Pyri kohti joustavaa ruokasuhdetta

6. Harrasta mieluista liikuntaa. 

Lähteet: Helsingin Sanomat 15.10.2020, kuvat Pixabay

Aivot eivät tarvitse lisäravinteita

Näin väittää Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Eero Haapala. Aivojen hyvinvoinnin merkkejä on virkeä ja keskittymiskykyinen olo. Aivot eivät kuitenkaan tarvitse ravintolisiä pysyäkseen kunnossa.

Omega-3 ja B-vitamiinitablettien kaltaisten ravintolisien markkinointi perustuu siihen, että jollakin aineella tiedetään olevan tietty vaikutus ihmisen fysiologiaan. Ajatus on, että jos ainetta saisi lisää, se auttaisi aivoja voimaan paremmin.

Ravintoaineita saa kuitenkin riittävästi ruuasta. Ravitsemus on monimutkaisempi kokonaisuus kuin arkijärjellä ajattelisi. Ei nimittäin välttämättä tiedetä, millaisia vaikutuksia tietyllä aineella on yksinään.

Ruokalautasella on kaikkea sekaisin. Eri ruoka-aineet toimivat kehossa yhdessä. Haluttuja vaikutuksia aivojen hyvinvoinnille, kuten keskittymiskyvylle, saattaakin tehostaa ruuassa jokin toinen ravintoaine varsinaisen aivojen hyvinvointia edistävän aineen lisäksi.

Kasviksista  tai viljatuotteista saadut kuidut saattavat vahvistaa suolistomikrobiston monipuolisuutta. Tiedetään, että aivoilla ja suolistomikrobistolla on yhteys. Etenkin kuidut lisäävät aivojen hyvinvointia.

Monipuolinen, värikäs ja kasvispainotteinen ruokavalio vahvistaa aivojen hyvinvointia. Lautasella kannattaisi olla pari kertaa viikossa rasvaista kalaa, josta saa monityydyttymättömiä rasvahappoja, kuten DHA:ta ja EPA:aa. Myös kasvisöljyissä on hyviä rasvoja.

Ruokavaliolla on aivoihin suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Ruuasta saatava rasva voi vaikuttaa suoraan hermosolujen toimintaan tai niiden rakenteisiin.

Epäsuorasti ruokavalion vaikuttaa hormoneihin, mikä näkyy aivojen toiminnassa. Ruokavalio vaikuttaa myös uneen, ja uni on aivojen terveydelle elintärkeä.

Ruoka-aineita, joilla on epäsuotuista vaikutusta sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan, kannattaa välttää. Tärkeintä aivojen terveydelle on välttää suolaa, mikä on yksi tärkeimmistä aivoverenkierron häiriöiden aiheuttajista ja aivoinfarktia ennustava tekijä.

Runsas tyydyttyneen rasvan käyttö aiheuttaa verisuonten ahtautumista, mikä voi saada aikaan tukoksia aivoissa.

Kasvispitoinen ruokavalio on hyväksi sydämelle ja verisuonille. Se auttaa myös laskemaan matala-asteista tulehdusta, joka näyttäisi heikentävän aivojen terveyttä jo nuorena.

Lähteet: Helsingin Sanomat 23.4.2020, kuvat Pixabay

Olenko vakavasti sairas?

Olen erityisherkkä ja koen tunteet ja ympäristön vaikutelmat syvemmin kuin ihmiset, joilla ei ole tätä erityisherkkyyttä. Koen esimerkiksi myös kivut, kolotukset, päänsäryn voimakkaammin.

Saatan ajatella, kun minulla on tavallista kovempi päänsärky, että minulla on aivokasvain. Jos jalkoja pakottaa, se on luusyöpää. Jos iholla on epämääräinen luomi (tosin ollut aina), se on ihosyöpää.

Sairastan siis jollakin tavoin luulotautia eli hypokondriaa. Se on minulla sinänsä helppo, koska ymmärrän taipumukseni kriisiytyä ja ajatella pahinta. Koen siis, että minulla on syöpä, mutta tiedän jonkin ajan kuluttua, kun olen vellonut tunteessa, ettei se ole totta. En mene sen takia lääkärille. Enkä puhu siitä.

Luulotautiin liittyviä tyypillisiä oireita on raajojen pistely, väsymys, pääkipu, pahoinvointi ja vatsavaivat. Ihminen voi myös stressaavassa elämäntilanteessa pelätä tulevansa mieleltään sairaaksi.

Vain hetkittäin mielessä viivähtävä huoli ei haittaa ketään, mutta pahimmillaan sairauksien pelko voi kuitenkin lamauttaa ja viedä ilon elämästä. Ja eri lääkäreillä juokseminen voi tulla kalliiksi. Googlettaminen sairauksista lisää huolta ja vie aikaa.

Kun huolestuu tarpeeksi myös keho lähtee mielen pyöritykseen. Hengitys muuttuu pinnallisemmaksi. Syke kiihtyy, ja lihakset jännittyvät. Voi aivan todellakin tulla sydänoireita, mikä taas lisää huolestumista. 

Mikä tuolloin neuvoksi sairauden pelolle?
Psykoterapeutti Taina Saarinen suosittelee kävelyä ja keveitä kotitöitä. Kumpikaan ei vaadi suuria älyllisiä ponnisteluita tai ajattelua. Rutiininomainen tekeminen rauhoittaa kehoa. Ei hätää. Kaikki on hyvin.

Toinen keino on syventyä lukemiseen tai vaikka elokuvan katsomiseen. Ajattelussa tapahtuu näin väistämättä muutos, ja tuskaisin olo helpottuu, kun huomio kiinnittyy jonkin aikaa muualle. Peloista kannattaa myös puhua läheisille.

Mistä luulotauti voisi johtua?

Pelossa kannattaa pysähtyä ja tutkia sitä. Me suomalaiset emme ole kovin hyviä tunteiden käsittelyssä. Pelko on vahva tunne, eikä sitä kannata noin vain sivuuttaa.

Normaalit elämän siirtymävaiheet herkistävät meitä. Aikuistuva nuori voi tarkkailla oloaan ja huolestua, vaikka olisi täysin terve. Eläkkeelle jäävä epäilee, ettei kaikki ole kunnossa. Jos epävarmuudesta tai ahdistuksesta ei pysty puhumaan suoraan, se saattaa kanavoitua sairauden pelkona.

Luulotauti voi olla myös ylisukupolvista. Sairauksiin suhtautuminen on erilaista eri perheissä. Vaivoja on valiteltu jatkuvasti tai sitten niistä on vaiettu täysin. Suomalaisessa kulttuurissa on perinteisesti ollut helpompaa puhua sairauksista kuin tunteista. Surusta, ahdistuksesta, pelosta, yksinäisyydestä, pettymyksistä.

Taina Saarisen mukaan nykypäivän ihmisillä on kova kontrollin tarve. Sairaus taas merkitsee kontrollin menettämistä, ja siksi se saattaa herättää paljon ristiriitaisuutta ja pelkoa. Mutta vaikka söisimme terveellisesti ja liikkuisimme, voimme silti sairastua.

"Myös heikkouden pelko on nykyään yleistä. Se näkyy varsinkin työelämässä, jossa tehokkuuden vaatimukset yhä vain kasvavat. Emme halua olla heikkoja ja tarvitsevia. Sitähän sairaus tuo tullessaan. Jos pystyt hyväksymään heikkoutta itsessäsi ja muissa, sairauden pelko hellittää", Saarinen sanoo.

Viime aikoina on puhuttu paljon hyvän unen ja nukkumisen tärkeydestä, onhan se hyvin merkittävää ihmiselle esimerkiksi stressin hallinnassa, muistitoiminnoissa, palautumisessa, tasapainossa ja vireydessä. Siitä voi helposti tulla syyllisyyden tunteita, jos ei kerta kaikkiaan saa kunnolla unta. Ja kun huolestuu, nukkuu entistä huonommin. Noidankehä on valmis.

Lähteet: Voi hyvin 2/2020, kuvat omat 

What do you want to do ?

New mail