Miten saada tehokkaammat aivot?

 

Wenzi Ren on jo ehtinyt suorittaa kaksi maisterintutkintoa ja väitellä tohtoriksi.Lisäksi hän työskentelee opettajana, tutkijana ja yrittäjänä. Tämä kaikki onnistuu, sillä hän on opetellut tehostamaan aivojensa toimintaa.

Tässä jutussa myös psykologi ja aivotutkija Katri Saarikivi kommentoi Renin keinoja ja antaa omat vinkkinsä aivojen tehostamiseen.

1) Optimoi unisykli

Ensinnäkin Ren on pyrkinyt optimoimaan unisyklinsä. Hän nukkuu noin seitsemän ja puoli tuntia yössä. Se tarkoittaa viittä unisykliä.

Uni koostuu erilaisista vaiheista, jotka yhdessä muodostavat 90 minuutin kestoisen syklin. Uni jakautuu perusuneen ja rem-uneen.

Katri Saarikivi

Aivojen tehokkaan toiminnan kannalta uni merkitsee ylitse muiden. "Unen aikana on aivojen toinen työpäivä." Unessa aivot muun muassa käsittelevät kaikkea päivällä vastaanottamaamme tietoa. Siksi esimerkiksi ennen päätöksen tekemistä "yön yli nukkuminen" todella kannattaa. On myös olennaista saada unen kaikkia eri vaiheita riittävästi.

Liian niukat yöunet näkyvät usein toiminnanohjauksen ongelmina: työmuisti pätkii, ja tarkkaavaisuus ja keskittyminen eivät pysy yllä. Ongelmanratkaisukin tökkii, ja ihminen saattaa jäädä junnaamaan pikkuasioihin.

2)Taltuta taistelustressi

Stressi on monesti syy uniongelmiin. Yksittäiset ja ohimenevät stressin hetket kuuluvat elämään ja tehostavat työn suoriutumisesta. Stressi muodostuu ongelmaksi kroonistuessaan. Ren on tietoinen pitkäaikaisen stressin tuhovaikutuksista.

"Usein ajatus jonkin asian tekemisestä aiheuttaa enemmän stressiä kuin itse tekeminen." Renin mielestä murehtimisen sijaan kannattaisi tehdä suunnitelma asian ratkaisemiseksi. Se monesti taltuttaa stressin.

Katri Saarikivi

Stressin voi karkeasti luokitella kahteen: asioiden tekemiseen liittyvään stressiin ja taistelustressiin.

Taistelustressi on Renin kuvaamaa etukäteen murehtimista asian tekemisestä.

Hyvin pitkään kestävän stressin  on todettu aiheuttavan kudostuhoa etuaivolohkossa eli siitä aivojen osasta, joka vastaa toiminnanohjauksesta ja muistista.

"Stressi ei todellakaan ole mikään fiilisjuttu. Jos koskaan ei tule palautumisen hetkiä, alkaa stressi tehdä tuhoja aivoissa. Krooninen stressi heikentää myös immuunipuolustusta."

3)Aktivoi keho ja jumppaa aivoja

Kesäisin Ren liikkuu metsässä, ui ja pelaa tennistä. Talvisin hän lumilautailee. Tämä pitää kehon vireänä. Hän panostaa myös aivojensa jumppaamiseen.

Tähän auttavat uudet haasteet: esimerkiksi  kesällä hän perusti maailman metsäopiskelijoiden järjestön IFA:n Kiinan osaston.

Katri Saarikivi

Saarikiven mielestä aivojen tehostamisessa on tärkeä huolehtia sekä mielestä että kehosta.

Ihmislajin evoluutiossa on paikallaanolo ollut lepäämistä varten. Tämän vuoksi tuntikausien pänttäämisen ja kyhjöttämisen sijaan kannattaa lähteä vaikka kävelylle. Tietoja käsittelevä aivokuori aktivoituu liikkeessä.

Kävely lievittää stressiä, koska liikkeen aikana uhan kokemusta rakentavien aivojen mantelitumakkeiden aktiivisuus vähenee. Kehon kuormittaminen karaisee mieltäkin.

Aivojumppa kannattaa, sillä oppiminen on aivojen tärkeä tehtävä. Se on terveellistä etenkin, jos opittava aihe kiinnostaa. Tällöin aivoissa alkaa tapahtua muutoksia, jotka ovat vastakkaisia ikääntymisen aiheuttamille muutoksille.

4)Pura dopamiinikoukku

Ren on poistanut sometilinsä aivojen tähden. "Huomasin, että Instagramin käyttämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Aivoille haitalliseen kategoriaan Ren niputtaa myös lyhyet uutiset ja lyhytvideot. "Esimerkiksi Tiktok on kuin huume, lyhytvideoiden selaamisen jälkeen huomaa, että aivoni reagoivat hitaammin."

Ren ei myös ei suorita montaa tehtävää yhtä aikaa eli multitaskaa vaan hän hoitaa yhden asian kerrallaan.

Katri Saarikivi

Pitkäkestoista keskittymistä kannattaisi kehittää, sillä nykyisin pitkäjänteinen keskittyminen voi olla vaikeaa.

Tätä ilmiötä vahvistaa puhelin, jonka viriketulvassa huomio poukkoilee sekunneissa aiheesta toiseen. Dopamiiniratoja kutitteleviin digisisältöihin pitäisi suhtautua kuten muihinkin nautintoaineisiin.

"Somepostaukset tuottavat dopamiinin lisääntyessä mielihyvää ja ovat samalla tavalla koukuttavia kuten karkit, mutta moni onnistuu karkkeihinkin kehittämään toimivan suhteen."

5)Tyhjennä mieli

Meditointi on Renille yksi  tärkeimmästä aivojen tehostamiseen liittyvistä keinoista. Hänellä on tapana meditoida noin vartti päivässä.

Katri Saarikivi

"Palautuminen lähtee liikkeelle, kun stressaavat ja mieltä yllyttävät asiat poistuvat päästä. Meditaatio voi treenata pitkäkestoisen tarkkaavaisuuden hallintaa."

6) Älä ylisuorita

Kiireisen arkensa keskellä Ren pyrkii sisällyttämään päiviinsä noin 20 prosenttia tyhjää. Tarkoitus on, että silloin aivot saavat levätä.

Mieli saa vaellella vapaasti vapaasti esimerkiksi siivotessa tai yksin lounastaessa. Tässä kysymys on varautumisesta.

"Koskaan ei tiedä mitä päivässä tapahtuu. Jos kaikki kapasiteetti on jo käytetty, pienikin vastoinkäyminen vie loput energiat", Ren sanoo.

Katri Saarikivi

Tekemättömyys sopivissa määrin on hyväksi. Se  esimerkiksi ruokkii luovuutta.

Siirtymät ovat hyviä hetkiä aivojen leputtamiseen. Saarikivi esimerkiksi pyrkii katselemaan maisemia bussissa, vaikka puhelin polttelisi taskussa.

Silloin muistan, että lapsena 1980-luvulla saatoin vain maata nurmikolla ja tuijottaa taivasta.

Lähteet: Helsingin Sanomat 16.10.2024, kuvat Pixabay