Huomionhakuinen persoonallisuushäiriö

 

Moni saattaa tuntea ihmisen, joka haluaa olla koko ajan äänessä. Hän on teatraalinen ja näyttää suuria tunteita. Muun muassa tällaiset asiat kuuluu huomionhakuiseen persoonallisuushäiriöön. Se on mielenteveydessä diagnosoitavissa ja on siis tosiaan häiriö.

Toisten silmissä henkilö voi vaikuttaa poikkeuksellisen itsevarmalta - miten hän onkin noin rohkea ja uskaltaa olla koko ajan esillä?

Psykologi Thea Strandholmin mukaan: "Häiriössä on kuitenkin kyse nimenomaan alhaisesta itsetunnosta. Ihminen ikään kuin tulee olemassa olevaksi vain muiden huomion kautta."

Töissä huomonhakuisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä saattaa hakeutua rooleihin, joissa saa olla paljon esillä. Hän voi mielellään vetää muun muassa isoja palavereita. Olennaista on, ettei hän oikein siedä sitä, jos joku muu saa olla parrasvaloissa.

"Tällöin hän saattaa esimerkiksi osoittaa voimakkaasti tylsistymistään - hän voi selailla vaikkapa puhelinta loppupalaverin ajan."

"Hän voi työpaikalla olla myös rajaton. Hän saattaa kertoa esimerkiksi työkavereille liikaakin henkilökohtaisia asioita itsestään, kunhan saa tilanteessa huomiota."

                                 Kielon marjoja.

Rakkaussuhteissa häiriö aiheuttaa ennenpitkään ongelmia. Tasavertaisuus ja huomion antaminen ovat tärkeitä asioita, mutta huomionhakuiselle ne tuottavat hankaluuksia.

"Myös se voi aiheuttaa parisuhteessa haasteita, jos toinen on sosiaalisissa tilanteissa esimerkiksi flirttaileva eikä mieti, miltä tämä kumppanista tuntuu", Strandholm kuvailee.

Häiriö vai hankaloittaa myös ystäväsuhteissa. Huomionhakuinen ei useinkaan välttämättä jaksa keskittyä kuuntelemaan ystävien huolia ja mielipiteitä.

"Muut jäävät usein sivuun ja syrjään, koska tarve huomion keskipisteenä on niin tärkeää."

Huomionhakuinen persoonallisuus ei usein osaa epäillä itsessään olevaa vikaa. Tämä on yleistä kaikille persoonallisuushäiriöille.

"Häiriön takana voi olla menlaisia  syitä. Usein näkyväksi tuleminen on ollut elämän varhaisessa vaiheessa jollain tavalla vaillinaista".

Vanhemmat eivät ole juuri antaneet lapselle  huomiota tai hoitosuhde on ollut muulla tavalla katkonainen ja turvaton.

Huomionhakuinen osaa yleensä tuntea empatiaa eikä ole samalla esimerkiksi kostonhaluinen kuten narsisti.

Lähteet: Helsingin Sanomat 31.8.2024, kuvat omat