Käyn reippaalla kävelylenkillä neljä kertaa viikossa ja kuntosalilla 2-3 kertaa. Jos minäkin änkyrä olen saanut nämä tavoiksi. Kuka tahansa muukin pystyy tekemään kuntoilusta tavan.
Liikuntapsykologi Anu Kangasniemi on kirjoittanut kirjan Tavoitteesta tavaksi, jossa hän antaa ohjeita tavan muodostumiseksi.
Monet kuntoilua aloittavat tekevät sen virheen, että aloittavat liian rankasti. Liian suurin odotuksin. Ja sitten jossakin vaiheessa ei ole enää yhtään kivaa.Ja kuntoiluharrastus jää vähitellen pois.
Meillä on - ikävä kyllä, virheellisesti -ajatusmalli. Että vain tietyntyyppiset ja näköiset ihmiset harrastavat liikuntaa. Vaikka sitä voi harrastaa jokainen.
5 Neuvoa jotka auttavat elämäntapamuutoksessa:
1) Pydähdy tarkastelemaan tapojasi etäämpää. Onko aina pakko syödä jonkun tv-ohjelman aikana. Onko pakko tissuttaa viiniä?
2)Hyväksy se, ettei ponnistelu ole vain kivaa. Se myös sattuu niin maan hemmetisti.
3)Älä aseta itsellesi liian suuria tavoitteita.
4)Älä vertaa itseäsi muihin ihmisiin. Aseta itsellesi aivan omat tavoitteet.
5)Elämäntapamuutoksessa ei ole kyse vain jonkun aikaa kestävästä kuntokuurista. Kyseessä on loppu elämä.
Lähteet: Helsingin Sanomat 10.8.2017, kuvat Pexel
1) Pydähdy tarkastelemaan tapojasi etäämpää. Onko aina pakko syödä jonkun tv-ohjelman aikana. Onko pakko tissuttaa viiniä?
2)Hyväksy se, ettei ponnistelu ole vain kivaa. Se myös sattuu niin maan hemmetisti.
3)Älä aseta itsellesi liian suuria tavoitteita.
4)Älä vertaa itseäsi muihin ihmisiin. Aseta itsellesi aivan omat tavoitteet.
5)Elämäntapamuutoksessa ei ole kyse vain jonkun aikaa kestävästä kuntokuurista. Kyseessä on loppu elämä.
Lähteet: Helsingin Sanomat 10.8.2017, kuvat Pexel
Kiitos Marja muistutuksesta! Tunsin piston rinnassani. Itse harrastan AINOASTAAN HYÖTYLIIKUNTAA, mutta ehkä joskus vielä ...... Jos alkaa vertailemaan itseään muihin on loputtomassa suossa. Aina on jossain huonompi kuin joku toinen. Nautitaan vaan tästäkin päivästä omina itsenämme.
VastaaPoistaKiitos, Kirsti, kommentistasi. Älä mitään pistoja tuntele. Jokainen liikkuu omalla tavallaan. Hyötyliikunta on erittäin hyvä asia. Minä kun en sitä juuri saa, harrastan kuntoilua.
VastaaPoistaHyvä teksti! Elämäntapamuutoksessa hankalinta on juurikin se, että kun on niin juurtunut tapoihinsa, on vaikeaa muuttaa rutiineja. Pienet askeleet on myös hyvä muistaa, ettei homma tosiaan kaadu siihen, että yrittää liikaa ja liian isoja muutoksia kerralla.
VastaaPoistaKiitos Minnea Muru kommentistasi. Juuri ne pienet askeleet. Niin tavat voivat murtua.
PoistaHyvä teksti! Itse tein elämäntapamuutoksen nelisen vuotta sitten ja sillä tiellä ollaan :)
VastaaPoistaKiitos Heidi kommentistasi. Onneksi olkoon elämäntapamuutoksesta!
PoistaOlen ihan samaa mieltä että muutoksesta on tehtävä tapa. Vain silloin se on pysyvää. Ja jos liian kovaa aloittaa, loppuu mielenkiinto ja innostus lyhyeen. Hyvä teksti.
VastaaPoistaKiitos Niina kommentista. Nimenomaan uusista tottumuksista pitäisi saada aikaiseksi tapa. Ja olla armollinen itselleen: ei aloittaa liian rankasti.
VastaaPoistaHienoa että olet onnistunut saamaan liikkumisen tavaksi. Itsellä meinaa aina alun jälkeen lipsua mutta pääsin myös jo liikunnan iloon kiinni joten se helpottaa että saa sen vielä pysyväksi tavaksi elämään. Toivossa on hyvä elää. :D
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Miaju. Kyllä se vielä tavaksi muttuu, koska tunnet jo liikunnan tuoman mielihyvän ja ilon. Tsemppiä!
VastaaPoista