Tätä selitystä käytin aika usein vielä noin viisi vuotta sitten, kun laihdutin ja lihoin vuoron perään. Nykyisin en enää laihduta. Elelen tällaisena kuin olen. Olen niin sanotusti kehopositiivinen. Hyväksyn painoni, muotoni, ulkonäköni. Sillä selvä.
Aineenvaihduntaan liittyy monia uskomuksia. Kuten tuo että lihoo, kun on hidas aineenvaihdunta. Uskomus että chili ja sitruuna kiihdyttävät aineenvaihduntaa.
Välillä asian vierestä. Aikaisemmin kerroin, että kuvatiedostoni on tullut hulluksi. Eilen kävimme pitkät taistelut sen kanssa. Minä ja kuvat. Ja sain sen jonkinlaiseen järjestykseen. Siellä saattoi olla yksi kuva kymmenen kertaa. Toisaalta kuvia puuttui. Oppimiskokemusta: hoidin asian ihan yksin. Kehenkään nojaamatta. Kerrankin.
Hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri Pertti Mustajoki kumoaa nuo uskomukset hitaasta aineenvaihdunnasta. Jotkut ajattelevat, että etenkin aamulla liikkuminen on tehokkainta. Mutta aineenvaihdunnan kannalta on aivan sama liikkuuko aamulla tai illalla.
Unettomuus voi sekoittaa aineenvaihduntaa. Huonosti nukkuvan elimistö kokee, että asiat on huonosti. Siksi pitää saada energiaa. Ruokahalu kasvaa.
Yli viisikymppisillä aineenvaihdunta hidastuu ihan oikeasti. Ei ole vain uskomus.
Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa aineenvaihduntaa, väsyttää ja lihottaa. On tästä oma kokemus. Joskus monta vuotta sitten olin hyvin väsynyt. Töissä piti ruokatunnilla tehdä kävelylenkki, jotta jaksaisin loppupäivän. Lihoin - mitenkään erityisesti herkuttelemalla - noin 15 kg. Rutiinitarkastuksessa sitten selvisi, että minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Se on muuten yllättävän yleistä nykyisin. Joudun syömään kilpirauhasta piristävää Tyroksiini-lääkitystä lopun ikäni. Mutta pääasia on nyt, että aineenvaihdunta toimii hyvin. Ylimääräiset kilot karisivat oikeastaan yhden kevään ja kesän aikana. Liikuin kolme tuntia päivässä ja katsoin, mitä syön. Tässä painossa on menty yli viisi vuotta. Ja mennään edelleen.
Onko muita kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä?
Lähteet: Anna nro 31, kuvat omat
Huomenta Marja, Onnittelut kuvatiedoston kanssa käydyn taistelun voittamisesta. Ennen kuin huomaatkaan, osaat myös kaiken muun tarvittavan. Vastaus kysymykseesi: En ole kärsinyt kilpirauhasen vajaa- enkä liikatoiminnasta. Jälkimmäistä on tutkittu, kun olen pari kertaa laihtunut enemmän ilman, että olen ollut dieetillä. Eka kerta oli, kun palasin viidennen tyttären syntymän jälkeen takaisin vuorotyöhön ja toinen oli, kun sairastin syöpää, jota ei oltu vielä diagnosoitu. Kaikkea hyvää sinulle tähänkin viikonloppuun!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, Kirsti. Odotan todella sitä päivää kun "osaat myös kaiken muun tarvittavan". Voiko sellainen päivä digiblondin huterille aivoille tulla? Tämä on vähän tungettelevaa: Mitkä kaksi syöpää sinä olet sairastanut? Yhdessä kirjoituksessasi sanoit niin, että niitä on ollut kaksi. Mukavaa viikonloppua sinullekin. Toivottavasti olisi sienestyskelit.
VastaaPoistaTuo on hyvä tavoite, Marja, Olen yrittänyt samaa, että olisin sinut fyysisen olemukseni kanssa sellaisena kuin se on. Mutta. Ne vaatteet. Aina kun tulee kaksikin kiloa lisää, heti puristaa housut tai pömpöttää mekko. Toistaiseksi en ole aikonut isontaa kokoa, eikä olisi varaakaan ostaa uutta vaatetta sitä mukaa kuin paino nousee, joten ... pakko tässä vaan tarkkailla kaiken aikaa, mitä ja miten paljon syö. Kilpirauhashäiriöitä on meilläkin suvussa, vaan ei ole minulle sattunut, ainakaan vielä.
VastaaPoistaKiitos, Eeva, kommentista. Minä olen lievästi ylipainoinen. Mutta olen hyväksynyt sen: olen nyt tällainen. Paino ei ole - ihme kumma - nousuut moneen vuoteen. Ymmärrän sen hyvin vanhasta kokemuksesta, että on ärsyttävää, kun vaatteet kinnaa. Tsemppiä sinulle painon tarkkailuun!
VastaaPoistaMielenkiintoinen postaus! Olen myös lapsen jälkeen yrittänyt olla hieman armollisenpi itselleni painon suhteen. Kyllä se tästä :)
VastaaPoistaPaino on toissijainen, kunhan ihminen itse terve.
VastaaPoistaKiitos kommentista Henna. Olet täysin oikeassa.
PoistaTäysin samaa mieltä Hennan kanssa - paino ei kerro läheskään kaikkea. Elämä on niin stressaavaa muutenkin, ettei aikaa ja energiaa kannata hukata itsensä vihaamiseen/parjaamiseen. On hienoa että olet oppinut hyväksymään itsesi. Itsekin siihen suuntaan kovasti menossa :)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Johanna. Tässä iässä on melko helppo hyväksyä itsensä sellaisena kun sattuu olemaan. Yli viisikymppinen nainen on jo tässä nuoruutta ihailevassa kulttuurissa näkymätön.
VastaaPoistaKehopositiivisuus on hyvä asia! Ihmisten pitäisi olla lempeämpiä itselleen! Jos paino on normaalin rajoissa, tai vähän ylikin, niin sen ei pitäisi olla ongelma. Ainoastaan, jos se alkaa olla terveydelle ongelma.
VastaaPoistaTsemppiä kuvien kanssa puuhailuun!
Kiitos Minnea Muru kommentistasi.Elämässä on niin paljon tärkeämpiä asioita kuin paino. Olen samaa mieltä kanssasi, että ehkä siihen pitäisi kiinnittää huomiota, jos terveys alkaa horjahdella.
VastaaPoista