perjantai 22. kesäkuuta 2018

Päivän kotivaatteet ja tasaista elämää



Aluksi kaikille hyvää juhannusaattoa! Vaikka on juhannus, en kirjoita siitä postausta. Ja pidän sitkeän tyhmästi kiinni siitä, että perjantai on päivän vaatteet ja kuulumiset postauspäivä. Siis tuherran tässä niistä jotakin.

Meillä ei ole kummoista juhannusjuhlintaa. Nautitaan vain keskikesästä. Sen tunnelmasta. Syödään vähän paremmin. Kalaa eri muodoissaan, muun muassa minun herkkua savumuikkuja. Muutenkin kalaa, uusia suomalaisia perunoita, mansikoita, jäävettä. Siinäpä se.


Aloitan tänään kotivaate postaussarjan melko siistissä kaftaanissa. Mutta en voi sille mitään, että tykkään näteistä vaatteista kotonakin. Kunnon römppävaatteitakin aion jatkossa etsiä. Ongelma on ehkä se, ettei minulla ole juuri tiettyjä vaatteita, joita pitäisin kotona. Kotivaatteetkin valitsen vähän tunteen perusteella. Valokuvissa ei ole meikkiä naamassa. Paitsi kulmakarvat on kestovärjätty. Kuvaa ei ole myöskään käsitelty millään lailla.

            Älysin ottaa tämän kuvan vasta myöhemmin samana päivänä. Ei siis meikkiä.

En voisi kuvitellakaan tätä kaftaania päälleni julkisissa paikoissa. Se ei sovi vartalotyypilleni. Ja on lisäksi liian pitkä. En vain jostakin kumman syystä tykkää pitkistä mekoista ja hameista. Siksi kaftaani on ollut pitkään yksi kotimekoistani. Ihanan mukava ja löysä päällä.


Meillä on edelleen sisäseinämaalausurakka tyttären kanssa. Urakka kestää varmaan vielä viikon. Neliöitä, seiniä, ovia, ikkunanpuitteita riittää. Huonekalut on siirretty seinien edestä pois. Kuten kuvista näkee. Kaikki on nyt todella vinksin vonksin ja heikun keikun.Saan kuulla tarkan tyttäreni marmatusta jatkuvasti: Miten pahasti sotken lattiat! Maalausjälki ei ole tasaista! Minkä minä luonteelleni voin. Teen kaiken kiiruusti ja malttamattomasti. Mielestäni se on todellista paneutumista! Tyttären mielestä ei ole. Sotken itseni. Kädet, kasvot, hiukset, vaatteet. Olen kuulema kauhea sottapytty. Mikä pitääkin paikkaansa.


Mies tuli kotiin viikon työkeikan jälkeen. Hän totesi, että te olette laittaneet tuulemaan. Mutta ei jääräpäisesti halunnut osallistua maalaamiseen. Se on akkain työtä. Hän sahaa ja hakkaa halkoja. Olkoon niin. Mutta meillä on tyttären kanssa aivan tarpeeksi tai oikeammin hurjasti naisenergiaa. Kyllä tästä valmista tulee.

Aina löytyy aikaa lukea kirjaa ja Hesaria.



Viikko on ollut tasainen. Tasaista maalaamista. Käväisin Helsingissä yhdessä blogiyhteistyö tilaisuudessa. Oli lämmin ja kaunis ilma. Helsinki näyttäytyi minun silmiini nättinä. Ihmiset rentoja. Kesästä nauttien. Enkä eksynyt! Minä taidan sittenkin osata lukea karttaa. Google maps puhui täysin sekavia, eikä siitä ollut apua. Ajattelin, että onkohan se naisääni kunnon humalassa. Niin tolkuttomia ohjeita tuli.



Hyvää juhannusta kaikille!!!

10 kommenttia:

  1. Kerrankin joku viettää Jussia suuremmitta sliippauksitta. Minäkään en ole hirveesti touhunnut Juhannuksen eteen, aion vaan levätä ja nauttia läheisten läsnäolosta, sääkin tuntuu suosivan sisätiloissa oleilua ainakin tänään. Hyvää Juhannusta :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pihakeiju, kommentistasi. Me, perheeni ollaan siinä vähän kummallista porukkaa, ettei suurisuuntaisesti juhlita juhlapyhiä. Ehkä jouluun vähän panostan, koska tykkään leipomisesta ja kokkaamisesta. Läheisten läsnäolosta nimenomaan nautitaan. Toinenkin tytär tuli kotiin. Voisiko paremmin olla. Mukavaa juhannusta sinulle!

      Poista
  2. Tuommoinen kaftaani on varmasti mukava päällä, ja lisäksi niin nätti. Minä olen nykyään ihastunut nilkkapituisiin mekkoihin, mutta kotiasuna sellainen ei ole mukava. Wau teitä naisia tuon maalausurakan kanssa, vai on akkain hommia ;)) Naisenergia tyttären kanssa on niin parasta - miehet väistyköön!
    Tykkään tämmöisistä kotipostauksista, tätähän se elämä suurelta osin on. Meilläkin arki on tasaista, joskus harmaatakin mutta harmaakin väri on kaunis.
    Olkoon sää mikä tahansa, nautitaan juhannuksesta täysillä, syödään ihania uusia perunoita ja jos ulkona on ihan mahdoton ilma, voi vaikka lukea :)

    Oikein hyvää Juhannusta teille sinne, toivottelee bloggaajaystäväsi Tuulikki <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuulikki, kommentistasi.Tosiaan harmaassa on monia sävyjä. Tämän tiedän myös maalausurakan myötävaikutuksella, kun katseltiin tytön kanssa värikarttoja. On todella paljon sävyjä yhdestä väristä. Aivan piti pohtia, mikä sävy mihinkin valittaisiin. Talon sisätiloissa ja paljon myös ulkohommissa meillä on paljon naisenergiaa. Viime kesänä maalattiin talo ulkoa.Ukkoin homma on halon hakkaaminen. Mutta jostakin kumman syystä halkojen kuljettaminen varastoon on sitten akkain hommaa. Mitäpä näistä hommista. Puoleen jos toiseen. Nautinnollista juhannusta sinulle Tuulikki!

      Poista
  3. Työ tekijäänsä kiittää. Kauemmin sitä nautitaan työn jäljestä kuin työn tekemiseen menee aikaa. Jokainen tekee juttuja luonteelleen tyypillisellä tavalla.
    Sinulla on todella kaunis, herkän kuultava iho.
    Sinulla on aivan erilaiset kotivaatteet kuin minulla. Nätit.
    Itse en osaa kotona pyllistellä hameissa tai muissa mekoissa kuin trikoisissa.
    Helman pituudessakin menee meillä maut ristiin. Minä haluan käyttää mieluummin pitkiä.
    Oikein hyvää kotijuhannusta sinulle ja läheisillesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Mukava sananlasku tuo: Työ tekijäänsä kiittää. Niinhän se on. Tämän urakan jälkeen voi nauttia puhtaista, maalatuista seinistä ainakin 5-10 vuotta.Kiitokset ihon kehumisesta. Ehkä se jossain määrin pitää paikkaansa. Perinnöllistä kaiketi. Mutta ajattelen, että iho rupsahtaa sitten kertalaakista joku päivä. Minä tykkään pyllistellä mekoissa. Hauskaa juhannusta sinulle Kirsti ja kotiporukalle!

      Poista
  4. Hyvää juhannusta Marja! Kotiasuna tosiaan nilkkapituinen mekko ns. Hellemekko..Mietin mistähän sana tulee? Ei ole mukava, koska askeitaan saa varoa ettei kompastu. Maalaushommissa sotkeentuu mutta hyvä ettei sinulla ole niin kiire ettei ehtisi lukea välillä. Ihanaa lepoaikaa maalauksen välissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Merja, kommentistasi. Kuulostaa kivalta tuo hellemekko.Aina löytyy jostakin aikaa lukea.Välillä seinien yläosien maalaaminen pää kenossa väsyttää niin paljon. Että ei kuin pitkä tauko ja kirja tai Hesari käteen. Riemukasta juhannusta sinulle!

      Poista
  5. Niin kiva postaus ja mielestäni tuo mekko on niin mieletön, että sitä kelpaa ulkoiluttaa myös ja mielestäni sopii just eikä melkein sinulle ja ihan vartaloa myöten. Et tainnut muutenkaan käyttää paljoa meikkiä, joten tutulta näytät naturellinakin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiia, kommentistasi. Mutta mekko on ja pysyy kotimekkona.Kiitos kuitenkin kauniista sanoista. Juu, en käytä paljon meikkiä muutenkaan. Olen niin kosmetiikkalaiska, etten koskaan - paitsi juhlatilaisuuksiin - käytä silmämeikkiä.
      Sori, että vastaus kommenttiisi tuli myöhässä. Tämä tietokoneenraakkine ei ilmoita enää sähköpostissa kommentteja. ATK-mentorini mukaan kyse on ehkä blogger-alustan viasta. Ota siitä nyt selvää. Tällainen digiblondi. Kivaa keskikesän päivää sinulle!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!