keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Mitä tein syyslomalla? Mitä kuuluu?


En viitsinyt lähteä kauemmas kuin Helsinkiin kirjamessuille. Oikeastaan tällaisena maalaisena Helsinkikin on kaukana. City-elämää. City-ihmisiä.

Lauantaina pidin some-taukopäivän. Ja kävin pällistelemässä siellä kirjamessuilla. Taitaa olla ainoat messut, joissa käyn joka vuosi.

Päätin, että some-taukoon kuuluu myös olla "valokuvaamatta". Antaa elämän lipua ja soljua vangitsematta  sitä kännykkään.  Itsekin jotenkin pysyy hetkille enemmän auki. Mukava ja antoisa päivä paperikirjojen rakastajalle.

Loman aikaan tuli lunta ja se hetkeksi lumosi. Rauhallinen valkeus.



Sitten tuli vettä. Loska. Toisaalta syksyisen rosoista.

Välillä liplatin. (Tarkoittaa, että puhuin liikaakin parin ystävän kanssa.)

Yhtenä päivänä Minäkö keski-ikäinen-blogin Tiian postauksen luettuani aloin jo valmiiksi surra edessä olevia vaihdevuosia. Tiia kuvasi olon niin vuoristoradaksi, että alkoi oikeasti huipata ja heikottaa.



Ja sitten vielä nämä naiselliset huolet. Iho ohenee, rypistyy, hiukset harvenevat. Onhan ne luonnollisia asioita.

Mutta kun on liikaa aikaa. Alkaa ne vauhkoina elukoina säntäillä mielessä.

Tuli alakulo.

Hoidin sitä runsaalla musiikilla. Ohessa valmistauduin marraskuuhun kuuntelemalla Miljoonasateen Marraskuuta. 


Onneksi oli myös hupelluspäiviä.

Sähläsin välillä liikaakin.

Menin paikasta paikkaan fyysisesti ja päänsisäisesti.

Näin merkillisiä unia. Etupäässä Japanista.



Päätin ennen lomaa kuntoilla oikein sieluni - vai pitäisikö sanoa ruumiini - pohjasta. Se itselupaus piti. Liikutin itseäni reippaanlaisesti joka päivä.

Ajattelin ja tein myös tätä blogia. Pohdin mielessäni - jos saan elää - minkälainen tämä on vuoden kuluttua. Minne päin menen? Onko enemmän kosmetiikkaa ja kauneutta vai pohdiskelua? 

Mutta tuntuu siltä, että en minä itse asiassa tätä voi impulsiivisena ihmisenä  hirveästi ohjailla.

Mieleen tulee mitä tulee.

Sillä selvä.



Televisiosta katsoin vain Salkkarit ja Vain elämää.

Tyttäreni puhui minut ympäri ja ämpäri katsomaan Netflixistä sarjaa Haters back off. Se on ihanan mieletön, absurdi. Samalla tavalla kuin jotkut absurdit romaanit. Esimerkiksi Miki Liukkosen O.Johon kesällä ihastuin ja kiinnyin.

Päivät kuluivat notkeasti.

Kokkasin, kokkasin ja kokkasin.

Siivoamista karttelin siirtelemällä pölypalloja jalalla piiloon.

Vältin katsomasta sotkua. Käänsin katseeni toisaalle.

Ja heti oli aika siistiä.



Luin kolme kirjaa.

Karl Ove Knausgård Kesä:herkkä, paljas, tunnerikas kirja.

Haruki Murakami Miehiä ilman naisia: Murakami on taikuri. Sanataikuri. Olen nyt lukenut kaikki hänen kirjansa. Lumous pysyy.

Maria Peura Tunkeilijat: ahdistava, mutta kaunis kieli pakotti lukemaan koko kirjan. Lapin murre. Pohjoisen elämä kiehtoo. Nyt olen lukenut myös kaikki hänen  kirjansa.

Tietysti syksyn innoittamana kirjoitin runoja. Seuraavaksi proosaruno.  Jätin sen siksi loppuun, että se on helppo jättää lukematta.



Mutta se menee näin:

Talven portailla lippuna Dostojevskin ulsteri. Ystävä kahvikupin hellä tajuton silmä. Ainoa sitkeä on kämmen leuan alla, joka nojaisi vaikka pöytä vietäisiin. Veneiden alla muheelta tuoksuvat miehet rykivät kymmenen kilometriä syvälti. Noin kahdeksan tunnin vehkeilijät ovat jo ajaneet kesäpartansa. Vetävät vertoja. Työntävät jalkaa oven väliin. Rakin nuolema ilma. Kosteissa tapeteissa poksahtelevat tapetit rippikuvat. Vanhus ryppyinen kuin rusina. Yksinäisyyttä olkalaukussa, jonka hihna tuntuu. Ikävä kyllä, mutta kuitenkin. Ja juuri tänään  sänkipellossa sumussa höyryten parittelevat hevoset. Kirkuu pihlajanmarjat. Maiseman lantio käy yhä kapeammaksi, kun koko taivas on Dostojevskin ulsteri.

Sen pituinen se.

Loppupäätelmä: Ihan hyvä loma. Ei missään helkutin nimessä täydellinen.

Kuuluu siis vähän alakuloa, ilon pirskahduksia, väliaikaista.

Jaksaa taas töissä joululomaan asti. Se on kyllä vähän sitä jaksaa, jaksaa meininkiä.

Näillä näkymin.

Mitä sinä teet mieluiten lomallasi?


    Naapuri Lehtisen kukkia elokuussa.



Lähteet: omat, kuvat omat

13 kommenttia:

  1. Mitä teen mieluiten lomalla? Seikkailen, matkustelen, ompelen, neulon.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Melissa. Minä olen aito kotikissa. Viihdyn kotona. Joskus reissaan. Aha, olet seikkailija. Mukavaa keskiviikkoa.

    VastaaPoista
  3. Tosi mukavalle syyslomalle kuulostaa. Sun postaus on pohdintoineen vähän kuin runo kokonaisuudessaan.
    Jos minä saan päättää minkälainen on loma se yleensä tarkoittaa kotona lepäämistä, mies taas haluaa aktiivilomia joissa matkustetaan, tutustutaan uusiin paikkoihin ja tehdään kaikenlaista. Poika on vähän siitä väliltä, tykkää molemmista vaihtoehdoista, niin kauan kuin on internet yhteys ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Joanna. Varmaan sinun työsikin on sellaista, että haluat lomilla kotona rauhoittua. Meillä on miehen kanssa vähän samanlainen ristiriita. Kun matkustetaan, hän haluaa nähdä suurkaupunkeja. Minä taasen paikallista luontoa. Lapset on onneksi vähän samanhenkisiä kuin minä. Joten meidän kanta yleensä voittaa. Mutta mieskin pääsee yksikseen sieltä luonnon keskeltä kaupunkeihin.

      Poista
  4. Hieno runo! Lomasi kuulosti mukavalta, itsekin olisin varmasti viihtynyt liikkuessa, kokkaillessa ja messuilla :) Etenkin lyhyinä lomapätkinä tykkään olla mahdollisimman rennosti vailla isompia suunnitelmia (jotka aiheuttavat stressiä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Piia. Olisinhan minä voinut matkustaa. Mutta kun ei sattunut huvittamaan. Isot suunnitelmat tuo -kuten sanoit - oikeasti vähän stressiä. Kotikissa latkii kermansa kotona. Ainakin tällä lomalla.

      Poista
  5. Hieno runo, kauniit kuvat! Olen tykännyt sinun pohdiskelevista postauksista eniten, toivottavasti niitä on jatkossakin, mutta toki tärkeintä on, että kirjoittelu tuottaa sinulle itsellesi iloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Niina. Ihana kuulla selkeä mielipide noista postauksen aiheista. Kiitos paljon. Olen välillä miettinyt, että voisi olla enemmän sitä kauneutta ja kosmetiikkaa. Mutta kun ei tule niin usein mieleen. Kirjoitan aika impulsiivisesti. Ja se tuottaa nautintoa täytenä työn vastakohtana. Töissä saatan kailottaa kahdeksan tuntiakin putkeen. On todella mukavaa sen jälkeen kotona - ainakin jonkin aikaa - pitää suu kiinni ja vaihtaa tähän blogi-kirjoittamiseen.

      Poista
  6. Sinähän ehdit tehdä paljon kaikenlaista. :) Syyslomaa ei yliopistolla ole, joten en sellaista ole vuosiin viettänyt. Katsotaan, jos joulun aikaan ehtisi vähän rentoutumaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Krissu. Eihän minun tarvinnut oikeastaan mitään muuta kuin kokkailla perheelleni. Oli aikaa keksiä uusia ruokaviritelmiä. Nautin kiireettömästä kokkaamisesta suuresti. Yliopistolla on onneksi aika pitkä joululoma. Varmasti ehdit rentoutumaankin, jos et tee liian tiukkaa lomasuunnitelmaa.

      Poista
  7. Pirskahteleva kuvaus ja kivat kuvat syyslomapäivistäsi. Olethan ennättänyt tehdä, vaikka mitä. Jos olisin ollut Suomessa, olisin minäkin rientänyt kirjamessuille. Älä liikaa mieti blogiasi tulevaisuudessa. Kirjoita siitä, mikä tuntuu hyvältä. Laitoin omaan blogiini sinulle haasteen. Mukavaa illan jatkoa!

    VastaaPoista
  8. Kiitos, Kirsti, kommentistasi. En minä juurikaan mieti blogin tulevaisuutta. Tuli vain lomalla mieleen. Jees, sinäkin olet myös kirjamessujen ystävä. Luin tuon sinun haasteesi. Kiitos siitä paljon. Mutta käytännön asioista siihen liittyen olen digiblondina ihan pihalla. Värkkäsin sinulle sinne muutaman kysymyksen. Anteeksi. Että joudut ehkä selittämään tälle epäkäytännölliselle ja epädigi-ihmiselle vähän lisätietoja. Mukavaa marraskuun ensimmäistä. Tästä se marras, kuolema lähtee. Toivottavasti lumen rauha ja suoja säilyy.

    VastaaPoista
  9. Ihana tuo menin paikkoihin fyysisesti ja päänsisäisesti, täälläkin harjoitetaan tuota. Kiitos myös sarjavinkistä. Lisäksi jos oikein pitää vapaata, sometauko on jetsulleen hyvä juttu, nykyään tuntuu, että silloin sitä parhaiten on vapaalla.

    Sitten ihan kummallinen juttu. Lopetin siis 2kk sitten minipilsut ja nyt alkoi ne tiedät kyllä mitkä, eli on mummovuosioireita ja sitten vielä nuo kauhistukset, sanonko että ihan todella pepusta tämä. Aivan tautinen migreenikin on nyt ollut, kiitos näiden hormoniheittelyiden, että silleen. Jatketaan asiasta raportointia tuonnempana blogin puolella.

    Kivaa viikon jatkoa Marja <3

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!