Elämä koettelee meitä kaikkia

Tykkään paljon psykoterapeutti Maaret Kallion ajatuksista. Hänen viimeisin kirja on nimeltään Inhimillisiä kohtaamisia. Kallio on sitä mieltä, että pahinta olisi kulissielämä. Hän ei jaksa olla aina optimistinen. Ylipirteä positiivisuus voi olla harhaa.

   Nurmaajoen toinen vanhoista suluista

Tämä kirjoitus on tavallaan jatkoa viime viikolla kirjoittamalleni postaukselleni Liikaa onne.

Mitä enemmän hyväksymme sen, että asiat ei aina eikä edes kovin usein mene niin sanotusti putkeen. Sitä enemmän meille tulee mahdollisuuksia korjata ja työstää niitä. Inhimillisyyden haltuunotto on Kallion mukaan sitä, että hyväksytään omat virheet, varjot ja kyvyttömyys. Mutta kannetaan myös vastuu niistä.

                            Nurmaan kylän melko tyhjä ilmoi-
                            tustaulu.

 Kallio arvostaa ennen kaikkea tavallista arkea. "Kun elämä vaarantuu, ihminen ei kaipaa superelämyksiä vaan sitä, että saisi taas laittaa kotona pyykkiä koneeseen." Hän on erityisherkkä. Ja siitä on hänen mukaansa etua. Herkkyys on supervoima. Mutta se voi myös välillä rasittaa. Koska havainnoi paljon, näkee pintaa syvemmälle ja tuntee voimakkaasti myös ikävätkin asiat.

                                          Mäntyharjun Salmelan pihalla.

Kallio ei ollut koulussa kympin tyttö vaan hän kirjoitti magnan paperit. Mutkien kautta hän päätyi psykoterapeutti opintoihin. Opintojen ohessa hän alkoi ymmärtää paremmin omaa luonnettaan ja tapaansa toimia. Myös ärhäkkyyttään. Monesti sanotaan, että lakkaa vatvomasta lapsuuttasi. Vatvomisesta ei ole hyötyä, mutta ymmärtämisestä on.

Onnellisuuden tavoittelu on mennyt överiksi. Pinkeä positiivisuus. Onnellisuus syntyy hyvistä ihmissuhteista ja siitä, että on itsensä kanssa jonkinlaisessa tasapainossa. Pysyvästä mielenrauhasta mesoaminen on puppua. Voimme olla melko rauhallisia monenlaisissa olosuhteissa. Mutta silti keskeneräisiä ja hauraita.

 Kallion mukaan suurimmat traumat ja vauriot syntyvät ihmissuhteissa. Ihmissuhteet ovat myös paras apu. Jokaisella pitäisi olla ainakin yksi ihminen, jolle kertoa huolista.

Perhe ei välttämättä ole turvan ja avoimuuden pesä. Suomessa on paljon asiallisia mutta etäisiä perhesuhteita.

Asiallisissa perheissä käyttäydytään hyvin, mutta pidetään aina jonkinlaista etäisyyttä. Turvallisissa perheissä uskalletaan riidellä ja tehdä psyykkistä työtä oman mielen kanssa. Tutkimusten mukaan nämä perheet ovat onnellisimpia.

 Ristiriidat, hauraus ja keskeneräisyys eivät ole tällä hetkellä trendikkäitä asioita. Nykyään kaupataan toista ääripäätä. Onnellista elämää, unelmaa. Ilman ongelmia. Trendi näkyy monenmoisten henkisten ja fyysisten kurssien suosiossa. 

"On kiinnostuttu mielestä, mikä on tietysti hyvä juttu, mutta siitäkin on tullut projekti, joka pitää hioa huippuunsa. Se ei todellakaan vähennä suomalaisia kansantauteja: masennusta, ahdistusta, yksinäisyyttä ja tyhjyyden tunnetta. Myydään nopeaa ja lyhyttä tietä huippuelämään. Se on täysin epärealistista eikä kestä."

Maaret Kallion oivalluksia:

1) Pikku pysähdyksiä

Hyvinvoiva mieli ei tarvitse suuria irtiottoja. Vaan pieniä, arkisia pysähdyksiä. Tee arjesta kohtuullinen. Sillä sen varassa elämä on.

2)Tunne tunteesi

Tutustu mielesi maailmaan. Sen varjoihin ja valoihin. Tunteita ei tarvitse panna tärkeysjärjestykseen. Tunne on tunne. Ei teko.

3)Pohdi laumataitojasi.

Nykyisin arvostetaan jo liiaksi yksilöllisyyttä. Minä, minä ja vielä minä. Mieti, millainen olet toisille ihmisille. Millaista ilmapiiriä sinä luot esimerkiksi kotona ja töissä?

4)Elä arvojesi mukaan.

Mitkä ovat tärkeimmät arvosi? Asiat joita pidät arvokkaina ja tavoittelemisen arvoisina. Omien arvojensa mukaan eläminen tuo onnellisuutta. Ei elämän ihmeellinen keveys, helppous ja mukavuus.

5)Arvosta hyvää.

Elämä ei koskaan ole itsestäänselvyys. Jos mielesi täyttyy arkisista murheista. Olet todella onnekas. Huomaa kaikki se hyvä, jota joka päivä saat. Elämänlanka on lopulta hyvin ohut.

Mitä mieltä sinä olet Maaret Kallion ajatuksista?

Lopuksi video veden solinan ja luonnon antamasta rauhasta.

Lähteet: Maaret Kallio: Inhimillisiä kohtaamisia, Voi Hyvin 9/2017, kuvat omat