Tämä viikko on ollut vähän penseä. Olen kokenut alakuloa. Riidellyt mieheni kanssa perinteisesti astioita heitellen. Hakenut iloa kirjoista. Maalannut keittiön katon kahteen kertaan valkoiseksi. Vihdoinkin. Onhan sitä 14 vuotta suunniteltu.
Meillä sisustusasiat ei tapahdu ollenkaan. Tai sitten vuosikausien ketkuilun, vatkaamisen ja vehtaamisen jälkeen.
Niinpä päätin piristää itseäni pukeutumalla pinkkiin tunikaan. Tunnepukeutuminen toimii myös niin päin, että tiettyyn väriin pukeutuminen voi vaikuttaa tunteisiin. Ei aina niin, että sen hetkinen tunne määrää värin.(Vau! Miten "syvällisiä" huomioita naisen psyykeestä.)
Tunika on monta vuotta vanha. Näyttää minun "valokuvissani" enemmän - sanotaanko sitä näin - fucialta. Vaikka todellisuudessa on aivan pinkki kuin pieni porsas. Merkiltään Bloomit. Farkut Warrick. Tykkään isoista korviksista. Kuten kuvasta varmasti huomaa. Korvikset on oikeasti syvän violetit. Kuvassa ne vivahtaa vähän vaaleanpunaiseen.
Kuvista huomaa taas, että ne on mieheni ottamia. Murjotan. Riitamme olemme jo sopineet. Yleensä se käy meillä sutjakkaasti. Mykkäkoulu. Nou, nou, nou meillä.
Rakas Kille-kissa sylissä. Vaikka hän ei pääse tässä kuvassa oikeuksiinsa. Komea ja kiltti poika.
En ensiksi huomannutkaan. Mutta Killehän siinä myös. Muhkeana. Ja minun leveähkö - mielestäni ihan kiva näin kehopositiivisena -takapuoleni.
Muistin taas monen kuukauden jälkeen tyttäreni antaman selfie haasteen, jotta en kammoaisi niin paljon valokuvia. Tässä eilisen selfie. Jota ei ole varmasti käsitelty. Koska en osaa. Aito reilun viisikymppisen naamataulu. Ja joka on siitä omituinen, että siinä on varjoja ja valoa miten sattuu...
Jossakin tulevassa postauksessa selitän avuttomuuttani kännykän kameran kanssa. Olen siinäkin digiblondi. Ja sain opastusta kaveriltani. Järkytyin vähän. Että en puolessa vuodessakaan ole ottanut selvää perusasioista. Marja on myös digilaiska.
Mutta tämähän on oppimiskokemusta vaan.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Väreillä on ihanaa piristää itseään :)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Melissa. Jees, kyllä värit piristää, jos ei ole jo aivan toivoton tapaus.
PoistaVärit luo aina elämään iloa, niin vaatteissa kuin ruoassakin. Sillä saadaan sitä iloa elämään. Toivotaan sinulle ensi viikolla paljon hymyä ja mukavia hetkiä :)
VastaaPoistaKiitos Piiku kommentistasi. Väriä elämään vaatteilla ja ruoalla. Miten punajuuri onkaan herkullisen värinen ja makuinen.
PoistaIhanan söpö ja suloinen ja kaunis nainen pinkissä tunikassaan.
VastaaPoistaIhailen rohkeuttasi erottautua nuorekkaasti ja värikkäästi pukeutumalla.
Ja kissakin on ihan söpö :)
Rauhallista viikonloppua toivotan, tämän haasteita täynnä olleen viikkosi jälkeen.
Kiitos, Eeva, kommentistasi. En osaa ajatella, että minä jotenkin erottuisin värikkäästi pukeutumalla. Kaipa se on niin. Vaikka ihan omaksi iloksi ja tarpeessa värejä käytän. Työpaikalla on jo totuttu minun viritelmiini. Huomenna someton päivä. Eeva, hyvää viikonloppua sinulle! Kiitos myös Killen puolesta.
PoistaPinkki sopii sinulle hienosti. Ihosi näyttää näyttää heleältä kuin nuoren naisen iho. Tykkään myös korviksistasi. Komea Kille-poju. Mukavaa viikonloppua.
VastaaPoistaKiitos, Kirsti, kommentistasi. Pinkkihän on vähän sellainen freesaava väri. Jos saan elää, taidan vanhusten hoitokodissa käyttää paljon pinkkiä. Kiitos Killen puolesta. Huomenna someton päivä. Kivaa viikonloppua myös teille.
PoistaKiva värikäs asu! Ja älä huoli, kyllä digiblondikin voi oppia! Ja et sinä ihan digitumpelo voi olla, kun sinulta luonnistuu tämä bloginkin kirjoittaminen :)
VastaaPoistaMukavaa iltaa, Marja!
Kiitos kommentistasi Minnea. Ja kannustavista sanoista. Ehkäpä digiblondi oppii ajan kanssa.
PoistaPinkki, fuksia ja kaikki kirkkaat värit piristävät! Riiteleminen kuuluu elämään ja joskus sitä voi ne astiatkin lentää. Ihana tuo sinun kisusi. Todella pehmeä ja pörröinen turkki!
VastaaPoistaIhana otus :)
Kiitos Marjo kommentistasi. Kirkkaat värit todellakin piristävävät. Kun meillä riidellään, riidellään kunnolla. Kille on komea poika.
Poista