Minä onneksi pystyn nykyisin jättämään työhuolet ja koko työn työpaikalle, kun suljen työpaikan oven takanani. En vie töitä kotiin. Vaan hoidan ne töissä. Vapaa-aika on täysin vapaata.
Työn riistäytyminen vapaa-ajallekin voi aiheuttaa perheessä riistiriitoja. Vaikka vain lukisi työsähköposteja. Se häiritsee perhe-elämää ja työntekijää itseäänkin. Sähköpostin lukemiselle pitäisi varata tarkka, tietty ja lyhyt aika. Nykykulttuurin jatkuvasti saatavilla oleminen rasittaa kaikkia. Tätä on tutkittu Virginian teknillisessä yliopistossa.
Työn ja perheen yhteensovittaminen lisää etenkin miesten avioeroriskiä. Naiset kestävät huonommin miehensä antautumista työnteolle vapaa-aikanakin.
Työpaikan huono ilmapiiri heijastuu kotiin. Ikävä kyllä. Sijaiskärsijöinä on usein lapset. Tyly kohtelu töissä saa vanhemman siirtämään oman huonon olon lapsiin. Ja käyttämään haitallisen ankaria kasvatuskeinoja. Käskyttämistä. Mollaamista. Jopa nälvintää.
Yllättävä tutkimustulos oli se, että kun aikuisen työ- ja perhe-elämä on kunnossa ja tasapainossa, lapset nukkuvatkin paremmin. Vanhemmilla on enemmän aikaa tarjota turvaa, tukea ja aitoa läsnäoloa lapsilleen. Perheen hyvinvointi lisääntyy.
Onnistuuko sinulla työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen?
Lähteet: Helsingin Sanomat 20.9.2018, kuvat Pixabay
Vieraalla töissä ollessa oli aikanaan helppo vetää raja työn ja vapaa-ajan välille, kunnes menin sosiaalialalle. Silloin työt tulivat kotiin. Siksi teinkin ratkaisun ryhtymisestä perhekodin äidiksi. Olihan meillä siihen aikaan jo kuusi sijoitettua lastakin. Perhekodissa "työt" ovat kotona, siis aina läsnä, mutta en kokenut sitä erityisen kuormittavana. Yhteistyökumppanit; lasten omat perheet, koulu, sosiaaliviranomaiset, työnohjaaja, terapeutit ja terveydenhuolto olivat tärkein tukemme.
VastaaPoistaLoistavaa lokakuuta sinulle!
Kiitos, Kirsti, kommentistasi.Luulisi että työ kotona stressaisi. Mutta sinulla se on varmaan lapsirakkautesi takia ollut aivan hyvää aikaa. Ja kun on ollut noita tukevia tahoja.Minä olen tällä hetkellä onnekas, kun pystyn erottamaan vapaa-ajan ja työn. Mukavaa lokakuun alkua sinulle!
PoistaMinulla on ollut onni olla sellaisissa työpaikoissa, missä on ollut suht hyvä työilmapiiri. Paitsi joskus silloin kun lapset olivat pieniä, työpaikka ja työ oli mieluinen mutta työnantaja aiheutti meille työntekijöille vähän muuta. Ehkä silloin ei ehtinyt kaikkea miettimäänkään niin paljon, kun oli lasten vientiä hoitoon ja kouluun sun kaikkea muuta touhua niin paljon. Silloinkin kyllä kävin koiran kanssa pääntyhjennysreissulla pikkukakkosen aikaan, joten niistä työasioista pystyi hyvin irrottautumaan. Nyt on aikaa ja hiljaisuutta miettiä mutta periaatepäätös pitää että ne työasiat kyllä jäävät sinne oven taakse.
VastaaPoistaMukavaa viikkoa sinulle Marja.
Kiitos, Tuulikki, kommentistasi.Kiva että sinulla on suht hyväilmapiirinen työpaikka.Muistan itsekin kuin eilisen päivän nuo ruuhkavuodet, koska lapsemme syntyivät aika lähekkäin. Ei siinä jaksanut ounastella työilmapiirejä sun muuta. Nyt tuntuu oma aika melkein luksukselta. Hyvä että pystyt jättämään työn pois vapaa-ajastasi.
PoistaNäinhän se pitäs kai olla että työasiat jää työpaikalle mutta parisen vuotta sitten kun työkaverina oli narsisti niin oli oikeastaan pakko sitä päätä tyhjentää kumppanille illalla muuten kai olisi tullut joku "poks". Yleensä perjantai-iltana pidetään miehen kanssa maailmanparannusilta ja käsitellään vaikeita asioita koska hänelläkin on työkaverina hieman vaikeampi tapaus. Olemme molemmat kovia puhumaan ja se helpottaa. Teen myös tätä hoitotyötä tässä pienessä hoitolassani ja minulla on luonnollisesti vaitiolovelvollisuus eli näitä emme käsittele, mutta minullehan ei tulekkaan kuin ihania asiakkaita ja tällä saralla ei olekkaan ollut ongelmia koskaan, mukavaa maanantaita Marja
VastaaPoistaKiitos, Pihakeiju, kommentistasi. Olen itsekin tehnyt töitä ja jopa ajan myöten ystävystyin narsistin kanssa. Joten ymmärrän oikein hyvin, mistä kirjoitit. Upeita tuollaiset yhteiset maailmanparannusillat rakkaan kanssa. Hoitotyösi on varmasti tosi antoisaa. Antaa hyvää oloa muille. Hyvää lokakuun alkua sinulle!
PoistaKyllä se on niin, että kaikki vaikuttaa ihan kaikkeen. Oli stressiä missä tahansa, se vaikuttaa kaikilla osa-alueilla ja lapset kyllä aistivat vanhempien mielentilat.
VastaaPoistaIhanaa uutta viikkoa Marja <3
Kiitos, Tiia, kommentistasi. Stressivanhempien lapsia käy sääliksi. Ei täysin stressaantunut ihminen pysty olemaan aidosti läsnä. Koska ei ole enää keskittymiskykyä. Rattoisaa lokakuun alkua sinulle!
PoistaOnnistuu. Mikäs siinä, kun ei ole kuin mies, joka touhuaa omiaan silloin, kun minä teen töitäni. Ylitöitä en silti tee. Meillä on etätyöpäiviä. Jos joskus on pakko käyttää sunnuntai-iltaa apuna, niin otan sen ajan sitten jostain arkipäivästä takaisin.
VastaaPoistaTyöilmapiiri ei minuun enää vaikuta samalla tavoin kuin ennen, kun en anna sen vaikuttaa. En odota siltä mitään erityistä, teen vain työni. Niin menee parhaiten. Nautin vaan.
Kiitos, Eeva, kommentistasi. Jees. On huomattavasti helpompaa yhdistää kotielämä ja työ, kun lapset ovat lentäneet pesästä.Aivan äsken sen huomasin.Hyvä että olet ihmissorttia, joka ei osaa pitää ansaittuja vapaapäiviään. Ja niinhän se on työ työnä. Ei töissä itse asiassa olekaan tarkoitus hoitaa ystävyyssuhteita. Kivaa talven lokakuista odotusta sinulle.
Poista