Jos suhteessa ei ole tapahtunut mitään todella pahaa - esimerkiksi pettämistä - voi hiipunut rakkaus roihahtaa vielä uudelleen liekkeihin.
On melko yleistä, etenkin pitkässä suhteessa, että suhde on laimentunut ajan myötä. Tietynlainen side voi kumminkin olla yhä olemassa. Ihminen myös muistaa, miksi aikoinaan rakastui kumppaniinsa.
Rakkautta kuvataan viihteessä yleensä intohimoiseksi ja vahvaksi. Niinpä jotkut parit saattavat uskoa. Että he eivät ole riittävän rakastuneita.
Uudelleen rakastuminen vaatii suhteen tomuttamista, raikastamista, työstämistä. Tarvitaan luottamusta jatkuvuuteen ja pysyvyyteen. Vaikka seksi on tärkeää. Ei intohimoinen seksi yleensä riitä ratkaisuksi.
Rehellisyys itselle ja toiselle on tärkeää. On liikuttavaa keskustella yhdessä, miksi silloin kauan sitten rakastuimme toisiimme.
Yhteisen valokuvan pitäminen esillä on hyvä käytännön kikka. Sitä voi pysähtyä katselemaan. Se muistuttaa yhteisestä historiasta.
Parisuhteessa ei tarvitse pitää mitään jäykkiä "nyt keskustellaan"-kokouksia. Vaan suhteesta voi puhua arkipäiväisten tekemisten lomassa. Tärkeää on yhteinen aika. Jolloin polte voi herätä vähitellen.
Oletko kokenut uudelleen rakastumisen vanhaan kumppaniisi?
Lähteet: Helsingin Sanomat 20.9.2018, kuvat Pixabay
Tuo kaikki on niin totta, voin allekirjoittaa jokaisen lauseen mitä kirjoitit. Meillä ei ole tapana ”nostaa kissaa pöydälle, jotta nyt puhutaan” vaan kaikki asiat selviää luonnostaan muutenkin. Kissan nostaminen pöydälle -tapa kuulostaa jotenkin siltä että toinen olisi syyllinen ja toinen syytön. Kaikki vaikuttaa kaikkeen parisuhteessa, ja yhdessä mennään eteenpäin, eikä tarvitse välttämättä käsikädessä mennä, voi mennä muutenkin. Minun mottoni onkin niinkuin blogini esittelyssä kuuluu: elämän parasta aikaa on silloin kun lapset ovat pieniä - toiseksi parasta aikaa on silloin kun lapset ovat isoja. Eli on sitä omaa aikaa meille kahdelle. 36 vuotta tuli syyskuussa täyteen, joten kokemusta pitkästä parisuhteesta on. Ja tuntuu että suhde vain syvenee mitä kauemmin yhdessä olemme, eikä tämä ole mikään korulause vaan ihan totta.
VastaaPoistaToivotan sinulle Marja oikein hyvää viikonloppua, ja pikaista parantumista ennenkaikkea.
Kiitos,Tuulikki,kommentistasi. Olen täysin samaa mieltä tuosta, että nyt nostetaan kissa pöydälle. Ei tarvitse nostaa. Onnittelut 36 vuoden avioliitosta. Perässä tullaan 23 vuodella. Mottosi on hyvä. Kyllä tosiaan parisuhde vain syvenee vuosien vieriessä. Mukavaa viikonloppua sinulle!
PoistaSaman miehen kanssa tuli oltua 40v, siihen mahtui rakastamista ,myös uudelleen ja riitelyä myös ja niitä kohokohtia muistellaan nyt kun kuolema erotti. Uuden kumppanin kanssa en ole ehtinyt rakastua kun kerran kun suhde on uudehko (5v). Meikäläisen suhteessa elämä soljuu ihan mukavasti kun puhua pulputamme aina päivän tapahtumat sileiksi. Kumppanini on niin hienotunteinen että joskus ei halua kertoa jotain ikävänpuoleista asiaa kun pelkää että pahoitan mieleni, sen kyllä aistin hyvin herkästi ja silloin meillä nostetaan ns."kissa pöydälle" siis minä nostan ja selvitetään ikävä asia perinpohjaisesti ettei jää möykyksi. Yleensä tuo mies ei haluaisi kuormittaa minua esim jos hänellä on jokin vaiva joka vaatii lääkärissä käyntiä. Monet vanhat pariskunnat alkavat muistuttaa toisiaan ajan mittaan,ajattelultaan ja jopa ulkonäöllä, kai se on jotain yhteen kasvamista sitten. Jos on löytänyt hyvän elämänkumppanin niin kyllähän sitä voi rakastua yhä uudelleen ja uudelleen jos ei ole ollut pahoja loukkauksia, pettämistä esim. Rakastutaan vaan yhä uudestaan, hyvää viikonloppua Marja ja voimia parantumiselle :-)
VastaaPoistaKiitos, Pihakeiju, kommentistasi. Sinullapa oli pitkä avioliitto. Onneksi olet löytänyt myös uuden kumppanin, jonka kanssa voitte puhua kaikesta ja selvittää hiertävät asiat heti.Se on todella tärkeää. Kuten sanoit, "ettei jää möykyksi". Leppoisaa viikonloppua sinulle. Täällä vielä ollaan nestetiputuksessa.
PoistaKyllä tosiaan voi, monta kertaa :). Olen kokeillut.
VastaaPoistaKiitos, Eeva, kommentistasi. Niinpä. Sinä olet aiheeseen hyvin syventynyt. Leppoisaa viikonloppua sinulle!
PoistaVähän ehkä vieras asia tuo 'uudelleen' rakastuminen. Miksi sellaista haetaan/pitää hakea? Ehkä olen onnekas, että minulla on vakaa parisuhde ja vuosi vuodelta rakastan puolisoani enemmän eikä puolisonikaan ole (ainakaan vielä) valittanut. Onko suhteen alkuhuuma jotain sellaista, mitä halutaan tavoitella uudestaan ja uudestaan? Onko tämää lehtien syöttämää (muka) onnen avainta nuupahtaneille parisuhteille. Voisiko nuupahtaminen olla ihan normaalia elämää eikä tarvitse tavoitella aina kuuta taivaalta?
VastaaPoistaKiitos, Miinamanta, kommentistasi.Sinä olet onnekas, jos side kumppaniisi pysyy aina vahvana. Pitkässä avioliitossa kumppanit voivat etääntyä toisistaan. Silloin suhdetta pitää tuulettaa ja sidettä vahvistaa, ja sen jälkeen voi kokea ikään kuin uudelleen rakastumisen tunteen. Avioliiton nuupahtaminen ei ole normaalia elämää. Siihen ei pidä jäädä kiinni vaan tehdä asialle jotakin.
PoistaKai se rakkaus on koko ajan olemassa, mutta näitä uudelleen rakastumisen tunteita minulle tulee usein. Ikäänkuin havahdun tajuamaan, että minähän rakastan tuota miestä syvästi. Meillä on avioliittovuosia 45 ja siihen kyllä mahtuu niin myötä- kuin vastatuultakin.
VastaaPoistaOikein hyvää talviaikaa sinulle!
Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Minullekin on tullut uudelleen rakastumisen tunteita ja olen tuntenut syvää kiitollisuutta, että minulla on hyvä kumppani. Onnea 45 yhteisestä vuodestanne!Mukavaa viikon alkua sinulle!
PoistaOmaan ukkeliin en ole ikinä vielä kyllästynyt, mutta ehdottomasti on rakastuneempia vaiheita välilä. Se arki kun aina välillä vie.
VastaaPoistaIhanaa sunnuntaita <3
Kiitos, Tiia, kommentistasi. Arjen pyörityksessä ei ehkä välillä muista, miten ihana puoliso onkaan. Hyvää viikon alkua sinulle!
Poista