Otin näistä nyt vihdoinkin selvää. Prebiootit edistävät erilaisten hyvänlaatuisten bakteerien eli probioottien kasvua suolistossa. Prebiootit ovat ikään kuin probioottien ravintoa.
Prebiootit ovat hiilihydraatteja, yleensä kuituja, jotka imeytyvät suolistossa hitaasti tai ei ollenkaan. Ne ovat välttämättömiä terveydelle ja ruokkivat suoliston pinnan soluja, vahvistavat immuunipuolustusta ja pitävät suoliston pH:n sellaisena, etteivät haitallisemmat bakteerit villiinny.
Suolistomikrobiston vaikutusta tutkitaan nyt paljon. Vielä tiedetään varsin vähän. On kuitenkin viitteitä siitä, että suolistomikrobisto vaikuttaisi jopa neurologisten sairauksien ja masennuksen syntyyn. Tutkimuksessa masentuneella on ollut erilainen suolistomikrobisto kuin terveillä.
Hyvä suolistomikrobisto ei päästä elimistöön molekyylejä, jotka aiheuttavat matala-asteista tulehdusta.
Prebiootteja on esimerkiksi sipuleissa, kaaleissa, viljoissa, palkokasveissa, omenoissa, perunoissa, riisissä ja pastassa; myös tärkkelys on prebiootti.
Osa saa prebiooteista vatsavaivoja, turvotusta ja ilmavaivoja. Suoleen voi syntyä kaasuja ja vettä, kun bakteerit fermentoivat (käyttävät) prebiootteja. Monet prebiootit ovat fodmap-hiilihydraatteja, jotka aiheuttavat oireita erityisesti ärtyvän suolen-oireyhtymää sairastaville, voi tulla ripulia tai ummetusta.
Herkkävatsaisen kannattaa suosia prebiootteja, jotka eivät aiheuta vatsaoireita: kauraa, sitrushedelmiä, kaakaota ja pellavan- ja chiansiemeniä.
Elintarvikkeissa lisätyt prebiootit ovat muun muassa nimellä FOS, inuliini, sikurijuuri tai joku muu sikurin nimitys. Kuituja pitäisi syödä päivittäin 25-35 grammaa. Jopa 2/3 osa suomalaisista syö niitä liian vähän.
Lähteet: Kauneus&Terveys 4/2020, kuvat Pixabay
Kaura on kyllä vatsalle hyväksi ihan "vanhastaankin". Onneksi myös keliaakikko voi syödä sitä. Käytän ns. puhdasta kauraa puurooni. Sen kyllä huomaa, että vatsa tykkää enemmän kaurapuurosta kuin gluteenittomasta leivästä. Ja probiootteja voi syödä purkista lisäksi.
VastaaPoista