Minä ajattelen, että syksyyn mennessä koronatilanne tasoittuu. Kesäkin voi olla helpompi.Tavalliset influensattkin jopa loppuvat kesällä. Koronasta on huomattu, että se ei sairastuta niin paljon lämpimissä maissa. Esimerkiksi Italiassa sairaus riehui pohjoisessa, etelässä päästiin helpommalla.
Virus tuskin häviää kokonaan. Nyt elämme taudin ensimmäistä aaltoa. Virologian laitoksen apulaisprofessori Tarja Sirosen mukaan olemme vasta alkumetreillä. Ensimmäinen aalto kestää joitakin kuukausia. Elämme koronan kanssa varpaillamme ainakin vuoden. Yhtä raskaita liikkumisrajoituksia tuskin tulee, mutta ainakin kesä vielä hissutellaan. Tänä kesänä ei juhlita festareilla tai tehdä lomamatkoja Etelä-Eurooppaan.
Toisessa aallossa virus ei enää leviä yhtä ärhäkkäästi, sillä sairastuneet saavat taudille arviolta kahden kolmen vuoden immuniteetin. Itse viruskin saattaa menettää tehoaan.
On vielä avointa, millaiseen arkeen palaamme koronan ensimmäisen aallon jälkeen. Poikkeusaika on voinut sekoittaa terveyden, talouden ja ihmissuhteet. Poliisi on myös raportoinut lisääntyneestä kotiväkivallasta.
Avioerotilastoihin tulee piikki koronan jälkeen. Koska ollaan pitkiä aikoja kotona yhdessä, hyvä ja paha kärjistyvät. Kaikki, mikä ei suhteessa toimi ja kuormittaa, korostuu.
Koronasta seuraa irtisanomisia, lomautuksia ja konkursseja, mikä kiristää hermoja. Kodeissa voidaan miettiä, mihin vielä pudotaan ja kuinka uusi elämä rakennetaan.
Epävarmassa poikkeustilassa turvaudutaan usein huonoihin selviytymiskeinoihin ja puolustusmekanismeihin: itkuun, ruokaan tai juomiseen.
Uusi aika
Perusterve aikuinen ei ole koskaan todella pelännyt kuolevansa niin paljon kuin nyt. Elämme ajassa, jossa kaiken ikäiset voivat ajatella kuolemaa. Se järkyttää turvallisuudentunnetta ja aiheuttaa voimakkaita reaktioita.
Arvot syvenevät kriisin jälkeen. Eristyneisyys ja poikkeustila voivat kirkastaa elämän prioriteetit, ja ne saattavat olla ristiriidassa aiempien valintojen suhteen. Nyt on aikaa miettiä elämäänsä, ja mikä on oikeasti tärkeää. Kriisi voi olla mahdollisuus uuteen ja parempaan elämään.
Voi toivoa, että nykyiset materialistiset, individualistiset ja itsekkäät arvot hiipuisivat, ja alkaisimme ajatella enemmän tulevia sukupolvia ja koko ihmiskunnan parasta.
Korona-pandemia voi antaa polttoainetta globaalien ongelmien ratkomiseen, ja niistä tärkein on ilmastonmuutoksen hidastaminen. Pandemiat yleistyvät, kun ilmasto lämpenee. Tauteja aiheuttavat hyönteiset viihtyvät laajemmilla alueilla. Jo tietoisuus pandemioista voi kannustaa ilmastotoimiin.
Luonnossa on paljon viruksia. Uusia pandemioita tulee varmasti, ellemme muuta toimintatapoja. Korona on varoitus. Ehkä ilmastopelotkin voivat toteutua ellemme toimi.
Poikkeustilasta voi jäädä digikrapula, eikä osa halua miettiä etäyhteyksiä pitkään aikaan.
Voi olla tietysti myös mahdollista, että koronan jälkeen palataan aivan samaan. Esimerkiksi jotkut voivat ajatella, että kun tulevaisuudessa ilmastonmuutostoimia tulee enemmän kannattaa nyt lentää kuin viimeistä päivää, kun vielä pääsee.
Lähteet: Kauneus&Terveys 6/2020, kuvat omat
Virus tuskin häviää kokonaan. Nyt elämme taudin ensimmäistä aaltoa. Virologian laitoksen apulaisprofessori Tarja Sirosen mukaan olemme vasta alkumetreillä. Ensimmäinen aalto kestää joitakin kuukausia. Elämme koronan kanssa varpaillamme ainakin vuoden. Yhtä raskaita liikkumisrajoituksia tuskin tulee, mutta ainakin kesä vielä hissutellaan. Tänä kesänä ei juhlita festareilla tai tehdä lomamatkoja Etelä-Eurooppaan.
Toisessa aallossa virus ei enää leviä yhtä ärhäkkäästi, sillä sairastuneet saavat taudille arviolta kahden kolmen vuoden immuniteetin. Itse viruskin saattaa menettää tehoaan.
On vielä avointa, millaiseen arkeen palaamme koronan ensimmäisen aallon jälkeen. Poikkeusaika on voinut sekoittaa terveyden, talouden ja ihmissuhteet. Poliisi on myös raportoinut lisääntyneestä kotiväkivallasta.
Avioerotilastoihin tulee piikki koronan jälkeen. Koska ollaan pitkiä aikoja kotona yhdessä, hyvä ja paha kärjistyvät. Kaikki, mikä ei suhteessa toimi ja kuormittaa, korostuu.
Koronasta seuraa irtisanomisia, lomautuksia ja konkursseja, mikä kiristää hermoja. Kodeissa voidaan miettiä, mihin vielä pudotaan ja kuinka uusi elämä rakennetaan.
Epävarmassa poikkeustilassa turvaudutaan usein huonoihin selviytymiskeinoihin ja puolustusmekanismeihin: itkuun, ruokaan tai juomiseen.
Uusi aika
Perusterve aikuinen ei ole koskaan todella pelännyt kuolevansa niin paljon kuin nyt. Elämme ajassa, jossa kaiken ikäiset voivat ajatella kuolemaa. Se järkyttää turvallisuudentunnetta ja aiheuttaa voimakkaita reaktioita.
Arvot syvenevät kriisin jälkeen. Eristyneisyys ja poikkeustila voivat kirkastaa elämän prioriteetit, ja ne saattavat olla ristiriidassa aiempien valintojen suhteen. Nyt on aikaa miettiä elämäänsä, ja mikä on oikeasti tärkeää. Kriisi voi olla mahdollisuus uuteen ja parempaan elämään.
Voi toivoa, että nykyiset materialistiset, individualistiset ja itsekkäät arvot hiipuisivat, ja alkaisimme ajatella enemmän tulevia sukupolvia ja koko ihmiskunnan parasta.
Korona-pandemia voi antaa polttoainetta globaalien ongelmien ratkomiseen, ja niistä tärkein on ilmastonmuutoksen hidastaminen. Pandemiat yleistyvät, kun ilmasto lämpenee. Tauteja aiheuttavat hyönteiset viihtyvät laajemmilla alueilla. Jo tietoisuus pandemioista voi kannustaa ilmastotoimiin.
Luonnossa on paljon viruksia. Uusia pandemioita tulee varmasti, ellemme muuta toimintatapoja. Korona on varoitus. Ehkä ilmastopelotkin voivat toteutua ellemme toimi.
Poikkeustilasta voi jäädä digikrapula, eikä osa halua miettiä etäyhteyksiä pitkään aikaan.
Voi olla tietysti myös mahdollista, että koronan jälkeen palataan aivan samaan. Esimerkiksi jotkut voivat ajatella, että kun tulevaisuudessa ilmastonmuutostoimia tulee enemmän kannattaa nyt lentää kuin viimeistä päivää, kun vielä pääsee.
Lähteet: Kauneus&Terveys 6/2020, kuvat omat
Sen verran pessimisti olen tässä asiassa, etten usko ihmiskunnan tästä pandemiasta paljoa oppivan. Jos arki palaa suht normaaliin, niin taas kulutetaan ja matkustetaan kuin viimeistä päivää. Saapa nähdä. Mutta kyllä virus on tullut jäädäkseen. Kiertää maapalloa ja muuntuu matkallaan. Voi olla, että on hankala saada aikaan rokotetta, joka siihen auttaa. Tähän on tultu, luonto varoittaa ihmistä kuormittamasta maapalloa liikaa.
VastaaPoistaKiitos kommentista Erikoiset Asiantuntijat. Kyllä minäkin taidan olla pessimisti sen suhteen, että muuttuuko yhteiskunnat sittenkään koronan jälkeen. Ihminen vain nyt on niin mukavuudenhaluinen, että joitakin ei ilmastonmuutos pahemmin hetkauta. Vastuu siitä siirretään poliitikoille. Varmasti tuo matkustuskin lisääntyy, kun on jouduttu perumaan matkoja ja uneksittu lämpimästä rantalomasta koko koronan ajan.
PoistaLuin juuri Risto Isomäen kirjan; Mitä koronaepidemian jälkeen. Se antoi paljon pohtimisen aihetta. Olen aika optimistinen sen suhteen, että tämän kriisin jälkeen ihmiset miettivät enemmän valintojaan - ainakin jonkin aikaa.
VastaaPoistaMukavaa iltaa Marja!
Kiitos kommentistasi Kirsti. Risto Isomäen kirja olisi niin ajankohtainen ja lukemisen arvoinen. Jotakin tieteellistä viitekehystä tähän tilanteeseen kaipaisin. Voisi hahmotella tilannetta paremmin. Kivaa viikon puoliväliä sinulle!
PoistaUpeat kuvat Marja. Minäkin uskon, että koronavirus - tai joku muu - on tullut jäädäkseen. Aika entinen ei taida palata.
VastaaPoistaKiitos kommentista riitta k. Uskon minäkin, että koronavirus on tullut jäädäkseen. Ehkä heikkenee hieman ajan kuluessa, mutta pysyy hengissä.
PoistaTöissä sunnuntaina puhuttiin siitä, että jääköhän näistä rajoitteista se olo, että ei uskalleta enää tulla toista lähelle / halata. Siis siinä vaiheessa, kun se taas olisi muuten mahdollista. Nyt ainakin on sellainen fiilis, että tulee otettua askel taaksepäin, jos joku tulee liian liki...
VastaaPoistaKiitos kommentista Arkeilija. Mielenkiintoinen näkökulma tuo halaamisen, lähelle tulon muutos koronan takia. Ehkäpä sitten joskus pitää aivan oppimalla oppia taas päästämään muut lähelle. Onneksi sentään perheenjäseniä, sekä ihmisiä että eläimiä, on voinut halata mielin määrin.
VastaaPoista