Vapun herkut ja kilot

                     Astiat ovat vanhaa Arabiaa, eri sarjoista yhdistettynä.

Oikeastaan tämä on postaus vappuaaton ruuista. Olen ollut jo neljä kuukautta laihdutuskuurilla ja pudottanut painoa 11 kiloa. Menneellä viikolla taas yhden kilon.

Kun aloin laihduttaa painoin 81 kiloa, nyt painan 70kg. Huhtikuussa painoa tippui vain 2 kiloa, mikä ehkä johtuu siitä, että tulin niin sanottuun normaalipainoon. Minä puhuisin mieluummin terveellisestä painosta.

   Näkyy vähän Kille-kissan päätä. Laaduntarkastaja toimissaan.

Mutta ehei tämä tähän lopu. Olen muikean tyytyväinen siihen, jos saan pudotettua 68 kiloon. Se on tavoite. Eikä ole väliä, milloin sen saavutan. Aikaa saa mennä, kun suunta on kuitenkin oikea.

Vapunaattona herkuttelin perusteellisesti, hyvin ja iloisin mielin. Tänään olen taas laihduttamassa, ruodussa, järjestyksessä, systeemissä... Huomasin syödessäni, että vatsalaukkuni on pienentynyt. Olisin halunnut syödä kaksi lautasellista herkkuja, mutta ei vatsaan mahtunut kuin yksi ja puoli. Plus munkit ja simat päälle. Myös suklaata. Olipas rattoisaa.

 Sima onnistui tänä vuonna hyvin. Juotiin sitä myös ruokajuomana.

 Kuvassa sima vastapullotettuna. Valmiissa simassa rusinat ovat

 pinnalla.

Syön edelleen paljon puolukkaa ja kasviksia, pätkäpaastoan ja olen nyt lisännyt liikuntaa. Tunnin päivittäisen kävelylenkin lisäksi teen lihaskuntotreeniä omalla painollani nyt joka päivä.

Venäläisiä suolakurkkuja, smetanaa ja hunajaa.

Miehen kanssa päivittäisen lenkin jälkeen ollaa pyöritty sisällä ja meille on muotoutunut uusi harrastus: verenpaineen mittaaminen. Miehelle selvisi työterveystarkastuksessa korkea verenpaine, mutta ei kauhean korkea. Sitä hoidetaan nyt ensin ruokavaliolla. Olen motkottanut miehelle iät ja ajat ylettömästä makkaran syömisestä (kaikki käy). Mutta en sanonut hänelle, kun hän tuli surkein mielin kotiin: "mitä minä olen sanonut".  Se olisi ollut väärin ja tahditonta siinä tilanteessa, vaikka minulla on tämä aika suuri suu.

              Itse tehty perunasalaatti.

Miestä oltiin kehoitettu ostamaan verenpainemittari, ja hän upotti aika paljon rahaa uuteen harrastukseemme. Ensimmäinen mittaus on heti aamulla, joita toistetaan noin 5 kertaa päivän aikana. Mies mitataan ensin ja minut sitten, vaikka minun ei tarvitsisi mitata, koska verenpaineeni on ollut aina turhankin alhainen. Mutta silti minäkin mittailen vertaustuen hengessä.

  Pöytä syönnin jäljiltä.

Ja höpö, höpö. Mökkihöperön puhetta sen jälkeen, kun seinät ovat kaatuneet päälle. Miehestä on vain mukavaa, että yhdessä mittaillaan ja sitten keskustellaan lukemista ja ruokavalioista. Mutta nyt kun ollaan tämän koronan takia eristyksissä, on hyvä viritellä uusia harrastuksia. Höpsis köpsis. Otan kyllä aivan tosissani miehen verenpaineen. Se on - ehkä vanhenemiseenkin liittyvä - surullinen asia. Mies on syystäkin hyvin huolissaan.

Niin, tästä postauksesta piti tulla vappuaaton herkuttelun kuvaus vähin sanoin ja paljoin kuvin. Olenpas taas omituinen höpöttäjä.

              Sitruunaista juustoa. Minulle aivan uusi resepti.

               Paahdetut tomaatit.

             Viininlehtikääryleet.