Stressaa tämä korona

Tämä korona ei ole huipputason ,  ehkä ei elämäni pahin  stressi. Tähän asti  suurin stressi oli auskultoiminen. Jo valmistuneena  suoritin opettajaopinnot yhdessä vuodessa. Oli kiire, ja harjoittelutunteja ja tenttejä oli paljon.

Stressi näkyi unettomuutena,  muistihäiriöinä ja flunssakierteenä. Pulssi oli usein  melko korkealla. Verenpaine ei kuitenkaan noussut, se on ollut aina melkein liiankin matala. Onneksi tiesin, että kun kestän vuoden, stressi helpottaa. Ja niin onneksi kävi. Kun hahmottaa stressin ja tietää, että se joskus loppuu,  stressi ei yleensä pääse hallitsemaan elämää. 

Valtavan iso  suru ja sen lopuksi stressiä syntyi silloin, kun läheisiäni kuoli. Mutta aluksi suru eri vaiheineen tietenkin hallitsi mieltäni.Läheiset sukulaiseni ovat miltei kaikki kuolleet.

Onhan minulla ollut työstressiäkin, mutta siinä ei ole ollut yhtä mittavia oireita kuin tuolloin auskultointivuotena. Hyvä niin.

Nyt on koronasta ja sairastumispelosta  tullut stressiä, mutta ei niin pahaa kuin  auskultointivuotena.  Nukun edelleen hyvin,ainakin yhdeksän tuntia. Pulssi ja verenpaine ei ole korkealla, eikä ole stressi-ihottumaakaan. Stressi kuitenkin vihjailee olemassaolostaan. Mutta tälläkin stressillä on onneksi melko selkeä loppu. Kun pahin pandemia ja sairastumisenpelko hellittää, hellittää myös tämä stressi. Eli se kestää kuitenkin melko kauan, mutta olen sopeutunut tilanteeseen. Ehkä samalla tavalla kuin suurin osa ihmisistä.

Temperamenttityyppi ja perimä voivat vaikuttaa stressin tyyppiin ja sietoon. Erityisesti nopearytmiset ja helposti innostuvat ihmiset ovat vaarassa ajautua negatiiviseen stressiin, jos he eivät opettele huilaamaan ja katkaisemaan tekemistä. Minä olen tällainen ihminen.

Myönteinenkin stressi voi muuttua kuormittavaksi, jos ei huolehdi palautumisesta. Se on monille yllättävän vaikeaa.

Jos ohitetaan biologiset tarpeet, kuten riittävä lepo, hyvä ravinto, liikunta ja seksuaalisuus, ajaudutaan helposti ylikuormitukseen.

On hyvä muistaa, että vaikka liikunta hoitaa stressaantunutta mieltä, liian vaativa ja kovatempoinen liikunta kuormittaa entisestään. Kun syke on stressin takia valmiiksi korkealla, kannattaisi rääkin sijaan harrastaa kevyempiä puuhia, esimerkiksi luonnossa liikkumista tai pihatöiden tekoa.

Stressin hälytysmerkit:

• Univaikeudet. Aamulla voi esimerkiksi väsyttää, vaikka olettaa nukkuneensa riittävästi.
• Hermostuneisuus, muistamattomuus, kärsimättömyys.
• Kyynisyys.
• Sairastelukierre. Se voi ilmetä esimerkiksi flunssina ja epämääräisinä iho-oireina. 
• Korkea pulssi, päänsärky ja muut kivut. Stressi voi ilmetä myös kipuherkkyytenä, jolloin pienikin kipu koetaan voimakkaasti.
• Ahdistus ja uupumus. Saattaa tuntua, ettei saa mitään aikaan ja mikään ei tunnu miltään. Tämä voi olla pitkittyneen stressin vakavin oire. 

  

Lähteet: Hyväterveys 12/2019, kuvat omat