Trendikäs kylmävesiuinti

 

Minä avantouin noin 20 vuotta sitten säännöllisesti, jolloin se oli myös trendikästä. Tunsin uinnin hyvät vaikutukset vahvasti. Uin pari kertaa viikossa. Asuimme silloin kirkonkylällä, ja minulla oli lyhyt matka avantouintipaikkaan. Sitten muutimme 20 kilometrin päähän, enkä enää jaksanut ajaa autolla iltaisin  avntouintipaikkaan. Olisin kyllä voinut käydä uimassa ennen töitä ja niiden jälkeen, mutta olin jo hyvin tottunut iltaiseen uintiin. (Ehkä seli-seli.)

Työterveyslaitoksen johtava tutkija Juha Oksa sanoo: "Kylmälle vedelle altistuminen vaikuttaa mielihyvää aiheuttaviin endorfiinihormoneihin, nimenomaan positiivisessa mielessä."

Monesti kuulee sanottavan, miten avannossa käynti "auttaa sydäntä". Näin voi olla, sillä kylmäaltistuksen on havaittu vahvaistamaan solujen ja sydämen terveyttä ylläpitävää kapasiteettia.

Sydän- ja versuonitauteja sairastaville kylmän shokkivaikutus voi aiheuttaa vakavia oireita. Ääreisverenkierto supistuu, mikä johtaa hetkelliseen verenpaineen nousuun ja lisää sydämen työtaakkaa.

Ahkerimmat talviuimarit uivat usein ja pitkiä aikoja. Somevaikuttajat kertovat jopa minuutteja kestävästä altistumisesta. Itse asiassa ei ole tarkkaa näyttöä, että pidempi aika vedessä toisi merkittävästi enemmän hyötyjä, Oksa kertoo. Kun vesi on alle 10 asteista, ei lämpötilallakaan ole havaittu merkittävää eroa vaikutuksiin.

Lisäksi on huomattu, että hyödyt voi saada myös suihkussa. "Kylmän suihkun osalta on vertailtu, onko merkitystä, kestääkö altistus 30 vai 90 sekuntia. Eroa ei havaittu."

On hyvä ymmärtää, että kylmä vesi on hengenvaarallista. Perusterveelläkin kylmäshokki voi salvata hengitystä, mikä voi johtaa paniikkiin ja jopa hukkumiseen.

"Kokemattoman kannattaa aloittaa kaverin kanssa. Kun aloittaa kesällä, tottuu kylmään veden viiletessä, mutta talvellakin voi hyvin aloittaa, kun sen tekee hiljalleen."

Jalkaterät ja kädet kannattaa suojata hyvin, sillä niiden kautta kylmätuntemukset tulevat ensimmäisinä. Muutoin on hyvä maalaisjärjen käyttö. Veteen ei kannata esimerkiksi hyptätä.

Kylmävesiuinnin vaikutukset

"Immuunijärjestelmä tehostuu."Kylmävesiuinti stimuloi kehon immuunijärjestelmää. Aktivoituminen auttaa todennäköisesti kehoa valmistautumaan taudinaiheuttajien torjuntaan.

"Ruskea rasvakudos aktivoituu"

Säännöllinen kylmävesiuinti voi auttaa aktivoimaan ja myös lisäämään kehon ruskeaa rasvakudosta, joka kuluttaa energiaa kehon lämmittämiseen. Sen lisääntyminen ja aktivoituminen voi auttaa ylipainon ehkäisemisessä.

"Insuliiniherkkyys paranee"

Ruskean rasvakudoksen määrällä ja aktiivisuudella on havaittu positiivisia vaikutuksia insuliinipitoisuuden pinenemiseen.

Kakkostyypin diabetesta ja opioiditsydän- ja verisuonitauteja sairastavien tulisi kokeilla kylmävesiuintia lääkärin konsultoinnin jälkeen.

"Kipu lievenee"

Kylmävesiuinti saa adrenaliinin vauhtiin, mikä auttaa lieventäämään kipua. Samalla erittyy enemmän mielihyvää tuottavia opioideja. Lihakset voivat myös rentoutua.

"Stressi helpottuu"

Kylmävesiuinnin aiheuttama äärimmäinen stressireaktio voi käänteisesti auttaa muista tekijöistä johtuvan stressin sietämistä.

 
Lähteet: Helsingin Sanomat 8.2.2025, kuvat omat

Muuttuuko jokin pysyvästi koronan jälkeen?

Minä ajattelen, että syksyyn mennessä koronatilanne tasoittuu. Kesäkin voi olla helpompi.Tavalliset influensattkin jopa loppuvat kesällä. Koronasta on huomattu, että se ei sairastuta niin paljon lämpimissä maissa. Esimerkiksi Italiassa sairaus riehui pohjoisessa, etelässä päästiin helpommalla.

Virus tuskin häviää kokonaan. Nyt elämme taudin ensimmäistä aaltoa. Virologian laitoksen apulaisprofessori Tarja Sirosen mukaan olemme vasta alkumetreillä. Ensimmäinen aalto kestää joitakin kuukausia. Elämme koronan kanssa varpaillamme ainakin vuoden. Yhtä raskaita liikkumisrajoituksia tuskin tulee, mutta ainakin kesä vielä hissutellaan. Tänä kesänä ei juhlita festareilla tai tehdä lomamatkoja Etelä-Eurooppaan.

Toisessa aallossa virus ei enää leviä yhtä ärhäkkäästi, sillä sairastuneet saavat taudille arviolta kahden kolmen vuoden immuniteetin. Itse viruskin saattaa menettää tehoaan.

On vielä avointa, millaiseen arkeen palaamme koronan ensimmäisen aallon jälkeen. Poikkeusaika on voinut sekoittaa terveyden, talouden ja ihmissuhteet. Poliisi on myös raportoinut lisääntyneestä kotiväkivallasta.

Avioerotilastoihin tulee piikki koronan jälkeen. Koska ollaan pitkiä aikoja kotona yhdessä, hyvä ja paha kärjistyvät. Kaikki, mikä ei suhteessa toimi ja kuormittaa, korostuu.

Koronasta seuraa irtisanomisia, lomautuksia ja konkursseja, mikä kiristää hermoja. Kodeissa voidaan miettiä, mihin vielä pudotaan ja kuinka uusi elämä rakennetaan.

Epävarmassa poikkeustilassa turvaudutaan usein huonoihin selviytymiskeinoihin ja puolustusmekanismeihin: itkuun, ruokaan tai juomiseen.

                                       Uusi aika
Perusterve aikuinen ei ole koskaan todella pelännyt kuolevansa niin paljon kuin nyt. Elämme  ajassa, jossa kaiken ikäiset voivat ajatella kuolemaa. Se järkyttää turvallisuudentunnetta ja aiheuttaa voimakkaita reaktioita.

Arvot syvenevät  kriisin jälkeen. Eristyneisyys ja poikkeustila voivat kirkastaa elämän prioriteetit, ja ne saattavat olla ristiriidassa aiempien valintojen suhteen. Nyt on aikaa miettiä elämäänsä, ja mikä on oikeasti tärkeää. Kriisi voi olla mahdollisuus uuteen ja parempaan elämään.

Voi toivoa, että nykyiset materialistiset, individualistiset ja itsekkäät arvot hiipuisivat, ja alkaisimme ajatella enemmän tulevia sukupolvia ja koko ihmiskunnan parasta.

Korona-pandemia voi antaa polttoainetta globaalien ongelmien ratkomiseen, ja niistä tärkein on ilmastonmuutoksen hidastaminen. Pandemiat yleistyvät, kun ilmasto lämpenee. Tauteja aiheuttavat hyönteiset viihtyvät laajemmilla alueilla. Jo tietoisuus pandemioista voi kannustaa ilmastotoimiin.

Luonnossa on paljon viruksia. Uusia pandemioita tulee varmasti, ellemme muuta toimintatapoja. Korona on varoitus. Ehkä ilmastopelotkin voivat toteutua ellemme toimi.

Poikkeustilasta voi jäädä digikrapula, eikä osa halua miettiä etäyhteyksiä pitkään aikaan.

Voi olla tietysti myös mahdollista, että koronan jälkeen palataan aivan samaan. Esimerkiksi jotkut voivat ajatella, että  kun tulevaisuudessa ilmastonmuutostoimia  tulee enemmän kannattaa nyt lentää kuin viimeistä päivää,  kun vielä pääsee.

Lähteet: Kauneus&Terveys 6/2020, kuvat omat