Joskus me kaikki olemme hulluuden partaalla.Sigmund Freudin määritelmä mielenterveydestä oli "kyky rakastaa ja tehdä työtä". Myöhemmin määritelmään on lisätty kyky kärsiä. Mielenterveyteen liittyy myös pettymysten sietokyky.
Hyvä mielenterveys ei tarkoita sitä, ettei olisi ongelmia. Ja ettei elämä sujuisi ilman yllättäviä tapahtumia tai kärsimyksiä. Tärkeintä on, miten ihminen oppii työstämään pahaa oloaan ja miten hän oppii tunnistamaan esimerkiksi stressin tai masennuksen.
Monissa tutkimuksissa on huomattu. Että ihmiset suhtautuvat yleensä itseensä myönteisemmin kuin toisiin ihmisiin. Ihmiset uskovat, että onnettomuudet kohtaavat muita. Ei itseä. Tästä piirteestä käytetään käsitettä haavoittumattomuuden harha. Myönteinen asenne parantaa itsetuntoa ja lisää motivaatiota.
Nykypsykologiassa käytetään myös käsitettä positiivinen illuusio. Maltilliset positiiviset illuusiot lisäävät psyykkistä hyvinvointia. Kun ihminen hieman yliarvioi itseään. Hän asettaa tavoitteensakin korkeammalle.
Toisaalta liian suuri positiivinen illuusio voi olla myös haitaksi. Jos ihminen uskoo. Ettei hänelle voi koskaan tapahtua mitään pahaa, hän saattaa suhtautua vaaroihin ylimielisesti.
Mieleltään terveen ihmisen:
- Todellisuudentaju on säilynyt. Hän pystyy suhtautumaan maailmaan realistisesti ja luottaa itseensä.
- Identiteetti on ehjä. Minäkäsityksen eri puolet on tasapainossa. Ihminen pystyy selviytymään työstään. Nauttimaan ihmissuhteistaan. Kokemaan negatiivisia ja positiivisia tunteita.
- Psyykkinen itsesäätely toimii. Ihmisellä on hallussaan tilanteeseen sopivia hallinta- ja puolustuskeinoja.
Hyvä mielenterveys ei ole vain yksilön ominaisuus. Myös yhteisö voi olla sairas. Usein lapsi sairastaa vanhempien puolesta perheen ongelmia.
Sairaassa työyhteisössä tulehtunut tilanne saattaa sairastuttaa tunnollisen työntekijän.
Miten sinä määrittelisit hyvän mielenterveyden?
Lähteet: kuvat omat
Noin se varmaankin on niin kuin Freud sanoo, kyky rakastaa, tehdä työtä ja myös kyky kärsiä. Minua huolestuttaa ehkä eniten lasten mielenterveys tänäpäivänä, lapsethan heijastaa perheen tilaa niin kuin totesitkin. Noin 7vuotta sitten tyttäreni mies jätti vaimonsa ja kaksi lasta ja tämä toinen lapsi on siitä lähtien oireillut isättömyyttä, nyt on väliaikaisesti sijoituksessa kun tutkitaan miksi tarvitsee niin valtavasti huomiota osakseen että tekee vaikka sun mitä että sitä saa. Tavattoman herkkä ja koulussa erinomaisesti pärjäävä poika. Tuntuu suvussani olevan muillakin jotain mielenterveysongelmia toisilla diaknotisoitu ja toisilla ei. Niin kun totesin tuossa niin lapset eniten huolestuttaa. Hyvää päivänjatkoa Marja :-)
VastaaPoistaKiitos, Pihakeiju, kommentistasi. Se on surullista, jos viattomalla lapsella on henkisiä ongelmia. Kuten hienosti sanoit "oireilla isättömyyttä". Pojalle isän lähteminen on raskaampi juttu kuin tytölle. Poika samaistuu isään. Isä on pojalle miehen malli. Tytär taas alkaa noin viisi vuotiaana samaistua äitiinsä. Joten tytär yleensä selviää avioerosta "helpommin". Toivon kaikkea hyvää lapsenlapsellesi. Nykyisin onneksi lasta seurataan ja tutkitaan melko kiitettävästi. Lapsenlapsesi saa varmasti sijaisperheessä hyvää hoitoakin ammattilaisten sosiaalityötekijöiden ja psykologien tukemana. Hyvää keskiviikkoa silti.
PoistaOlisiko se meihin asennettu elämänpalo, joka aiheuttaa tuon kuolemattomuuden harhan tai ainakin nuorena tuo harha on ollut itselläkin, mutta ei enää. Elämä tuntui niin loputtomalta, kun oli nuori ja sitä eli hetkessä.
VastaaPoistaMinä ehkä pelkään liikaakin nykyään ja se ahdistaa hieman taka-alalla, pitäisi nauttia jokaisesta päivästä, mutta aina se ei ole mahdollista.
Sydämellistä viikon jatkoa Marja <3
Kiitos, Tiia, kommentistasi.Nuorilla tuo haavoittamattomuuden harha on suurempi, koska he ovat elämänsä alussa. Ja ajattelevat, ettei terveelle, meneväiselle ihmiselle voi sattua mitään.Iän myötä haavoittumattomuuden harha ei ole enää niin vahva. Ihmiset on niin erilaisia. Voi se tietyntyyppisillä ihmisillä olla vahva vielä keski-iässä ja vanhuudessa. Ei kukaan pysty nauttimaan jokaisesta päivästä. Se on positiivisen psykologian harhainen käsitys. Meillä kaikilla on omannäköiset murheet, huolet, pelot kannettavana. Ja kuka se sanoo, että pitäisi pystyä nauttimaan? Mukavaa keskiviikkoa sinulle!
PoistaJuuri noita luettelemiasi asioita se hyvä mielenterveys on - muunmuassa kyky käsitellä hyviä ja huonoja asioita elämässä, niitähän jokaisen elämässä varmasti on eikä niiltä voi välttyä. Tasapainoinen mielekäs elämä tuo hyvän mielenterveyden, siinä se yksinkertaisuudessaan.
VastaaPoistaHyvä postaus ja aina ajankohtainen asia.
Kiitos, Tuulikki, kommentistasi.Se on hyvä, että meillä kaikilla on keinot käsitellä elämämme ongelmia ja solmukohtia. Jos uskaltaisimme pysähtyä hetkeksi kuulostelemaan itseä. Juuri tuota mielekkyyden kokemusta psykologiassa tällä hetkellä aika paljon tutkitaan. Sinä olet jo saavuttanut sen. Kivaa keskiviikkopäivää.
PoistaEi noihin asiantuntijoiden määritelmiin ole paljon lisättävää. Mutta jos ilman niitä pitäisi hyvästä mielenterveydestä jotain kertoa, niin sanoisin, että se on sellainen tasapainoinen psyykkinen olotila, jota eivät vastoinkäymiset hämmennä.
VastaaPoistaKiitos, Eeva, kommentistasi. Sinun omasikin määritelmä oli hyvä. Tasapaino ja vastoinkäymisten sietäminen. Ihmisen mielessä liikkuu päivän aikana hyvin monia tunteita ja huonot tunteet voi heiluttaa tasapainoa. Kukaan ei ole koko ajan tasapainoinen. Mutta tuohon määritelmääsi voisi ehkä lisätä suurimmaksi osaksi tasapainoinen. Kivaa keskiviikkoa sinulle!
VastaaPoistaKyllä nuo määritelmät on helppo allekirjoittaa.
VastaaPoistaKun olen kasvanut mieleltään sairaan äidin esikoisena, epäilin nuorena usein omaa mielenterveyttäni. Ei ollut haavoittumattomuuden harhaa, päinvastoin. Sitten kuulin seuraavan mielenterveyden määritelmän:
"Mielenterveyttä on kykyä elää omaa arkielämäänsä ahdistumatta" ja tajusin, että tuon määritelmän mukaan olinkin aika terve.
Oikein ihanaa illan jatkoa sinulle!
Kiitos, Kirsti, kommentistasi.Kun luin kirjasi, hämmennyin valtavasti siitä, miten äitisi mielialat vaihtelivat. Siinä keinussa ei ole lapsen helppo kestää. Mutta usein rankan taustan omaavista ihmisistä tulee vahvoja selviytyjiä, joilla on myös herkkyyttä muiden mielialoille. Kun lapsuudessa on pitänyt tarkkailla, millä tuulella se äiti tai isä nyt on. Minulla oli onneksi opiskeluun liittyen kolmen vuoden psykoanalyyttinen tai useammin sanotaan psykodynaaminen psykoterapia, jossa sain purettua vanhoja ja uudelleen löytyviä kokemuksia. Terapia antoi keinot myös jatkossakin käsittelemään ja ymmärtämään tunteita. Mukavaa torstai päivää sinulle.
Poista