tiistai 19. joulukuuta 2017

Isoista elämänmuutoksista selviäminen



Suuri elämänmuutos voi nostaa tunteet pintaan. Minullakin voi olla sellainen kohta elämässäni. Suuria muutoksia ovat esimerkiksi työsuhteen loppuminen, eläkkeelle jääminen, avo/avioero, pahimpana läheisen kuoleminen. Tunteista nousee aluksi päällimmäiseksi suru.



Aluksi voi tulla myös jopa sokkitilanne. Sitten kieltäminen. Ei tätä voi tapahtua minulle! Arki pirstaloituu. Muutoksen jälkeen mieli voi olla myös kuin turtunut. Muutos on eräänlainen menetyskriisi. Surua pitäisi jaksaa työstää.


Moni yllättyy, kuinka suuresti esimerkiksi eläkkeelle jääminen  tai työsuhteen loppuminen vaikuttaa oloon. Rutiinit muuttuvat. Työpaikan kaveruussuhteet voivat hiipua. Yhtäkkiä aikaa on paljon. Mitä tehdä sillä ajalla? On tietysti paljon eläkeläisiä, jotka nauttivat uudesta vapaudestaan riemurinnoin. Ja niin kuuluu ollakin. Nauttia vihdoin työn hedelmistä. Kaikessa rauhassa.


Tyhjä olo voi tehdä passiiviseksi. Se on tietynlainen vaaran paikka. Jotkut saattavat ruveta etsimään täytettä päiviinsä alkoholilla.



Vinkkejä isosta elämänmuutoksesta selviämiseen

1) Valmistaudu etukäteen.
Muutokseen kannattaa varautua. Käy tulevaa arjen päiväjärjestystä läpi.

2)Työstä surua.
Etsi läheisistä joku kuuntelija tai käy terapeutilla. Kun kielteisiä tunteita työstää, surutyö tapahtuu luonnostaan. Eikä mieli takerru vanhaan.


3)Hidasta vauhtia.
Vaikka tekisi mieli heti uusiin haasteisiin. Kannattaa aluksi levätä. Koska vaarana on, että järjen sijasta uusista jutuista päättää epätoivo.

4)Tutustu itseesi uudelleen.
Omien tärkeänä pitämien arvojen pohdinta tekee hyvää. Työ ja ihmissuhteet ovat kiinteä osa identiteettiä.


5)Harrastukset.
Tekee hyvää innostua uudesta. Oli se sitten ulkoilu, liikunta, taidenäyttelyt, teatteri, uuden kielen oppiminen...Shoppailu ja baari tuo vain hetken helpotusta.

Oletko sinä kokenut suuren elämänmuutoksen?



Lähteet: Hyvä Terveys 10/2016, kuvat Pexel, Pixabay

18 kommenttia:

  1. Voi Marja, mitenhän ne työasiat siellä järjestyy... voimia sinulle. <3 Hieno postaus, joskus vaan nämä elämänmuutokset tulevat shokkina, eikä niihin voi mitenkään valmistautua. Halauksia päivään <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Tiia K, kommentistasi. Huomenna näen miten työjuttu menee. Jännittää kieltämättä. Mutta otan vastaan hyvin omatunnoin, tulee mitä tulee. Kiitos tsempistä.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Marja taas tärkeästä asiasta kirjoittamisesta. Kaikkiin elämänmuutosksiin ei voi varautua. Jotkut tietää etukäteen, silti oma reagointi saattaa yllättää. Olet kertonut työkuvioistasi jotain, joten arvaan sinun pohtivan eri vaihtoehtoja. Asiat menevät niin kuin niiden pitää mennä, vaikkei se aina siltä tunnu. Voimia sinulle. Vastaus kysymykseesi: Lapsuudessani ainoa pysyvä asia oli perusperhe, kun muutimme jatkuvasti. Aikuisena suurimmat mullistukset ovat olleet miehen, omat ja lasten vakavat sairaudet. Jostain on pitänyt luopua ja jotain on saanut tilalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoos. Kirsti, kommentistasi.Tämä mahdollinen elämänmuutos liittyy vain työhön. Kyllä minusta suurempia muutoksia on koko elämään vaikuttavat lasten kohtalot. Joita sinä olet kohdannut.

      Poista
  4. Meillä isäni jäi eläkkeelle aika pian pikkuveljeni kuoleman jälkeen. Hän ei jaksanut enää tehdä työtä mutta samalla elämästä meni rutiinit ja tietyllä tavalla suunta. Oli rankkaa tehdä surutyötä yhtä aikaa uuden merkityksen etsimisen kanssa. Onneksi isä onnistui löytämään vapaaehtoistyöstä ja mökillä hommien tekemisestä uutta suuntaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikeita on nämä jutut, Kuten sinun kertomuksesta lukee. Onneksi pappasi löysi uutta tarkoitusta elämälleen.

      Poista
  5. Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Arvaaat oikein. Tänään minulle soitettiin. Jotta huominen menisi helpommin.
    Blogissani en saa sanallakaan mainita työpaikkaa ja tilennettani. Milläään tavalla työpaikkaan liittyvää.En saaa enää vapaasti kirjoittaa. Tämä taisi olla viimeinen. Naurattaa vain sisäänpäin:totalitarismi aina hiipuu vääjämättä. Nyt Marja panee suun suppuun.

    VastaaPoista
  6. Suuret muutokset on aina sinänsä vaikeita, kun moni tuttu asia saattaa samalla hävitä. Kuitenkin esimerkiksi juuri työelämässä onneksi muutoksista voi seurata hyvääkin, vaikka ensin ei siltä tuntuisikaan! Tsemppiä jatkoon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Maria. Kaikilla varmaankin tulee vastaan elämänmuutoksia. Kiitos paljon tsempistä.

      Poista
  7. Tärkeitä asioita pohdiskelet ja hyviä vinkkejä! Elämä on muutoksia täynnä, suurempia ja pienempiä ja niistä on vaan mentävä eteenpäin :) Tsemppiä muutoksille ja voimia, niitä tarvitaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Eteenpäin on pienen huilauksen jälkeen vain mentävä. Kiitos tsempeistä!

      Poista
  8. Jokaisellehan näitä käy, välillä pienempiä ja välillä suurempia. Hyviä vinkkejä listasit tuossa. Hopeareunuksena kai se, että jossain vaiheessa kaikista tällaisista muutoksista löytyy jonkinlainen oppi; sitä huomaa olevansa esimerkiksi vahvempi ja kokeneempi kuin aiemmin, osaa ajatella elämää hieman eri tavalla tai arvostaa asioita eri lailla. Tsemppiä sinulle jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Juulia S. kommentistasi. Kaikilla tulee varmasti vastaan elämänmuutoksia. Ne on sillä hetkellä kipeitäkin. Mutta voihan niistä tosiaan ajan kanssa vahvistuakin. Jos ei ole liian traumaattisia. Kiitos tsempeistä!

      Poista
  9. Olen kokenut suuren elämänmuutoksen, kun puolisoni menehtyi työtapaturmassa vain 52-vuotiaana ja sen jälkeen aloitin blogini pitämisen. Suru oli musertaa minut mutta olen selvinnyt ainakin niin luulen, nyt miehen kuolemasta on 11 vuotta. Tuo neuvo - tutustu uudelleen itseesi on niin omakohtainen. Pohjimmaista itseäni en halua muuttaa. Olen herkkis ja introvertti mutta en enää se, joka nielee kaiken. Surullisinta on, että eräs hyvin läheinen sukulaisuussuhde päättyi mutta vika ei liene yksin minussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Beate56 kommentistasi.Olen pahoillani ja otan osaa miehesi kuolemaan aivan liian varhain.Olet kokenut pahimman elämänmuutoksen, minkä ihminen voi kokea. Hienoa että olet vähitellen toipunut suurimmasta osaa surusta. Kiva lukea"Olen herkkis ja introvertti mutta en enää se, joka nielee kaiken." Sukulaisuussuhteet ovat koettelevia, koska ne on kuitenkin erilaisia kuin ystävyyssuhteet. Hyvä että et syytä sen päättymisestä itseäsi. Riitaan tarvitaan aina kaksi. Hyvää uuden vuoden odotusta sinulle. Olisi kiva tietää blogisi nimi. Niin voisin tutustua siihen.

      Poista
    2. Blogini löytyy varjoistavaloon.blogspot.fi

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!