En ole ollut uskoton miehelleni. Eikä hänkään minulle. Mutta uskottomuus ei olisi maailmanloppu. Se voisi johtaa eroon. Mutta myös pohtimaan suhdetta ja aloittamalla uudestaan puhtaalta pöydältä.
Kuuluisa psykoterapeutti Esther Perel kirjoitta uudessa kirjassaan The State, of Affairs:Rethinking Infidelity että uskottomuus on kulttuurissamme yhä tabu, josta mieluusti vaietaan.
Se että saa tietää kumppaninsa olleen uskoton/olevan uskoton tuotta suurta henkistä kärsimystä petetylle osapuolelle. Itsetunto laskee. Miksi minä en riitä? Mitä vikaa minussa on? Miksi kumppani voikin olla noin iljettävä?
Uskottomuudesta olisi hyvä puhua enemmän, sillä isolla osalla meistä on ainakin jonkinlainen kosketus siihen. Joko on ollut itse uskoton. Kumppani on ollut uskoton. Ystävät ja läheiset ovat voineet kokea uskottomuutta.
Mikä on uskottomuutta? Joillekin se on seksi. Joillekin se on syvempi henkinen ihastus toiseen. Olisi hyvä jutella kumppanin kanssa, mikä on omasta mielestä uskottomuutta.
Ei ole yhtä selvää selitystä uskottomuudelle. Hetken hairahdus? Varsinainen parisuhde ei toimi?
Mitä mieltä olet uskottomuudesta? Onko sinulla nollatoleranssi?
Lähteet: Helsingin Sanomat 2.11.2017, kuvat Pexel, Pixabay
Minulle uskottomuus on juuri sitä, että toinen osapuoli rakastuu kolmanteen osapuoleen mutta jatkaa olemista minun kanssani valheessa.
VastaaPoistaKiitos Melissa kommentistasi.Selkeä määritelmä, jos pettämisessä on rakkaudesta kysymys.
PoistaMinusta puolisoiden tulee olla ennenkaikkea rehellisiä itselleen ja toisilleen. Hairahduksen pystyisin ehkä antamaan anteeksi, mutta samanaikaisesti toisen kanssa suhteessa olemista en ehkä pystyisi. Nämä ovat spekulaatiota. Asian voi tietää varmaksi vasta, jos se tulee omaan elämään. Hyvää sunnuntaita ja ensi viikkoa sinulle Marja.
VastaaPoistaKiitos, Kirsti, viisaasta kommentistasi. Jotenkin minustakin tuntuu siltä, että hetken hairahduksen voisin hyväksyä. Mutta en pitkäaikaista kahdesta suhteesta "nauttimista". Samoin hyvää pyhä päivää ja kolmatta adventtia sinulle.
VastaaPoistaPahinta uskottomuudessa on valehtelu. Se on erittäin loukkaavaa, se juuri on pettämistä.
VastaaPoistaKiitos, Eeva, kommentistasi. Sinäpä sen osasit hyvin tiivistää!
PoistaVaikea aihe - kuten Eeva tuossa edellä totesi, niin oli aihetta tai ei, niin näissä kuvioissa usein tulee mukaan valehtelu tai kertomatta jättäminen ja sen myötä sitten luottamuspula, jota voi olla vaikeampi käsitellä kuin vaikka läheistä suhdetta johonkin toiseen.
VastaaPoistaKiitos Pirkko kommentistasi. Tosiaan vaikea aihe. Mutta jos luottamus menee, menee tavallaan kaikki. Koko suhteen perusta.
VastaaPoistaVaikea aihe, etenkin meille suomalaisille kun ollaan totuttu, että asioista ei saa puhua ääneen. Hyvää pohdintaa sinulle tästä ja kiitos avoimuudesta ja mahdollisuuksista keskustelulle :)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Se on jännä, että vielä nykyisinkin on aiheita, joista ei haluta puhua ääneen.
PoistaUskottomuus on vaikea asia. Luulen, että minun luonteenlaadulla en pääsisi siitä yli vaan päätyisin eroon pettäneen kumppanin kanssa. Vaikea tietysti sanoa, että tuollaisessa tilanteessa en ole ollut.
VastaaPoistaKiitos Marjo kommentistasi. On vaikea aihe. Todennäköisesti suurin osa naisista toimisi kuten sinä.
Poista