Olen itsekin sairastanut masennusta. Ja tiedän, että se voi muovata persoonallisuutta uusille urille. Tällä hetkellä olen vain työpaikan asioista surullinen. Toki se voi muuttua masennukseksi ajan myötä.
Masennus ja siitä selviäminen voi muuttaa ihmistä. Monet parantuneet kokevat, että he ovat avoimempia ja rennompia kuin ennen masennusta.
Moni on oppinut iloitsemaan arjen pienistäkin asioista. Empatiakyky on parantunut. Joku on ehkä tullut kriittisemmäksi nykyistä tehoyhteiskuntaa kohtaan.
Sosiaalipsykologian professori Vilma Hänninen on tutkinut paljon masennusta. Hesarin Nyt-liitteessä kysyttiin, kysyttiin kuinka masennus om muutanut siitä toipuneita. Jotkut vastaajat kuvailivat tulleensa kyynisiksi ja pessimistisiksi.
Toiset kuvailivat masennuksen vahvistaneen heitä. He olivat oppineet taistelemaan sitä vastaan.
Kolmas osa - joita oli suurin osa - kertoi, että masennuksen jälkeen heidän elämänsä on muuttunut parempaan suuntaa.
Monet ovat muuttuneet rohkeammiksi. Myös itseilmaisussa työpaikalla.
Masennuksesta toipumiselle on tärkeää, että toipumiselle annetaan riittävästi aikaa.
Oletko kokenut lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta?
Masennuksesta toipumiselle on tärkeää, että toipumiselle annetaan riittävästi aikaa.
Oletko kokenut lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta?
Lähteet: Helsingin Sanomat 31.8.2017, kuvat Pexel
Toivon sinulle voimia työpaikan tilanteen kestämiseen. Kaikkea ei tarvitsekaan kestää. On normaalia tuntea alakuloa tai masennusta, jos tulee kohdelluksi väärin. Nyt, kun ajattelen mennyttä elämääni, tiedän olleeni masentunut useita kertoja jo ikävuosinani 11-16. Mitenkään muuten en pysty käsittämään kaikkea sitä, mitä tein itselleni ja mitä annoin muiden tehdä minulle. Perheellä oli riittävästi ongelmia muutenkin, joten kukaan ei tajunnut tilannettani. Itsekin olen ymmärtänyt sen vasta jälkeen päin. Myöhemmin olisin osannut itse hakea apua, silloin en. Jostain putkahti mieleeni entinen persialainen sananlasku: "Paratiisi on siellä, missä ei ole sortoa." Mahdollisimman hyvää tätä päivä sinulle Marja.
VastaaPoistaKiitos, Kirsti, kommentistasi. Kirjojasi luettuani, ymmärrän, miten rankka lapsuus sinulla on ollut. Minulla on alakuloa, surua, mutta ei tämä onneksi vielä ole masennukseksi kääntynyt.
PoistaVoimia sinulle :)
VastaaPoistaKiitos Kommentistasi Melissa. Nyt niitä voimia juuri tarvitaan.
PoistaVoimia Sinulle <3
VastaaPoistaKiitos paulasmarias kommentistasi. On minulla onneksi yhä voimia tämänkin työasian suhtee.
VastaaPoistaToivottavasti työasiat järjestyisivät jotenkin, eivätkä aiheuttaisi alakuloa! Minä en ole ollut masentunut. Väsynyt ja alakuloisuuteen taipuvainen kylläkin.
VastaaPoistaKiitos Minna kommentistasi. Minä olen yhden kerran ollut kliinisesti keskivaikeasti masentunut. Ohi menevää murhemieltä kyllä riittää.
VastaaPoistaTsemppiä ja jaksamista, toivottavasti työasiat järjestyy! Onneksi tulee joulu, irtiotto töistä ja arjesta :)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi ja tsempin toivottamisesta. Näillä mennään eteenpäin.
VastaaPoista