Viikko on ollut vähän alakuloinen. Yhden työpaikka, lukion, jutun kanssa. En saa tässä tarkentaa asiaa. Toimisin ilmeisesti laittomasti.Mutta en osaa poseerata. Joten silmistä näkyy varmasti murhemieli. Siksi mustaa tällä kertaa. Toisaalta ajattelen: Että koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Toisaalta yöunet ovat jääneet vähäisiksi.
Takki on varmasti yli kymmenen vuotta vanha. Ostin sen aikoinaan Venäjältä Pietarista. Se onkin jotenkin venäläinen. Minunkin sukujuuret tulevat äidin puolelta Venäjältä ja isän puolelta Ruotsista. Olen taipuvainen slaavilaiseen melankoliaan. Luulen, että venäläiset juuret vaikuttavat vahvemmin kuin ruotsalaiset . Minua on ulkomailla aika usein luultu venäläiseksi. Maatuska mikä maatuska.Takki on koko villaa ja on palvellut loistavasti yli kymmenen vuotta.
Tyttäreni otti nämä valokuvat. Hän antaa paljon ohjeita poseraamisesta. Ja huokailee minun murjotukselleni, joka johtuu vain jännittämisestä. Valokuvakammo edelleen. Tyttären kipakat ohjeet toisaalta välillä huvittavat minua. Toisin kuin mieheni, jolle kuvaus on ikävää hommaa. Ihmiset on vaan niin erilaisia. Ehkä tyttäreni intensiivisyys kuvaustilanteessa johtuu vain nuoruudesta.
Mekko on uusi. Kerrankin. Tuntuu, että näissä vaatepostauksissani olen esitellyt vain vanhoja vaatteitani. Mekon merkki on Anna Field ja se on tilattu Zalandolta. Tykkään siitä, koska siinä on korkea vyötärölinja. Ja nätti yksityiskohta ainoana kuviona.
Sohvalla vieressä oleva vanha, ehkä 1960- tai 1970 lukulainen ryijy odottaa seinälle pääsyä. On jo odottanut aika pitkään. Se on vähän niin kuin meidän tapa. Käytännön asioilla on tapa hoitua hitaasti. Yhtä saamattomia niiden suhteen ollaan miehen kanssa molemmat.
Kumpikin pakollisten käytännön asioiden - esimerkiksi pyykinpesun, uunien lämmittämisen, pakollisten omakotitalo -asumiseen liittyvien ulkohommien ja muiden huoltohommien ,ruuan laiton, siivoamisen (melko harvinainen homma) - sijaan lukisimme mieluiten. Minä tosin tykkään kokata, jos aikaa on kunnolla.
Hyvää perjantaita ja viikonloppua kaikille!
Mitä mieltä olit tämän perjantain mekostani ja takistani?
Lähteet: murhe oma, kuvat omat
Minusta tuo takki on upea.
VastaaPoistaNäytät oikein hyvältä.
Mukavaa perjantaita ja tulevaa viikonloppua sinulle Marja!
Kiitos Outi kommentista.Takki on vähän suureellinen. Käytän sitä vain silloin tällöin.
PoistaEn pienillä aivoillani digimaailman suhteen tajua, että kommenteihin vastaaminen ei näy. Vastaan siis uudestaan. Kiitos Outi kommentistai. Takki on tosiaan kestävä ja maxipituudessaan jotenkin venäläisen näköinen. Kivaa viikonloppua sinulle!
PoistaJahas, nyt taas näkyy. Nämä tietokoneet ovat yhtä epämääräisiä kuin naisen mieli. Niin, mutta siksi minun pitäisi osata niitä. Perun siis naisen mielen. Nämä ovat yhtä itseriittoisia kuin joidenkin miehien itsetietoinen mieli.
PoistaVillakangastakki on iätön. Minusta se on upea. Taidat tosiaan Marja-kulta olla mielialojen mukaan pukeutuja. Mekko on tosi tyylikäs. Näyttävät korvakorut ovat kuin piste iin päällä Jos kävisin vaateostoksilla tuon tapainen saattaisi päätyä minunkin ostoskoriin. Oikein hyvää viikonloppua sinulle.
VastaaPoistaKiitos, Kirsti, kommentistasi. Olen todella tunnepukeutuja. Kun mieli on musta. Asu on musta. Villakangas takki todellakin kestää aikaa ja kulutusta. Kivaa viikonloppua sinulle. Huomenna on taas someton lauantai. Kelailen rauhassa näitä nykyisiä murheita mielessäni.
PoistaKunpa voisin jotenkin olla avuksi.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKiitos Kirsti.
PoistaKaunis takki ja kaunis myös mekkokin :)
VastaaPoistaKiitos Melissa kommentistasi. Juu, ovat kauniita. Omasta mielestäni rumia vaatteita en ostaisikaan, vaikka kuinka olisivat muodissa.
PoistaHauska leikkaus takissa. Vähän sellainen kasakkamallinen ja sopii sinulle hyvin. Mekon valkoinen yksityiskohta tekee siitä tyylikkään. Jos niitä murheita vaan tulee. Tsemppiä!
VastaaPoistaKiitos Marjo kommentista. Takki on tosiaankin jotenkin venäläinen. Ja sieltä ostettu.Mekko on minusta yksinertaisen nätti. Murheita tulee jatkossakin. Pitäisi oppia elämään niiden kanssa,
PoistaTodella kiva mekko ja takistakin tykkään, paljon! Tuo ryijy iski kuitenkin vielä enemmän. Aivan ihanat värit. Ja hyvin se käy tuohon sohvallekin :)
VastaaPoistaKiitos, Joanna, kommentistasi. Ehkä me ennen joulua saadaan ryijy ripustettua. Minustakin siinä on mielenkiintoiset värit. Kiitos jos pidit mekosta ja takista.
PoistaTodella kiva mekko, sopii varmasti moniin tilanteisiin eri asusteilla :) Ikävä kuulla työongelmista, tsemppiä! Asioilla on aina tapana järjestyä.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Mekko on tosiaan monikäyttöien. Esimekiksi koruilla ja asusteilla sen saa mukattua vaikka bilemekiksi. Työpaikan ongelmat tuskin muuttuvat. Minun on vain opeteltava tulla niiden kanssa toimeen. Jos en irtisanoudu.
VastaaPoistaIkävä kuulla, että työasiat painavat. Toivottavasti ratkaisuja löytyy.
VastaaPoistaMinäkin olen lukio-ope ja takana viime lukuvuoden kamaluudet. Pääsin - tai olen pääsemässä - niistä yli itselleni sopivalla tavalla: olen lukiolla vain oppituntien ja pakollisten kokousten, juhlien yms. ajan ja muutoin teen työt kotona tai lähikirjastossa. Otan kunnolla etäisyyttä jopa kollegioon, on hiukan pakko. Täytyy katsoa, kuinka kauan jatkan/tarvitsen eristäytymistä, mutta ainakin oma turvallisuuden tunne ja itseluottamus ovat palaamassa takaisin ja työkamaluudet etääntyvät, haipunevat ainakin kauemmaksi. Mitään apua en voi esihenkilöiltä ynnä saa (työsuojeluvaltuutettu toisella paikkakunnalla, jonne en jaksa mennä), joten oma toiminta on ainoa apu.
Työssä tärkeintä kuitenkin ovat innostavat oppitunnit ja tyytyväiset oppilaat.
Takki on kyllä tyylikäs, samoin mekko! Kyllä silmälle kaunis ilahduttaa sieluakin!
Kiitos vastauksestasi Anonyymi. Ymmärrän vaikeutusi täysin. Opettajan työtä tekee koko persoonallisuudellaan. Siksi on helppo loukata. Kun loukkaa koko ihmistä. Ei tiettyä osaa, siivua persoonallisuudestaan.Voisin itsekin kokeilla tuota eräänlaista eristäytymistä. Jospa se auttaisi minuakin.
Poistajaksamisia työasioitten kanssa!! koulullakin kaivataan sua
VastaaPoistaKiitos Anonyymi. Tällä hetkellä en usko, että kukaan kaipaa minua. Hyvää alutalvea sinulle!
PoistaMoikka. Sun perjantaipostaukset ovat kivoja katseltavia, olipa mielesi maassa tai katossa. Sinulla on paljon kauniita asuja. Kristiina
VastaaPoistaKiitos k kommentistasi. Yritän päästä valokuvauskammostani noiden vaatepostausten avulla. Ei ole vielä onnistunut. Mutta aikaahan on harjoitella.
PoistaUpeat vaatteet ja tuo takki on aivan mieletön, olet näyttävä nainen Marja <3 Toivon, että murhemieli hellittäisi <3
VastaaPoistaHaha että mua naurattaa, tulin tänne blogiin eri kautta ja klikkasin itseni tuolta ylhäältä ajatellen, että tämä on uusin postauksesi, mutta tämähän on joulukuulta. Nyt uudelleen kurkkimaan uusimmat <3
VastaaPoistaKiitos silti Tiia kommentistasi. Murhemieli on hellittänyt. Mutta aina se vaaniskelee selän takana, milloin taas tarttua kurkusta kiinni. Elämää.
VastaaPoista