Vartalon muotoilua vaatteilla - jos niin välillä huvittaa

Nyt varsin muodokas ja kehopositiivinen ihminen antaa vartalon muotoiluohjeita (nauran vähän itsekseni). En ole koskaan käyttänyt muotoilevia alusvaatteita. Hyväksyn vartaloni ilman niitäkin. Mutta aina välillä pitäisi muistaa, että profiilitekstissäni ilmaisin kiinnostukseni vaatteita kohtaan. Se on kyllä ihan aitoa, mutta ei ole jostakin syystä pyörinyt mielessäni viime aikoina. Nyt päätin - ihan mieluusti, en voisi muuten kirjoittaa ollenkaan, tunne ennen järkeä - korjata asian. Kaikki tämän kirjoitelman vaatteet ovat jo varmasti kertaalleen näytetty tässä blogin ketaleessani - nyt ne toimivat ikään kuin havaintovälineinä. En viitsi toiseen kertaan luetella merkkejä ja ostopaikkoja, mutta suurin osa vaatteista on tilattu Zalandolta. Suosituimmat merkit ovat muun muassa - nimenomaan muun muassa -  Desigual, Noa-Noa, Anna Field, Vila ja Gerry Weber.

Niin uutisia mahdollisille lukijoille. Eilen blogini muuttui vähän kaupalliseksi. Kokeilen joitakin mainoksia. Siis vasta kokeilen. Jos tunnen, etteivät ne sovi tähän syvästi vain kirjoittamisen ilosta ja innosta kyhäämään blogiini, niitä ei jonkun ajan kuluttua enää näy. Tämä blogi on näin loma-aikaani -  kun en opeta psykologiaa - lipsahtanut aika lailla psykologisiin aiheisiin. Ne siis taitavat olla minulle tärkeitä, kun niitä vain tulee mieleen, lomallakin. Ehkä sitten kun työt alkavat, mieleen tulee vastapainoksi aineellisempia ja ruumiillisempia juttuja. Ja sitten virkistyn ja rentoudun niistä kirjoittamalla.

Olen vähän tuulella käyvä ihminen. Minulla ei ole teknisesti tajuakaan noista mainosjutuista. Olen kai tapani mukaan innoissani klikkaillut sieltä ja täältä...Enkä ole lopputuloksesta ymmärtänyt mitään! (Olin aikoinani, siis lukioaikoina, matemaattis-loogisesti lahjakas. Kun nuo ajat saisi takaisin!)Niin kuin en muustakaan teknisestä tässä blogissa. Onneksi blogger-alusta ei ole kauhean monimutkainen, vaikka on sekin minulle todella työläs: rivit hyppii välillä sinne tänne ja yritä nyt saada niitä sitten kootuksi järkeenkäyväksi kokonaisuudeksi.  Olen vieläkin blogi kirjoittelijana reilun kahden kuukauden mentyä digineitsyt. Yritys on kyllä ennakkoluulottomasti oppia digimaailmaa. Onneksi minulla on hyvä kaveri, joka paniikkitilanteissa auttaa. Thank God! Digin oppimiseen menee vain aikansa. Nyt asiaan.(Miksi tuokin lause tuli aivan itsestään noin suurella?)

Onko tuo jokin vihje? Älä höpötä liikaa? Voiko sellaisen saada suoraan blogialustalta? Ihmeellinen on tämä digimaailma. Nyt tämä teksti - juuri kun kirjoitan - näyttää älyttömän pieneltä. Ei minun ikäinen ihminen saa tästä selvää ilman rillejä. Eikä minulla edes ole sellaisia. Nyt hiljaa! Entisen tv-
sarjan sanoin "omituinen höpöttäjä".


Vartalon muotoilua vaatteilla (jos joskus sattuu huvittamaan)

Tämän kirjoitelman ylin kuva havainnoi sitä, että:

1)Korkea vyötärölinja saa jalat näyttämään pidemmiltä.

Oikeastihan olen melko persjalkainen itä-suomalainen.

2)Laskokset ja väljä malli saa somasti pullottavan mahan näkymättömiin.

Tämänhän sanoo jo järkikin. Silti havainnollistan:

3)Isohko V-aukko saa vartalon näyttämään vähän pienemmältä.

Juu, ehkä kuva havainnollistaa tätä. Mutta olenhan kyllä aikamoinen ryhmypolvinen akan kutale:

4)Iso printti vaatteessa ei lihota, kun pohja on tummahko.

Voi noita minun ankeita ilmeitä. Hei...oikeasti en ole noin ankea - en vaan osaa vielä olla valokuvissa. Sehän on yksi minun oppimiskokemukseni.

 5)Pystyraidat hoikentavat.

Ei löytynyt havaintoaineistoksi, kun vaan tämä yksi kuva. Siis tämän tekstin alapuolella oleva. Minä pelkään tietokoneen jotenkin kaatuvan (tätä kaatumista olen pohdiskellut aikaisemmin), mutta digi-ihmisten vakuutteluista huolimatta, pelkään yhä. Siksi yleensä poistan suurimman osan kuvista tiedostosta postauksen tekemisen jälkeen. Samoin puhelimesta. Niin, valokuvaukseen on tullut oppimiskokemusta. Tietokoneelta putkahti kuvake: "parantele kuvaa". Sitä olen silloin tällöin klikannut - siis vain tätä yhtä kuvaketta, rajauksenhan (röyhistän rintaani) olen hallinnut jo muutaman viikon, tosin kun oikein innostuu rajailemaan, kuvista tulee rakeisia - ja jotakin petraantumista on ollut nähtävissä. En tiedä välittyykö se blogin kuviin. Nämä kuvat on siis ennen tuota edellistä oppimiskokemusta otettuja. Melkein pari kuukautta vanhoja - meneepä tämä postaus selittelyksi. Asiaan: pystyraidat etenkin mekossa hoikentavat, mutta seuraava kuva ei ole mekko. Pystyraidat esiintyvät tunikassa:

6)Kietaisumallinen mekko saa hartiat näyttämään pienemmiltä ja muutenkin tasapainottaa vartalon mittasuhteita.

Yhdessä postauksessa poseerata jäpitin kahdessakin kietaisumekossa, mutta ne kuvat olen jo ehtinyt poistaa. Tykkään tosi paljon kietaisumekoista ja -tunikoista, joita käytän aika paljon töissä. Niissä on kiva olla, eikä niissä ole yleensä liian pientä ja ahdistavaa kaula-aukkoa.

Tässä oli nyt sitten lifestyleen kuuluva muoto - ei muoti - pläjäys (liioittelen) Ja suusta, eikun siis tekstiin tulee, kainuun murretta. Sinisten vaarojen kieltä.

Lähteet: pikkasen innoituksen lähteenä toimi uusin Kauneus&Terveys 8/2017, kukkakuva Pexel, omat kuvat varmasti tunnistaa laadustaan; en niitä yleensä erikseen mainitse