Me ihmiset emme ole niin järjellisiä olentoja kuin kuvitellaan, meihin vaikuttavat muun muassa myös tunteet ja asenteet.
Ihmisillä on myös taipumusta luottaa liikaa omaan ja toisten kykyyn noudattaa suosituksia.
Uskotaan, että olemme turvassa tartunnoilta ja että juuri meille tutut ihmiset käyttäytyvät järkevästi. Elämme omassa kuplassa ja ajattelemme, että se on turvallinen. Tässä on kyseessä niin sanottu yliluottamusharha.
Samasta ilmiöstä kertoo esimerkiksi tutkimustulos, jonka mukaan 80 prosenttia amerikkalaisista autoilijoista uskoo olevansa keskimäärin parempia kuskeja kuin muut.
Ihmisen mieli hakeutuu kohti sellaista, mikä palkitsee heti. Kun koronatartuntoja ehkäisevät varotoimet tuottavat ylimääräistä hankaluutta, on helpompaa mennä sieltä, missä aita on matalin. Voi uskotella itselleen, että vaaraa ei ole. Näin unohdetaan käsien pesu, turvavälit ja maski julkisissa tiloissa.
Tunteilla on suuri rooli koronan aikaan. Ne nousevat pintaan erityisesti silloin, kun ihmiset alkavat olla väsyneitä ja turhautuneita elämään rajoitusten mukaan.
Tutkijat ovat havainneet, että kriisiaikoina eri ryhmien välisillä ristiriidoilla on taipumus kasvaa. Suomessakin on noussut esiin koronaan liittyviä salaliittoteorioita.
Mitä enemmän yhteiskunnassa on huolta, pelkoa ja epävarmuutta sitä hanakammin asioille haetaan selityksiä, joihin on helppo takertua.
Salaliittoteorioihin uskovat ihmiset tuntevat kuuluvansa ylivertaiseen porukkaan, jolla on hallussaan salaista tietoa, toisin kuin "idiootella, jotka istuvat metrossa tai bussissa maski naamalla". Tämän "tiedon" avulla porukka uskoo jäävänsä henkiin ja pelastuvansa.
Miten yliluottamusharha pitäisi ottaa huomioon koronalta suojautumisessa? Yleensä ajatellaan, että tiedon jakaminen ja valistus ovat parhaat keinot vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Tällöin kuitenkin ylenkatsomme tunteita ja toisten ihmisten vaikutusta omaan käyttäytymiseemme. Omien tunteiden tunnistaminen olisi tärkeää erityisesti silloin, kun ne kiilaavat järjen edelle.
Esimerkiksi koronarokotuksiin liittyvien pelkojen hälvetämisessä tietoa tehokkaampi keino voi olla vakuuttavan esikuvan antama malli. Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ovatkin kertoneet ottavansa rokotuksen heti, kun heidän vuoronsa tulee.
Lähteet: Helsingin Sanomat 10.12.2020, kuvat omat
Hyvä postaus ja tärkeä aihe, näinä aikoina, mutta muutenkin.
VastaaPoistaMietin, että moni kohta pätee itseenikin. Ja se on inhimillistä - olenhan ihminen, jota ohjailee joskus järki, usein päätelmät ja tunteet.
Luotan tahoihin, jotka koen luotettaviksi. Siksi tuo yleisesti luotettuina pidettyjen tahojen ja henkilöiden esimerkkinä toimiminen ja siten opastaminen onkin hyvä juttu.
Kiitos kommentista Erikoiset Asiantuntijat. Melko monimutkaisia olentoja olemme: tunnetta, järkeä, asenteita, motivaatiota. Mutta ei pidä vähätellä muitakaan eläimiä. Minulle oli henkisesti aivan älyttömän suuri helpotus se, että Suomessakin jossakin vaiheessa aletaan rokottaa taviksiakin. Mallioppiminen on varhainen oppimisen muoto, mutta seuraa kyllä jossakin määrin läpi elämän. Siksi nuo esimerkit ovat hyvä juttu.
VastaaPoista