Vainoharhaisuudesta

 

Vainoharhaisuus eli paranoidisuus tarkoittaa uskoa siihen  , että muut ovat joillakin tavoilla vastaan ja yrittävät vahingoittaa.

Monesti vainoharhaisuuteen liittyy voimakasta ahdistusta ja pelkotiloja. Pahimmillaan siihen liittyy psykoosi, todellisuudesta irtaantunut ajattelu ja aistiharhat.

Joillakin voi olla jatkuvasti vainoharhaisia ajatuksia, paljastaa tutkimustieto 20 viime vuoden ajalta. Yli kymmenen prosenttia väestöstä ajattelee säännöllisesti vainoharhaisesti.

Koronapandemia teki maailmasta arvaamattoman ja se on tehnyt ihmisistä vainoharhaisempia. Jotkut alkoivat uskoa salaliittoväitteitä maskeista ja rokotuksista. Jotkut alkoivat myös uskoa Qanon salaliittoteoriaan.

Sen mukaan maailmaa hallitsee satanistinen valtaeliitti, joka harjoittaa pedofiliaa ja rituaalimurhaa lapsia. Qanon-ajattelussa Donald Trump pelastaa maailman satanismilta.

Suomessakin on ollut arviolta tuhansia ihmisiä, jotka uskovat johonkin Qanonin teorioista.

Yleisellä tasolla vainoharhaisia ajatuksia voi ennakoida korkeaksi koettu stressi, huoliajattelu, sosiaalinen eristäytyneisyys, toistuvat unihäiriöt sekä jatkuva alkoholin käyttö.

Sosiaalisten verkostojen puutteessa yksilö ei saa hankittua myönteisiä kokemuksia vuorovaikutuksesta eikä tule keskustelleeksi omista ajatuksistaan toisten kanssa.

Yksinäisyys ja eristäytyminen altistavat muillekin psykiatrisille sairauksille, kuten ahdistukselle ja deppressiolle, jotka puolestaan altistavat vainoharhaisuudelle.

Myös nettiriippuvuus ja liiallinen nettipalstoilla roikkuminen on selkeästi kytköksissä vainoharhaisuuteen.

Tätä on tutkittu paljon viime vuosina. Liiallinen netissä oleminen altistaa ihmisen keskustelukuplille, joissa keskustelu voi olla kuitenkin todellisuudesta vieraantunutta. 

Liiallinen netissä oleskelu vähentää keskimäärin sosiaalisia suhteita, jotka taas suojaavat vainoharhaisilta ajatuksilta.

Tämän lisäksi nettiriippuvuus voi muokata aivojen mielihyvämekanismeja niin, että myös alttius psykoosille kasvaa.

Nykyään ymmrretään, että vainoharhaisuus ei ole joko-tai. Se on ennemminkin jatkumo, jossa yksilö voi liikkua lievempään tai vakavampaan suuntaan ajan kuluessa.

Lievässä haitallisessa vainoharhaisuudessa ihminen tuntee haavoittuvuutta - eli pelkoja siitä, että toiset ovat kovin kriittisiä itseä kohtaan selän takana.

Vakavammassa muodossa ihminen uskoo virheellisesti, että muut haluavat järjestelmällisesti vahingoittaa häntä ja ovat valmiita näkemään sen vuoksi vaivaa.

Ääripäässä on psykoottinen ajattelu, joka on irtaantunut selkeästi todellisuudesta. Henkilö voi uskoa muun muassa siihen, että viranomaiset jahtaavat häntä ja asentavat hänen asuntoonsa kuuntelulaitteita.

Ihminen voi häilyvästi käydä psykoosin puolella ja tulla takaisin. On myös reaktiivisia ja lyhytkestoisia psykooseja, kuten synnytyksen tai päihteiden käytön jälkeen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 17.4.2023, kuvat Pixabay

Yliluottamusharha koronan aikaan

Me ihmiset emme ole niin järjellisiä olentoja kuin kuvitellaan, meihin vaikuttavat muun muassa myös tunteet ja asenteet.

Ihmisillä on myös taipumusta luottaa liikaa omaan ja toisten kykyyn noudattaa suosituksia.

Uskotaan, että olemme turvassa tartunnoilta ja että juuri meille tutut ihmiset käyttäytyvät järkevästi. Elämme omassa kuplassa ja ajattelemme, että se on turvallinen. Tässä on kyseessä niin sanottu yliluottamusharha.

Samasta ilmiöstä kertoo esimerkiksi tutkimustulos, jonka mukaan 80 prosenttia amerikkalaisista autoilijoista uskoo olevansa keskimäärin parempia kuskeja kuin muut.

Ihmisen mieli hakeutuu kohti sellaista, mikä palkitsee heti. Kun koronatartuntoja ehkäisevät varotoimet tuottavat ylimääräistä hankaluutta, on helpompaa mennä sieltä, missä aita on matalin. Voi uskotella itselleen, että vaaraa ei ole. Näin unohdetaan käsien pesu, turvavälit ja maski julkisissa tiloissa.

Tunteilla on suuri rooli koronan aikaan. Ne nousevat pintaan erityisesti silloin, kun ihmiset alkavat olla väsyneitä ja turhautuneita elämään rajoitusten mukaan.

Tutkijat ovat havainneet, että kriisiaikoina eri ryhmien välisillä ristiriidoilla on taipumus kasvaa. Suomessakin on noussut esiin koronaan liittyviä salaliittoteorioita.

Mitä enemmän yhteiskunnassa on huolta, pelkoa ja epävarmuutta sitä hanakammin asioille haetaan selityksiä, joihin on helppo takertua.

Salaliittoteorioihin uskovat ihmiset tuntevat kuuluvansa ylivertaiseen porukkaan, jolla on hallussaan salaista tietoa, toisin kuin "idiootella, jotka istuvat metrossa tai bussissa maski naamalla". Tämän "tiedon" avulla porukka uskoo jäävänsä henkiin ja pelastuvansa.

Miten yliluottamusharha pitäisi ottaa huomioon koronalta suojautumisessa? Yleensä ajatellaan, että tiedon jakaminen ja valistus ovat parhaat keinot vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Tällöin kuitenkin ylenkatsomme tunteita ja toisten ihmisten vaikutusta omaan käyttäytymiseemme. Omien tunteiden tunnistaminen olisi tärkeää erityisesti silloin, kun ne kiilaavat järjen edelle.

Esimerkiksi koronarokotuksiin liittyvien pelkojen hälvetämisessä tietoa tehokkaampi keino voi olla vakuuttavan esikuvan antama malli. Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ovatkin kertoneet ottavansa rokotuksen heti, kun heidän vuoronsa tulee.

Lähteet: Helsingin Sanomat 10.12.2020, kuvat omat