tiistai 27. maaliskuuta 2018

Miksi joku on ahne?

  

Tämä kysymys pani miettimään. Olenko itse ahne? Raha-asioissa en ainakaan. Palkka tulee ja menee. Olen ahne korkkareille, kirpparin vanhoille rasioille, purkeille ja Arabian astioille. Onko viimeksi mainittu ahneutta? Vaan vain keräilyharrastus? Korkkareita en niin  sanotusti keräile. Niitä on vain sisäinen pakko ostaa, koska ne ovat kauniita. Esteettinen kokemus. Ehkä olen ahne niille.Paras ahneus on kai se, että on ahne elämälle.


Selvää ahneutta on muun muassa liike-elämän johtajien jättipalkkiot, pörssipeli. Ahneutta on pidetty aina huonona luonteenpiirteenä. Vasta viime vuosina psykologit on kiinnostuneet aiheesta.


Miksi jotkut ovat ahneita? Ahneuden ydin on lapsuuden huolenpidon puute, epäluotettava ja epävarma kasvuympäristö. Ahneus johtuu siis lapsuudenkokemuksista. Kun kasvaa epäluotettavassa ja sekavassa ympäristössä. Siksi tuntuu tarpeelliselta rohmuta itselleen mahdollisimman paljon. Se saa epävarmuuden pysymään loitolla.


Saksalaiset tutkijat yllättyivät muutama vuosi sitten tutkimustuloksesta, että ahneus on yhteydessä häijyyteen. Häijyllä ei ole empatiakykyä ja läheisiä ihmisiä. Hänellä on taipumus käyttää muita ihmisiä hyväkseen. Vahvistaa itseään muihin ihmisiin kohdistuvilla ilkeyksillä.

Mikä on sinusta ahneutta?




Lähteet: Helsingin Sanomat 23.3.2018, kuvat ensimmäinen Pexel, loput omat

4 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus taas kerran Marja. Kiitos <3
    Nythän minulle selvisi, miksi olen ahne. Lapsuuden kokemusten syytä kaikki tyyni. En minäkään rahasta perusta.
    Olen ahne lasten suhteen. Lapsia on pitänyt saada monta. Ahnehdin kirjoja. Jostain syystä minulle on tärkeää myös omistaa niitä, vaikka meillä Suomessa on loistavat kirjastot. Ahnehdin viljeltäviä lajeja - oli kasvimaa suuri tai pieni (kuten nykyisin). Myös kukkien suhteen olen ahmatti. Uusien kokemusten nälkä piinaa jatkuvasti ja etsin niitä mm. matkoilta.
    Kun olin lapsi oli sanonta: "Ahneella on paskanen loppu." Se ei kuitenkaan pelota.
    Hyvää päivän jatkoa!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Kirsti, kommentistasi.Ei nuo sinun mainitsemasi asiat ole mielestäni ahneutta. Lapset olet tehnyt/saanut rakkaudesta lapsiin. Muut puuhat ovat harrastuksia. Hyvä että olet ahne elämälle uusille kokemuksille ja matkustamiselle. Nuo sinun sanonnat on aina hauskoja ja piristäviä. Juu, niin moni asia psykologiassa nähdään lapsuuden kokemuksista johtuvina. Vaikka olisi vaihtoehtoisia selitykksiä.

    VastaaPoista
  3. Hyvin sopivat mainitsemasi häijyys ja ahneus yhteen. Sellaisesta ihmisestä on todella vaikea pitää. Ja vaikka lapsuuskokemukset taas taustalla vaikuttavat, niin enpä ole tullut ajatelleeksi tässä yhteydessä. Tietenkin, järkevä selitys.
    Ahneus on itsekkyyttä, jonkin asian tai tavaran pakonomaista, ilkeää itselleen vaatimista ja haalimista muista ihmisistä välittämättä. Neuroottisen sairasta touhua pahimmillaan. Hyvä jos psykologit tutkivat paremmin, jotta saadaan tämä yhteistä elämää pilaava ilmiö pois hyväksyttävän käytöksen piiristä,pois muodista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Eeva kommentista.Niinpä. Ikävä kyllä ahneet eivät osaa pidättäytyä vain ahneudessaan vaan ovat lisäksi vielä ilkeitä toisille ihmisille.Selkeä neuroosi se on. Pahimmillaan narsistinen persoonallisuushäiriö. Kansan kielellä luonnevika.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!