sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Jännittäminen esiintymistilanteessa



Minä olin nuorena todella kova jännittämään. Esitelmät ja puheet täyttä tuskaa. Kädet tärisivät. Punastelin. Opettajan hommassa en enää paljoakaan jännitä tuntien pitoa ja esiintymistä. Rutiineihin tottuu. Mutta edelleen jännitän esimerkiksi vanhempien illassa puhumista ja eri tilaisuuksissa puhumista. Mutta asenne on iän myötä muuttunut: Puhutaan nyt ja jännitetään. Eipä se niin vakavaa ole eikä kuolemaksi. Ajattelevat muut mitä tahansa.



Kun esiintyy, jännitysoireet kuuluu asiaan. Helpottaa kun hyväksyy ne. Käsien tärinä, suun kuivuminen, sydämen tykytys, hikoilu, punasteleminen... Yleisö ei yleensä edes niitä huomaa. Kolme neljästä ihmisestä jännittää julkista puhumista. Siis lähes kaikki. Ammattiesiintyjäkin voi jännittää niin paljon, että oksentaa ennen esiintymistä.



Moni saattaa ajatella aivan turhaan. Jos jännittää, esitys menee pieleen. Näin ei ole. Jos ei yhtään jännittäisi, läsnäolon tunne, jonka yleisö aistii, katoaisi. Sitä saattaisi höpötellä turhistakin asioista.

Seuraavaksi muutamia vinkkejä jännittämisen vähentämiseksi. Sen jo kirjoitinkin, että hyväksy jännittämisoireet, koska ne kuuluu asiaan. Ja melkein kaikki tuntee niitä. Tämän olen kokenut itselleni tärkeäksi vinkiksi.



Keskity asiaasi, älä yleisöön. Mene sanottavasi sisälle. Valmistele ja harjoittele esiintymistäsi. Muotoile sanottavasi niin, että se sopii sinun suuhusi. Näin sinun on luontevampi olla.

Hae yleisön joukosta ystävällinen katse. Se kannustaa sinua. Yritä ajatella yleisöä myönteisesti.



Voit yrittää purkaa jännitysenergiaa liikkumalla. Jos esiintymispaikka on lähellä, kävele sinne. Mene kyykkyyn ja nouse muutaman kerran. Pyörittele nilkkoja ja ranteita.

Hengitä syvään. Se rentouttaa ja rauhoittaa.




Puhuttele yleisöä. Ole lämmin, suorapuheinen, rehellinen ja läsnäoleva. Voit aivan hyvin kertoa yleisölle, että sinua jännittää. Saat vain sympatiaa osaksesi.

Tee hyvät muistiinpanot. Jotkut ajattelevat, ettei muistiinpanoista lukeminen ole vakuuttavaa. Mutta kyllä on. Asiaa ei tarvitse osata ulkoa.

Onko sinun esiintymisjännityksesi helpottanut iän tai kokemuksen myötä?




Lähteet: Helsingin Sanomat 18.3.2018, kuvat omat

6 kommenttia:

  1. Hyvää palmusunnuntaita Marja ja peukku kuville. Minä kuulun jännittäjiin. Joskus valmensin tulevia sijais- ja adoptiovanhempia, jotka olivat paljon koulutetumpia kuin minä, se oli huippujännittävää touhua. Neuvosi ovat hyvät. Nykyisin jännittävintä on tarinateatterissa näytteleminen. Etenkin, jos tulen valituksi kertojan roolin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti, kommentistasi. On hienoa, että uskallat esiintyä tarinateatterissa. Minusta tuntuu, etten voisi ikinä esiintyä missään teatterissa. Ehkä silloin jos pääsisin roolini sisään ja unohtaisin itseni. Mukavaa sunnuntaita. Sometauko ei näköjään kokonaisuudessaan onnistu.

      Poista
  2. Minäkin olen ollut kova jännittäjä nuorena, vaikka opettaja olenkin. Opettajan roolissa minun on turvallista olla esillä, mutta siitä poiketessa jännittäminen alkaa usein vieläkin. Minusta tämä johtuu siitä, että meidät jännittäjät on kasvatettu torjuvasti, odotamme aina tulevamme torjutuiksi.
    Jännittämisen vähentämisen listasi on hyvä, minullekin tuttu, mutta en itse suosittelisi tuota jännittämisestä kertomista. Lisäisin listaan sen sijaan "roolin ottamisen" eli sen, että ottaa esiintyjän roolin ja unohtaa sillä tavoin itsensä henkilökohtaisesti eikä hae hyväksyntää itselleen vaan esiintyy vaan. Onnistuisikohan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Eeva, kommentistasi. Ehkäpä tuo torjuvasti kasvattaminen pitää paikkaansa. Tuo "roolin otto" voi toimia, mutta luulisin, ettei se auttaisi todella pahasti jännittäviä. He unohtaisivat sen kun käy niin kovilla kierroksilla. Nuorempana kokeilin työssäni roolin ottoa. Mutta se ei sopinut minulle. Oli mukavampaa olla oma itsensä. Mutta muistaa kuitenkin, että oli töissä.

      Poista
  3. Hih tai kuvittelen yleisön alasti ja johan helpottaa. :) Ihanaa päivää Marja ja terkkuja toiselta jännittäjältä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiia, kommentistasi.Kokeiltu on tuo kuvitteleminen yleisö alasti. Ei auttanut minua. Vain välähti kaiken jännityksen keskellä nopeasti mielessä. Toiselle jännittäjälle myöskin rentouttavaa sunnuntaita.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!