torstai 28. joulukuuta 2017

Nautinnon ja mielihyvän etsiminen



Kaikki ihmiset tarvitsevat nautintoa. Mutta sen tavoittelu ei pitäisi olla elämän sisältö. Joskus saattaa olla pakko sietää rankkaa työntekoa, rasitusta, tylsyyttä, jos haluaa mennä elämässä eteenpäin. Nautinnosta ja mielihyvästä on kuitenkin tullut osa suomalaista arkipäivää.


Lasten psykiatri Janne Kurki on kuvannut etenkin nuorten osalta nykytilannetta sanalla depressiivinen hedonismi. Tässä tilassa nuorilla on masennuksen merkit, mutta hän on tyytyväinen tilaansa.


Tämä joidenkin nuorten elämäntapa on Suomessa uusi, mutta maailmalla ei. Vuosituhannen vaihteessa uutisoitiin Japanin hikikomoreista. Eli nuorista jotka viettävät aikansa kotona. He käyttävät päivänsä digimaailmassa, katselemalla sarjakuvia ja televisiota.


Janne Kurjen mukaan suomalaisilla peliriippuvuudesta kärsivillä nuorilla on paljon samaa kuin Japanin hikikomoreilla.

Vielä noin 20 vuotta sitten nuorille oli luonnollista mennä tapamaan ystäviään, vaihtaa ajatuksia  ja viihtyä muiden kanssa. Nykyisin tämä on vähentynyt. Nyt kotiin poteroituva nuori voi ajatella saavansa kaiken tarvitsemansa somesta, peleistä, netistä.


Nuoret pitävät somessa hirveän tärkeänä tykkästen tai kommenttien määrää. Heillä ei ole vielä selvää identiteettiä. Pysyvämpää yksilöllisyyden kokemusta. Nykynuoria vaivaa entistä enemmän tunne-elämän epävakaus ja tunteiden sanoittamisen ongelma.


"Teini-ikäinen tyttö kertoo, että on jatkuvasti alakuloinen, eikä koulunkäynnistä tahdo tulla mitään. Kun psykiatri haastattelee tyttöä, käy ilmi, että hän julkaisee päivittäin selfie-kuvia itsestään kuvapalvelu Instagrammissa. Tyttö katselee vähän väliä hermostuneesti, onko kuviin tullut uusia kommentteja tai tykkäyksiä."


Aikuisen tehtävänä olisi tasata lapsen tunne-elämää. Suojella häntä. Ja myös tutustua aina uudelleen, missä nyt mennään. Kuka lapsi on? Mitä hän tarvitsee? Olisi myös tärkeää keskustella somesta.

Oletteko joutuneet asettamaan rajat lapsen tietokoneen tai kännykän käytölle?




Lähteet: Helsingin Sanomat 23.11.2017, kuvat Pexel, Pixabay

12 kommenttia:

  1. Omat lapseni ovat jo aikuisia, joten en ole joutunut heidän netinkäyttöä rajoittamaan. Nykypäivän nuorisolle somemaailma on raadollinen mutta samalla lailla se on myös meille aikuisille.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi tuulanneli. Minun lapset ovat melkein aikuisia. Toisen pleikkapelaamiseen olen joutunut puuttumaan.

    VastaaPoista
  3. Olipa hyvä postaus ja en ole tuota tykkäyskulmaa ajatellut, ennen kuin eräs ystäväni kertoi, että hän tuli riippuvaiseki facebookista ja tykkäyksistä. Täällä ladellaan someen mitä ladellaan, mutta energiaa ei enää riitä seuraamaan montako tykkäystä tuli ja mielestäni sillä ei ole merkitystä, silloin kun somettaa omaksi iloksi. Eli hyvinkin nuoret juuri peilaavat identiteettien tykkäysten kautta ja se on kyllä somen todella todella kurja puoli.

    On rajat ja onneksi nuo tyttäret ja poika eivät kukaan ole oikein kiinnostuneita tälläisestä itsensä someen likoon laittamisesta.

    Sydämellistä päivää Marja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiia K, kommentistasi. Minullekin on täysin vierasta nuo tykkäämiset somessa. Mutta toiselle tyttärelleni ei. Hän on hyvin kiinnostunut tykkäysten määrästä, vaikka ollaan keskusteltu monesti asiasta. Onneksi lapsesi eivät ole liikaa tietsikkamaailmoissa. Olen puuttunut myös tyttäreni pleikkapelaamiseen.

      Poista
  4. Ajankohtaisempaa postauksen aihetta et olisi taas voinnut keksiä. Me olemme saaneet olla aitiopaikalla seuraamassa tätä "tykkäämiskulttuurin" kehittymistä alkaen IRC-Galleriasta - aina nykypäivään. Ymmärtäähän sen toisaalta, että samanikäisten tykkäämiset ovat nuorille mannaa. Yksi nettikiusaamisen muoto on jättää jonkun kaverin sivu täysin huomiotta.

    Olen joutunut joskus IRC-Gallerian kuvia poistattamaan. Muuten ei ole tarvinnut rajata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Jotenkin helpottavaa että aihe on sinulle lasten kautta tuttu. Minä olen joutunut aika laajalti puuttumaan lapseni tietokonepuuhailuihin. Onneksi keskustelut on alkaneet tuottaa tulosta. Hyvää päivän jatkoa sinulle.

      Poista
  5. Pelaamisesta ja puhelimenkäytöstä keskustellaan lasten kanssa lähes päivittäin. Muutaman kerran olen joutunut ottanut lapsilta puhelimet parkkiin ja xbox ohjaimet piiloon. Yleensä ovat kyllä puhetta uskoneet. Ärsyttävän koukuttavia laitteita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna M kommentistasi. Todellakin lapsille ja nuorille liian koukuttavia laitteita. Minun on pitänyt keskustella toisen lapsen kanssa useamman kerran. Hän alkaa vähitellen totella.

      Poista
  6. Lapsille ei (kun niitä ei ole), mutta itse pitää joskus havahtua, etenkin iltaisin, että nyt minä vaan surffailen tällä koneella enkä enää tee mitään tuottavaa, joten kannattaa mennä jo nukkumaan ja palata asiaan tai toiseen vasta aamulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko kommentistasi. Kyllähän nettimaailma aikuisiakin koukuttaa. Hyvä että olet havahtunut, jos olet ollut liikaa koneella.

      Poista
  7. Tärkeitä asioita ja sulla oli hyviä pointteja. Itse en vielä ole äiti, mutta oman miehen kohdalla joudun näitäkin välillä miettimään ja miksei ihan omalla kohdallakin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Älä suutu. Mutta hassua että joudut pohtimaan netin käyttöä miehesi kohdalla.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!