Fysioterapian professori Hannu Luomajoen mukaan kroonisen kivun taustalla on erilaisia psykologisia syitä, ja siksi on tärkeää, että kivusta kärsivä uskoo parantuvansa.
Kivun on luultu pitkään johtuvan elimistöstä löytyvästä kudoksen viasta. Etenkin kroonisessa kivussa vaikuttavat muutkin tekijät.
Suurin osa kivusta on akuuttia kipua, esimerkiksi pitkästä istumisesta tai nilkan nyrjähtämisestä johtuvaa.
Kroonista kipua voidaan tutkia, mutta syytä ei välttämättä löydetä. Monissa tapauksissa kipua ylläpitävät tekijät ovatkin psykologisia.
Jokin on saattanut herkistää keskushermostoa tuntemaan kipua, jonka syynä voivat olla muun muassa stressi, ahdistus, pelko tai masennus.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2017 raportin, jonka mukaan kroonisesta kivusta kärsii noin joka viides työikäinen suomalainen. Luku tuntuu hyvin suurelta.
Kipu saa alkunsa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista, mutta jos kipu kroonistuu, syynä on usein se, että aivojen ja keskushermoston toiminta muuttuu. Näin käy Luomajoen mukaan myös ajatuksille ja tunteille, joita toistelemme itsellemme, mitä enemmän ajatusta toistetaan, sitä helpommin aivot ja hermoverkosto syttyy ja automatisoituu.
Potilaalle voidaan vastaanotolla jopa sanoa, että selkäsi on sökö. Hänelle ei sanota, että voit olla rauhassa, selkäsi voidaan saada kuntoon. Potilas pelästyy ja ajattelee jatkuvasti, että selkäni on lopullisesti rikki ja tuohonkin kohtaan sattuu. Näin potilas vahvistaa selkäkivun oppimista ja pahentaa kivun tunnetta.
Tässä on kyseessä noseboilmiö eli oletus voinnin huononemisesta toteuttaa itse itsensä. Jos lisäksi varoo kivun takia liikkumista, kierre pahenee. Kivun kannalta olisi juuri parempi toimia päinvastoin, ja yrittää nähdä positiivisia puolia ja liikkua mahdollisuuksien rajoissa.
Luomajoki toivoo, että vastaanotoilla lääkärillä olisi enemmän aikaa kohdata ihminen. Sillä on iso merkitys toipumisen kannalta. Jos potilas saa vastaanotolla hyvän olon, turvallisia tunteita ja uskoa paremmasta, se vähentää kivun tunnetta, vaikka ihmistä olisi vain kuunneltu tosissaan ja empaattisesti.
Lähteet: Helsingin Sanomat 21.5.2020, kuvat Pixabay
Taas nostit esiin kiinnostavan aiheen.
VastaaPoistaTuntuu hurjalta ajatella, että joka viides työikäinen kärsii kroonisesta kivusta. Etenkin, kun kivun syy on usein psyykkinen. Ja me olemme maailman onnellisempia kansoja. Jokin tässä yhtälössä mättää.
Hyvää illan jatkoa Marja!
Kiitos Kirsti kommentistasi. Minuakin ihmetyttää tuo, että joka viides työikäinen kärsii kroonisesta kivusta. Olisi tärkeää, että lääkäri loisi toivoa ja valoa, ja etenkin osaisi kohdata potilaan empaattisesti kuunnellen, eikä vain tietokonetta räpläten.
VastaaPoistaKyllähän säännöllinen liikunta varmasti auttaisi monelle. Kuntosaliliikunta jäi vähiin nelisen vuotta sitten, niin jo alkoi muutaman kuukauden päästä paikkoja juilimaan.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Erikoiset Asiantuntijat. Juuri niin, liikunta auttaisi ehkä monia, jos pystyy ylipäätänsä liikkumaan.
VastaaPoista