Todellisuudessa herkuttelu on yleensä opittu tapa, sanoo syömisen psykologiaan erikoistunut ravintoterapeutti Jonna Heininen.
Fysiologista sokeririippuvuutta ei ole todistettu olevan olemassa. Herkuttelun taustalla voi olla väsymystä, tunnesyömistä tai makuaisti, joka on kehittynyt makealle persoksi.
Yleensä ei ole järkevää Heinosen mielestä puuttua sinänsä herkutteluun, vaan siihen, miksi herkkuja tekee mieli. Makeanhimon taustalla voi olla nälkää, mikä on helppo testata.
Siihen riittää, kun kiinnittää muutaman päivän huomiota siihen, että syö säännöllisesti ja riittäviä aterioita, vaikka ei tekiskiään mieli. Näin kannattaa toimia siksi, että loputon herkkujen syöminen nälkään on voinut sekoittaa elimistön normaalit nälkäsignaalit.
Samalla voi pitää päiväkirjaa siitä, kehittyykö iltaa kohden sellainen nälkä, että tekisi mieli syödä kaikkea, mitä kotoa löytyy.
Jos herkuttelu on totuttu tapa, tulee helposti syötyä liikaa. Kannattaisi mindfulnessin tapaan harjoitella tietoista herkuttelua käyttämällä hyväksi kaikkia aisteja.
Makuaisti kyllääntyy yhteen makuun helposti. Jos syö esimerkiksi pelkkää Fazerin Sinistä ja keskittyy makuun tietoisesti, muutama pala yleensä riittää viemään pois mielihalun.
Kyllääntymisen tunnetta ei kuitenkaan saata tulla, jos syö erilaisia makeisia, jotka ovat myös suuntuntumaltaankin erilaisia.
Sekoitekarkkipusseissa on monta makua ja suuntuntumaa. Siksi kyllääntymisen tunnetta ei tule, eikä mielihalu lakkaa tämän takia. Heinosen mukaan kannattaisi ostaa vain yhtä lajia ja makuja olevia herkkuja.
Tietoisella herkuttelulla voidaan hakea pistettä, jonka jälkeen herkuttelu ei maistu millekään. Sen jälkeen opetellaan keskeyttämään herkuttelu ja heitetään loput karkit pois.
Lähteet: Helsingin Sanomat 30.7.2020, kuvat Pixabay
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!