Lapsuuteni kahvihetket ja terveyttä kahvista

Minä olen täysin kahvikatti. Juon sitä niin lukemattomia kupillisia päivässä, etten tietenkään pysy laskuissa. Jo pienenä tyttönä join liikaa kahvia. Sain juoda sitä kotona aika reilusti, koska maalla arvostettiin kahvinjuontia. 

Mutta kun tuli sen päiväinen isän asettama kahvinjuontistoppi, minulla oli jo mielessä kaksi kyläpaikkaa, joissa tarjottiin aina  takuu varmasti kahvia. Joten tasapuolisesti kyläilin molemmissa vanhojen leskinaisten kodeissa. He olivat aina iloisia, kun sentään joku tuli kylään, vaikka se olikin näsäviisas pikkutytön heitukka. 

Molemmat leskirouvat olivat hyvin puheliaita. Sain mielin määrin kahvia, kunhan kuuntelin heidän tarinointiaan. Muistan, että molemmilla leskirouvilla oli tarve puhua omasta lapsuudestaan. Minä jaksoin ihmetellä sen erilaisuutta omaan aikaani verrattuna.

Välillä he tosin puhuivat outoja esimerkiksi kodin- ja saunanhaltijoista. Joita pitää muistaa ruoka- tai viinalahjalla. Silloin elämä sujuisi hyvin. Välillä - näin jälkeen päin ajateltuna - leskirouvien puheet olivat ehtaa fantasiaa ja nopeita käänteitä. Mutta  myös aitoa suomalaista kansanuskoa.

Nyt kun muistelen noita ihania kahvihetkiä leskirouvien luona, tuntuu, että silloin olisi ollut aina kesä. Mutta niinhän se taitaa olla lapsuuden hyvien muistojen kanssa. Päivänkakkarat, harakankellot, niittyleinikkien kiiltävä keltaisuus. Vehreä nurmi. Porottava aurinko. Maleksiminen ruohonkortta pureskellen. Ei kiire minnekään. Paitsi kahvinjuontiin.

Niin, kahviin siis. Tutkimukset todistavat, että noin neljä kuppia päivässä edistää terveyttä.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mielestä  kahvin juomisesta on hyötyä maksa- ja kohtusyöpien ehkäisyssä. Se voi vähentää myös rinta- ja paksusuolensyöpää.

Tämän lisäksi kahvittelu näyttää myös vähentävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, rasvamaksaan ja sappikiviin. Suomalaisessa tutkimuksessa on todettu, että kahvi  suojaa muistihäiriöiltä.

Sitä ei varmuudella tiedetä, mikä on kahvinjuonnin yläraja. Vaikka Suomessa juodaan kahvia eniten maailmassa, koko suodatinkeitinpannullisia juovia on harvassa. Suurten kahvimäärien pitkän aikavälin haittoja ei siis tunneta.

Liika on liikaa

Joillekin hyvin reilu kahvinjuonti voi aiheuttaa ripulia, pahaa oloa ja närästystä. Se voi myös häiritä unta, aiheuttaa levottomuutta. Jotkut saattavat alkaa käydä ylikierroksilla.

Kahvi voi myös pahentaa refluksitaudin oireita. Kofeiini saa tuokatorven alaosan sulkijalihakset löysemmiksi, mikä edistää sitten mahalaukun happaman sisällön nousua ruokatorveen. Polttava tunne rinnassa voi alkaa.

Suodatin poistaa rasvat

Tavallisin kahvin haitta on kolesteroliarvojen nousu. Eniten kolesterolia nostavia aineita on pannukahvissa.

Kolesterolin kannalta terveellisintä on juoda paperisuodattimen läpi suodatettua kahvia.

Yksilölliset vaikutukset

Kahvin piristävä vaikutus voi olla yksilöllinen. Jopa geeneistä johtuva.

Osalla kahvi piristää nopeasti. Osalla hitaasti. Toisilla piristävä vaikutus voi myös jatkua pidempään.

Minä voin juoda - ehkä jonkun ihme geenimutaation seurauksena - kahvia ennen nukkumaan menoakin jo sängyssä pötkölläni kirjaa lukien.

Reijo Laatikaisen mukaan ehkä suurin haaste kahviin liittyen on se, että onko tapana syödä kahvipullaa tai käydä kahvitupakalla.

Kaksi myyttiä kahvista

Kahvi kuivattaa elimistöä.

Väärin. Yleensä ajatellaan, että koska kahvi pissattaa, se myös kuivattaa. Suurissa vertailevissa tutkimuksissa osanottajille juotettiin kofeiinittomia juomia tai kahvia. Lopputulos: Virtsan määrään vaikutti ainoastaan juoman määrä ei laatu.

Lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä

Väärin: Kahvi saattaa hetken ajan nostaa verenpainetta, jos ei ole siihen tottunut. Kahvin ei kuitenkaan tutkimuksien mukaan ole osoitettu nostavan tai laskevan sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Nautitko kahvista? Vai oletko enemmän teeihmisiä?

Lähteet: Hyväterveys 14/2018, kuvat Pexel