Minä olen kokenut nuorempana pahaa väsymystä ja stressiä töistä. Nuorempana ehkä yritin liikaa. Tavoittelin enemmän täydellisyyttä kuin nyt tavoittelen. Olen hyväksynyt ajatuksen, että 7 tai 8 on työsuorituksesta tarpeeksi hyvä arvosana. Osaan jättää työt töihin, kun suljen työpaikan oven. Loppupäivä on aikaa perheelle, kotitöille, kuntoilulle, lukemiselle ja tämän blogin pitämiselle.
Jos ei lepää tarpeeksi, ei voi olla aktiivinen. Ja toisinpäin: jos ei ole aktiivinen päivällä, on vaikea levätä kunnolla. Päivällä pitää tehdä tarpeeksi kaikenmoista, jotta mieli ja keho väsyvät sopivasti.
Nykyisin työnteko jatkuu usein kotona, on esimerkiksi sisäinen pakko lukea sähköposti. Vapaa-ajastakin on tullut joillekin suorittamista. On pakko tehdä 10 kilometrin lenkki. Tai treenata kuntosalilla hyvin vaativalla ohjelmalla.
Väsymys muuttuu pahaksi
Jos on niin kiire suorittaa elämäänsä täydellisesti, ettei ehdi nukkua tarpeeksi, väsymys voi kroonistua. Ihminen tuntee olevansa jatkuvasti väsynyt ja eikä enää palaudu päivän rasituksista. Jos herää joka aamu rättiväsyneenä, pitäisi huolestua. Paha väsymys voi johtaa uupumiseen.
Kun stressitilasta tulee pysyvä, keho ja mieli surraavat ylikierroksilla. Keho ei valehtele. Sen viestit pitää ottaa vakavasti. Jos on ärtyisyyttä, keskittymisvaikeuksia, muistihäiriöitä, sydämen tykytyksiä, paniikkikohtauksia, univaikeuksia, mielialan laskua tai ilon häviämistä elämästä, kannattaa hakea apua.
Joskus jatkuvan aktiivisuuden takana on oman sisäisen maailman pelko. Mielessä voi olla tunteita, joita on tukahduttanut, painanut piiloon, jolloin ihminen voi tiedostamattaan vältellä pysähtymistä.
Tunnolliset vaaravyöhykkeellä
Jatkuvan aktiivisuuden taustalla saattaa olla myös huono itsetunto. Jos ihminen ei arvosta itseään tarpeeksi, hän pyrkii miellyttämään muita ja kaipaa jatkuvasti hyväksyntää. Siksi hän tekee enemmän töitä kuin jaksaisi.
Tunnolliset, velvollisuudentuntoiset ja kiltit ihmiset ovat vaarassa väsyä liikaa. Myös täydellisyyden tavoittelijat ja suorittajat ovat vaaravyöhykkeellä.
Löydä omat keinosi rentoutua
Ihmiset kokevat eri asiat rentouttaviksi. Jotkut ovat liikunnallisia toiset eivät. Jokaisen olisi hyvä löytää ainakin yksi asia, joka rentouttaa takuuvarmasti. Se mikä rentouttaa auttaa myös palautumaan.
Ihmiset kokevat eri asiat rentouttaviksi. Jotkut ovat liikunnallisia toiset eivät. Jokaisen olisi hyvä löytää ainakin yksi asia, joka rentouttaa takuuvarmasti. Se mikä rentouttaa auttaa myös palautumaan.
Joillekin sopii luova toiminta tai hömppäjutut. Joillekin romaanin lukeminen, televisiosarjan katseleminen tai liikunta.
Jokaisen olisi tärkeä ymmärtää, että elämä on kokonaisuus, jossa on aikansa työlle, vapaa-ajalle, perheelle ja ihmissuhteille. Moni tarvitsee myös aikaa olla itsekseen. Jos työn ja vapaa-ajankin suorittaminen vie kaiken ajan, on syytä tehdä korjausliike.
Oletko koskaan kokenut pahaa väsymystä?
Lähteet:VoiHyvin 10/2018, kuvat omat
Tunnen monia, jotka kertovat tuntevansa jatkuvaa väsymystä, mutta eivät ymmärrä "suorittavansa" myös vapaa-aikaansa.
VastaaPoistaMinulle pahoja paikkoja ovat live-kontaktit, jos niitä on parikin viikkoa putkeen, kuten nyt joululomalla on ollut. Tulee juotua enemmän kahvia kuin normaalisti ja juteltua syvällisempiä. Illalla, kun pitäisi nukkua, keho ja mieli ovat virkeät. Sitä käy päänsä sisällä päivällä käydyt keskustelut uudelleen. Kirjaan ei saa otetta jne. Harvemmin nähdyistä lapsista perheineen on otettava kaikki irti. Tunnet varmaan tilanteen. Tämä on miellyttävää ylikierroksilla käymistä, mutta voisi pitempään jatkuessaan johtaa uupumukseen.
Hyvää keskiviikkoa sinulle Marja!
Kiitos Kirsti kommentistasi. Se on surullista, että monet tosiaan ajattelevat, että paha väsymys on jotenkin elämän kokonaisuudesta aivan erillinen, oma alueensa. Kyllä minuakin kaksi viikkoa kestävä ihmiskontaktien runsaus väsyttäisi, mutta niin kuin sanoit, että se on "miellyttävää ylikierroksilla käymistä". Tunnen tilanteen hyvin. Kivaa arkista keskiviikko iltaa sinulle!
PoistaJoskus kai minullakin on ollut pahaa väsymistä, mut ei viimeaikoina, kai jotkut sitten pitävät laiskana. Kyllähän näitä suorittajia tuntuu olevan ympärillä,vaikka kaikki aineelliset asiat on hyvin niin täytyy vielä vetää itsensä ihan piippuun esimerkiksi harrastaa. Kai ovat mielestään sitten hyviä ihmisiä.Onko se pelko vai,huono omanarvontunto, mikä lie? Kyllä minäkin työntekoa arvostan, maalla kasvaneena sitä lajia tuli, mut ei rahaa joten omat rahat piti lähteä hankkimaan muualta jo 16 vuotiaana, itse kouluttauduimme sisareni kanssa sitten ammattiimme. Nykyään ajattelen niin että on ihan turhaa rääkätä itseänsä puolikuoliaaksi kun on tullut sairastettuakin aika paljon. Minä tunnun riittävän lapsilleni ja kumppanilleni tälläisena, ajatelkoot muut mitä lystäävät. Hyvää viikon jatkoa Marja :-),
VastaaPoistaKiitos Pihakeiju kommentistasi.Et sinä todellakaan laiska ole siksi, ettet ole pahasti väsynyt. Sen sijaan sinä olet oppinut elämästä jotakin olennaista: Aina ei ole viisasta suorittaa ja suorittaa.Näillä joillakin ylisuorittajilla on minun mielestäni hiljentymisen pelko, koska mielen lokeroissa on padottuja, torjuttuja, raskaita tunteita, jotka pääsisivät irti ja tulisivat tietoiseen mieleen aiheuttamaan ahdistusta, jos kunnolla pysähtyisi hiljaisuuteen ja yksinoloon. Siksi pitää tehdä pää kolmantena jalkana töitä ja harrastaa rankasti. Mutta tämä on vain minun psykoanalyyttinen tulkinta. Voi olla ehkä myös ihmisiä, jotka nauttivat jatkuvasta tekemisestä, että tuntisivat olevansa hyväksyttyjä tai sitten muuten vain. Me ihmiset ollaan niin erilaisia. Mukavaa keskiviikko iltaa sinulle.
PoistaMinulla ei ole pahaa väsymystä ollut, vain stressiärtyisyyttä silloin tällöin. Olen aina hyvissä ajoin korjannut tilanteen, jottei ole päässyt pahaksi. Olen ryhtynyt päätoimiseksi opiskelijaksi, olen vaihtanut työpaikkaa ja olen lopettanut opiskelun tai harrastuksen, muun muassa näillä keinoin olen saanut uutta suuntaa väsyttäviin elämäntilanteisiin. Nyt on jäljellä pysyvä asenteen korjausoperaatio vain :)
VastaaPoistaKiitos Eeva kommentista. Nuo pahan väsymyksen hallintakeinosi ovat todella rohkeita. Olet uskaltanut vaihtaa työpaikkaa tai lähteä opiskelemaan. Itseä vähän mietityttää, jaksanko eläkeikään samassa työpaikassa. Olen avoimin mielin nyt. Asenteen korjausoperaatiotasi on mielenkiintoista ja kiva seurata. Hyvää keskiviikko iltaa sinulle.
PoistaHyvä kirjoitus, näin nää menee...
VastaaPoistaOlen ollut hyvinkin uupunut,, joskus,, syynä jotkut,useatkin yllämainituista asioista.Mutta siitä on noustu ja opittu jotakin. Ja jos alkaa uupua niin silloin on parasta pysähtyä ja miettiä ,mikä mättää... ..
jos väsymys kuitenkin yllättää,siihen en jää makaamaan,,, silloin tarvii tosiaan tehdä muutoksia.. (itsessä,tavoissa,asenteissa,tavoitteissaympäristössä,tai suhteessa muihin tms.)
Hyvää uutta vuotta Marja :)
Kiitos Tuula kommentistasi. Sinullakin on kokemusta pahasta väsymyksestä. Hienoa että olet jaksanut nousta uupumuksesta ja olet oppinut siitä jotakin. Monet eivät opi vaan alkavat taas porskuttaa hirveällä vauhdilla eteenpäin. Olet Eevan tavoin rohkea, kun uskallat tehdä ehkä suuriakin muutoksia elämään. Omaishoitajan työ on raskasta, koska se oon 24/7. Eli joka päivä kellon ympäri. Teidän lomat ovat aivan liian lyhyet. Olen ajatellut, ehtiikö siinä kunnolla palautua. Valoisaa ja kaunista uutta vuotta sinulle! Ja leppoisaa torstai iltaa.
VastaaPoistaMinulla ei ole koskaan ollut pahaa väsymystä. Itse asiassa minulla on koko elämäni ollut olo, että jos vain olisin viitsinyt, olisin hyvin jaksanut tehdä asian paremminkin. En ole ikinä edes oikein kokeillut, mihin tasoihin pystyisin, jos laittaisin kaiken peliin. Hieman harmittaa tämäkin luonteenpiirre. Kaikessa on puolensa! Pahaan väsymykseen päätynyt tietää ainakin tehneensä ihan varmasti kaikkensa! En tarkoita, että aina tarvitsisi rehkiä äärimmilleen, mutta voisi sitä nyt muutaman kerran elämässään... Minulle vaan tulee aina jossain vaiheessa turtumus ja vaihdan homman johonkin toiseen, jonka aloitan taas virkeänä, koska se on uutta. Tämän vuoksi en esimerkiksi ole koskaan missään harrastuksessa päätynyt erinomaisen hyväksi - vaikka tiedän, että joissakin olisin voinutkin, jos olisin jaksanut/viitsinyt jatkaa. Päädyn siihen, että osaan asian kohtalaisen hyvin - ja sitten huomaankin, ettei enää kiinnosta jauhaa ikään kuin samaat tasoa niin kauan, että kehittyisi seuraavalle. Ja lopetan koko jutun ja siirryn seuraavaan.
VastaaPoistaKiitos Anonyymi kommentistasi.Olet onnekas, kun sinulla ei ole ollut pahaa väsymystä. "Itse asiassa minulla on koko elämäni ollut olo, että jos vain olisin viitsinyt, olisin hyvin jaksanut tehdä asian paremminkin." Tuo lause vähän huvitti minua.Älä suutu. Sinähään olet kultaisen keskitien kulkija: ei täydellistä eikä aivan holtitonta suorittamista. Olen kanssasi vähän samaa mieltä. Minulle riittää seiskan tai kasin suoritus. Uuden homman tosiaan aloittaa virkeänä. Minäkin innostun herkästi. Teen aluksi kaiken sata lasissa ja sitten saatan kyllästyä koko hommaan. Mukavaa viikonalkua sinulle!
PoistaHei Marja! Täälläkin Marja, 55 v. Olen parhaillaan uupunut; en jaksa juuri nyt mitään ylenmääräistä. Pakkanen vie tehokkaasti halun liikkua ulkona, niinpä olen paljon sisällä. Tämä väsymys vie myös alakuloiseksi ja terveydenhuollolla ei ole tarjota kuin masennuslääkkeitä. Suolistoni on pitkään ollut huonossa kunnossa ja ajattelen väsymyksen nousevan sieltä. Aloitin maitohappobakteerijuoman nauttimisen säännöllisesti. Vielä ei ole tuloksia tullut, ehkä asia korjaantuu aikanaan. Jos olisi mahdollisuus, menisin kokeilemaan ulosteensiirtoa. Olen maalla kasvanut, mutta jossain kohtaa kaupungistumista vatsa ryhtyi oireilemaan (IBS). Ajattelin opetella fermentointia itse, kunhan jaksan perehtyä aiheeseen!
VastaaPoistaKiitos kommentista toinen Marja.Hyvä, että olet ottanut maitohappobakteerijuoman ravintoosi. Myös hapanmaitotuotteista; viilistä, jogurtista, piimästä ja vaikkapa hapankaalista niitä saa luontaisesti. Jotkut syövät probioottia ravintolisänä. Sinun kannattaa nyt ehdottomasti käyttää niitä, jotta väsymyksesi helpottaisi. Onko sinulta mitattu hemoglobiini viimeaikoina? Minulla kuukautisista johtuva alhainen hemoglobiini väsyttää ja huimaa.Sinä itse tiedät mikä parantaisi uupumistasi. Työuupumus tarvitsee noin vuoden sairausloman. Jos et ole töissä, saat varmaankin kelan sairauspäivärahaa. Pakkasta ei ole aina. Neuvoisin sinua menemään reippaalle kävelylenkille, vaikka se tuntuisi työläältä ja vaikealta. Liikunta on yksiselitteisesti paras apu masennukseen, joka liittyy aina uupumiseen. Väitän, että päivittäiset puolen tunnin kävelylenkit raikkaassa ulkoilmassa peittoavat masennuslääkkeet, jotka ei edes kaikkien masennukseen sovi. Masennusta on monta tyyppiä. Reippaalla kävelylenkillä vapautuu noradrenaliinia ja endorfiineja, jotka tekevät hyvän olon. Jospa paikkakunnallasi olisi psykiatrisia saraanhoitajia. Heille voi soittaa ja pyytää keskusteluaikaa vaikka kerran viikossa. Masennuslääkkeiden rinnalle suositellaan usein terapiaa tai ainakin psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa juttelua. Heitä pitäisi kyllä olla joka kunnassa.Toivon sydämestäni, että olosi kohentuu. Kevättähän päin tässä jo onneksi mennään. Paljon voimia sinulle!
VastaaPoista