Virta vähissä - palautumisvaje on uusi kansantauti

Palautumisvaje tarkoittaa sitä, että ihminen ei malta levätä tarpeeksi vaan elää suorittamisen hullunmyllyssä 24/7. 

Minulla ei ilmeisesti ole palautumisvajetta. Menen nukkumaan yhdeksän ja kymmenen välillä. Unta saan kahdeksan tai yhdeksän tuntia, kun herään aamuvirkkuna kuudelta. Enkä minä halua suorittaa elämää. Olla pätevä, kiireinen, elää kiiltokuvaelämää. Palaudun myös kotona laittamalla rauhallisesti ruokaa, lenkkeilemällä, lukemalla ja kirjoittamalla tätä blogia. Itse asiassa koko iltani on rauhallista palautumista.

Kiireen oravanpyörään kuuluu täyteen ladattu kalenteri ja aikataulut, loputtomat tehtävälistat, teräksenkovat treenitavoitteet.

Keho ei kuitenkaan pysty sopeutumaan tähän. Vaan sen olisi saatava jokapäiväinen leponsa.

Ihminen tarvitsee palautumista päivittäin. Sitä ei voi säästää vain viikonloppujen ja lomien varaan.

Epäilys palautumisvajeesta pitäisi huomata muun muassa siitä, että huomaa suorituskyvyn laskun töissä ja harrastuksissa.

Nykyään ihmisillä on paljon kehon toiminnasta kertovia mittareita. Ne voivat havahduttaa ihmisiä, kun syketasot ovat välillä liikunnan ja levonkin aikana todella korkeita.

                                        Häiriötila

Yksi hälytysmerkki on uniongelmat. Päässä saattaa pyöriä tuhat ja sata työasiaa ja huolta.

Kivut ja jännitystilat lisääntyvät. Samoin ärtyneisyys, hermostuneisuus, muistiongelmat ja keskittymiskyvyttömyys.

Yleinen tunne on, että en selviä tästä päivästä.

Kun stressihormoni kortisoli on pitkään korkeana, riski tulehdustauteihin lisääntyy.

Kun stressi on edennyt uupumiseksi, aivolisäkkeestä erittyvien hormonien määrä laskee. Siksi esimerkiksi kilpirauhasen, sukupuolirauhasten ja lisämunuaisen hormonien eritys voi olla alhainen.

                                   Suorittajan suolisto

Kun stressi kalvaa, suolisto alkaa oireilla. Huonot bakteerit lisääntyvät ja hyvät vähenevät. Ruokahalua hillitsevien hormonien eritys pienenee. Siitä seuraa se, että ihmiselle tulee näläntunne ja himo hiilihydraatteihin. Tästä voi seurata painonnousua.

                          Käy kehityskeskustelu itsesi kanssa

Koska hermojärjestelmä ei toimi enää hyvin, se voi johtaa uupumukseen. Se on  kehon terve reaktio, joka käskee lepäämään. Tila kehittyy niin vähitellen, että sitä on vaikea havaita.

Itsensä kanssa voi käydä säännöllistä kehityskeskustelua. Voi esittää kysymyksiä: Mikä on hyvinvointini tällä hetkellä? Tarvitsenko muutosta, että hyvinvointini paranisi?

Unen jälkeen toiseksi parasta palautumista on rauhallinen liikunta, esimerkiksi kävelylenkit.

Uupuminen johtuu usein alunperin vinoon ja liian suuriksi asetetuista tavoitteista ja toiveista.

                                   Nuku tarpeeksi

Palautumisessa tärkein voimanlähde on uni. Jopa 95 prosenttia palautumisesta tapahtuu unen aikana.

On hyvin tärkeä tuntea itsensä toimintakykyiseksi ja virkeäksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yleensä 7-8 tuntia unta.

Onko sinulla ollut palautumisvajetta?

Lähteet:Hyväterveys 1/2019, kuvat omat

Paha väsymys

Minä olen kokenut nuorempana  pahaa väsymystä ja stressiä töistä. Nuorempana ehkä yritin liikaa. Tavoittelin enemmän täydellisyyttä kuin nyt tavoittelen. Olen hyväksynyt ajatuksen, että 7 tai 8 on työsuorituksesta tarpeeksi hyvä arvosana. Osaan jättää työt töihin, kun suljen työpaikan oven. Loppupäivä on aikaa perheelle, kotitöille, kuntoilulle, lukemiselle ja tämän blogin pitämiselle.

Jos ei lepää tarpeeksi, ei voi olla aktiivinen. Ja toisinpäin: jos ei ole aktiivinen päivällä, on vaikea levätä kunnolla. Päivällä pitää tehdä tarpeeksi kaikenmoista, jotta mieli ja keho väsyvät sopivasti.

Nykyisin työnteko jatkuu usein kotona, on esimerkiksi sisäinen pakko lukea sähköposti. Vapaa-ajastakin on tullut joillekin suorittamista. On pakko tehdä 10 kilometrin lenkki. Tai treenata kuntosalilla hyvin vaativalla ohjelmalla.

                            Väsymys muuttuu pahaksi

Jos on niin kiire suorittaa elämäänsä täydellisesti, ettei ehdi nukkua tarpeeksi, väsymys voi kroonistua. Ihminen tuntee olevansa jatkuvasti väsynyt ja eikä enää palaudu päivän rasituksista. Jos herää joka aamu rättiväsyneenä, pitäisi huolestua. Paha väsymys voi johtaa uupumiseen.

Kun stressitilasta tulee pysyvä, keho ja mieli surraavat ylikierroksilla. Keho ei valehtele. Sen viestit pitää ottaa vakavasti. Jos on ärtyisyyttä, keskittymisvaikeuksia, muistihäiriöitä, sydämen tykytyksiä, paniikkikohtauksia, univaikeuksia, mielialan laskua tai ilon häviämistä elämästä, kannattaa hakea apua.

Joskus jatkuvan aktiivisuuden takana on oman sisäisen maailman pelko. Mielessä voi olla tunteita, joita on tukahduttanut, painanut piiloon, jolloin ihminen voi tiedostamattaan vältellä pysähtymistä.

                            Tunnolliset vaaravyöhykkeellä

Jatkuvan aktiivisuuden taustalla saattaa olla myös huono itsetunto. Jos ihminen ei arvosta itseään tarpeeksi, hän pyrkii miellyttämään muita ja kaipaa jatkuvasti hyväksyntää. Siksi hän tekee enemmän töitä kuin jaksaisi.

Tunnolliset, velvollisuudentuntoiset ja kiltit ihmiset ovat vaarassa väsyä liikaa. Myös täydellisyyden tavoittelijat ja suorittajat ovat vaaravyöhykkeellä.

                        

                      Löydä omat keinosi rentoutua
Ihmiset kokevat eri asiat rentouttaviksi. Jotkut ovat liikunnallisia toiset eivät. Jokaisen olisi hyvä löytää ainakin yksi asia, joka rentouttaa takuuvarmasti. Se mikä rentouttaa auttaa myös palautumaan.

Joillekin sopii luova toiminta tai hömppäjutut. Joillekin romaanin lukeminen, televisiosarjan katseleminen tai liikunta.

Jokaisen olisi tärkeä ymmärtää, että elämä on kokonaisuus, jossa on aikansa työlle, vapaa-ajalle, perheelle ja ihmissuhteille. Moni tarvitsee myös aikaa olla itsekseen. Jos työn ja vapaa-ajankin suorittaminen vie kaiken ajan, on syytä tehdä korjausliike.

Oletko koskaan kokenut pahaa väsymystä?

Lähteet:VoiHyvin 10/2018, kuvat omat