Kehon viestien kuunteleminen kannattaa

Pelko kouraisee vatsaa. Ilo oikaisee ryhdin ja avaa rintakehän. Suru laittaa hartiat lysyyn. Huoli saa otsan ja kasvojen lihakset rypistymään.

Kehon viestien kuunteluhetki voi auttaa huomaamaan tilanteet, joissa uhkaa kuormittuminen ja sairastuminen. Tämän postauksen ajatukset on psykofyysisen psykoterapeutin ja kirjailijan Bodil Lindforsin päätelmiä hänen pitkään jatkuneelta uraltaan.

Länsimaissa on perinteisesti ajateltu, että mieli on jotenkin ylevä ja keho alempiarvoinen.

Psykologiassa taasen on kauan aikaa oltu sitä mieltä, että me ihmiset olemme kehossamme. Tämän ajatuksen voi vielä viedä pidemmälle: me olemme kehomme.

Kehoa ja mieltä ei voi erottaa vaan ne ovat  yhtä. Olemme kokonaisvaltaisesti kehollamme tuntevia olentoja.

                                Masennus

Bodil Lindfors on tavannut vastaanotollaan paljon uupuneita, ahdistuneita ja masentuneita ihmisiä, jotka puhuvat ongelmastaan kuin olisivat saaneet jonkin tarttuvan taudin. Diagnoosien takana on kuitenkin voimakkaita kehon tuntemuksia.

Masentunut on ikään kuin pannut kannen aistiensa päälle. Hänestä mikään ei tunnu miltään. Eikä mikään kiinnosta. Masentunut kulkee katse maassa. Liikkeet ja puhe on hitaita. Hartiat painuvat eteen ja hengitys on pinnallista.

Bodil Lindforsin terapiassa harjoitellaan ilmaisemaan tunteita ja havaitsemaan niitä kehossa. Esimerkiksi masennuksen taustalla on usein surua, vihaa tai epätoivoa, joita masentuneella ei ole ollut mahdollista kokea ja ilmaista. 

Kun masentunut oppii tunnistamaan, missä kohtaa kehoa tunteet tuntuvat ja oppii vielä ilmaisemaan kehollaan raivon tai epätoivon tunteita, terapiassa mennään jo kovaa vauhtia kohti muutosta.

                      Kehon viestit

Ihmiset tuntuvat alati näpräävän älypuhelimiaan. Ei ihme että jooga, mindfulness ja monet muut läsnäoloa korostavat lajit kiinnostavat. Älypuhelimet ei ravitse aistejamme ja kehoamme kokonaisvaltaisesti.

Aistien näkökulmasta metsässä kävely voittaa älylaitteella surffailun. Luonnossa kaikki aistimme ovat käytössä. Älylaitteella katselemme vain kuvia ja tekstejä. Myös tunteet tulee parhaiten esiin kasvokkain jutellessa.

Kehon muutoksiin ja viesteihin pysähdymme vasta, kun se viestii rajusti. Esimerkiksi silloin kun sairastetaan stressiä tai uupumusta.

Kehon viesteihin herätään, kun sydän alkaa tykyttää. Uni ei tule. Hengästyttää. Väsyttää.

Keho ja mieli tykkäävät tekemisestä, jossa ne saavat liikettä ja ilmaisun mahdollisuuksia. Tätä voi olla mikä tahansa itseä miellyttävä liikunta. Esimerkiksi kävely, pyöräily, tanssi.

Tekemisen lisäksi tarvitaan lepoa ja unta, jonka aikana tapahtuu palautumista ja oppimista.Hermosolujen välille syntyy uusia yhteyksiä. Aivot pesevät turhan tiedon pois.

Kehon tilan voi tietoisesti havaita tällä harjoituksella. Harjoitus auttaa erityisesti kuormituksen tunnistamista. Sen voi tehdä selinmakuulla, istumalla tai rauhallisesti kävelemällä.

Harjoitus

• Tunnetko sydämesi sykkeen? Onko se nopea vai hidas?
• Ovatko kätesi lämpimät vai kylmät? Kuivat vai kosteat?
• Onko hengityksesi nopea, rauhallinen vai hidas? Tuntuuko se syvällä vatsassa entä rintakehässä? Jääkö se pinnalliseksi vai meneekö se pohjaan asti? Onko siinä katkoksia vai onko se tasainen?
• Löydätkö suolistosi tuntemuksia, ääntä, liikettä? Onko se jumissa, rauhallinen vai levoton?
• Onko suusi kuiva vai erittääkö se sylkeä?
• Miltä lihaksistosi tuntuu? Oletko jännittynyt vai rento? Vaihteleeko jännitys tai rentous kehon eri osissa?
• Miten havainnointi vaikuttaa tähän kaikkeen?

Hyvää vappua kaikille!

Lähteet: voihyvin 1/2019, kuvat omat