perjantai 5. lokakuuta 2018

Päivän takki ja viisikymppisen naisen koettelemuksista



Taasen päätin pasteerata valokuvissa. Ja tietty vähän yrmeänä. Kun on edelleen tämä valovauskammo. Mutta opettelen sitkeästi. Kuvat otti ystäväni Arja, joka asuu aivan naapurissa. Ja tulee aina apuun, jos on kamala kiirus saada kuvat perjantain juttuun. Miehellä oli paljon työkiireitä. Tällä kertaa Arjakaan ei saanut minua hymyilemään. Vaikka kuinka yritti. Taidan olla naispuolinen Mielensä pahoittaja.


Kaivoin kaapista tämän kolme vuotta vanhan värikkään Desigualin takin. En ole sitä käyttänyt, koska se on ollut liian suuri. Mutta nyt kun olen kilpirauhasen vajaatoiminnan ansiosta saanut painoa muutaman kilon lisää, takki istuu paremmin.

Kilpirauhasen vajaatoimintaani liittyy myös väsymys, ainainen vilu, hiusten lähteminen. Ja melkein pahimpina kaikista oireista silmäluomien turpoaminen. Mikä saa minut näyttämään siltä, että olisin reippaanpuoleinen alkoholisti. Mutta edelleen takki on yhtä numeroa liian suuri. Kuten miltei kaikki vaatteeni. Mistähän tämäkin tulee? Ostin takin aikoinani 60 prosentin alennuksella.


Näin menee reilu viisikymppisen elämä: Äyskäisempä mitä tahansa. Kuiskitaan. Että sillä on ne. Siis vaihdevuodet.

Mutta hemmetti kun vielä ei ole kohta 53-vuotiaanakaan. Eikä mitkään merkit viittaa siihen. Melkein toivon niitä vaihdevuosia. Kun kaikki olettavat. Että minulla on ne.


Toisaalta aika monet tietävät, että olen kova sanomaan. Yhtä sun toista.

Olen nainen parhaassa iässä. Siis omasta mielestäni. Olen vihdoinkin täysi oma itseni. En kumartele ketään. Enkä mairittele ja mielistele ketään.

Ja äijät! Tänäkin vuonna on käynyt niin, että kaksi eri kertaa pari äijää on lähtenyt seuraamaan minua ruokakaupasta. Sanon äijä. Koska minuakin voi vapaasti sanoa akaksi, muijaksi, ämmäksi.


Sitten he ovat auton tykönä kysyneet jotenkin näin: "Oletko vapaa? Olet viehättävä nainen." Toinen seuraamistapaus sattui toissa viikolla. Ugh!

Minä olen ihan pirullisen tietoisesti hermostunut ja ladellut miehelle jotensakin näin: "En ole vapaa ilmaston muutoksesta, maan kestokyvystä, muovi pitäisi kieltää, ihmisten pitäisi vähentää naudanlihan syömistä tai ruveta kokonaan kasvissyöjiksi, kaikki jäte pitäisi kierrättää...En ole vapaa ekologisesta ahdistuksesta.!!Enkä etenkään rakkaasta miehestäni!!!"


Tässä vaihessa äijän ilme yleensä lerpahtaa. Mutta toinen ilkesi sanoa minulle jotakin, että oletpa topakka nainen, sinut kun saisi. Raivoni oli suunnaton. Olisi oikeasti tehnyt mieli lyödä sitä äijää turpiin.


Nyt tunnustan nolon ja vähän häpeällisen asian. Olen alkanut katsella itseäni nuorempia miehiä. Siis vain katsella. En ole rahtuakaan puuma. Minulle se on lähinnä esteettinen (kauneudentajuun liittyvä) kokemus.


Ja miksi miehet saavat sitten vapaasti katsella nuoria naisia? Eikä se heillä yleensä katseluun jää. Vokotellaan ja yritetään tehdä vaikutus. Miesten motiivit katsella itseään huomattavasti nuorempia naista ovat seksuaaliset. Olen melko varma tästä. Nainen voi saada pelkästään vain iloa vetreän nuoren miehen katselemisesta. Thats it.

Onko sinua vokotelleet epämiellyttävät miehet?

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!



6 kommenttia:

  1. Ompas jännän näköinen takki, tollainen ei olekkaan vastaan tullut mutta sinulle taitaakin sopia kaikki mitä päällesi laitat. Kyllähän se tuo 50v rajapylväs taitaa hieman muuttaa katsantokantaa monissa asioissa. Kyl ne vaihdevuodet sieltä varmaan saapuu aikanaan kun se ei olekkaan pelkästään kehon muuttumista vaan ainakin itselläni mielialat ja jotenki aloin tulla omaksi itsekseni. Tuo on kans vähän huvittavaa kun alkaa kiinnostua miesvartalosta huh huh sentään, mutta kai se liittyy siihen kuuluisaan viidenkympin villitykseen, huomasin että itselle taisi käydä samoin ja kyllä se miesvartalo miellyttää vieläkin hih hih. Onneksi on omasta takaa katseltavaa ette tarvii hirveesti vilkuilla "vieraisiin pöytiin". Eipähän tää hassumpaa ole tää kuuskymppisenkään elämä, luulen että sinunkin asenteellasi olet samaa mieltä kymmenen vuoden päästä. Itse olen onnekas kun ei ole mitään kivuliasta sairautta tällä hetkellä kun monet ikäiseni kärsivät jos jonkin laisista kolotuksista. Mukavaa perjantaita Marja :-)

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Pihakeiju, kommentistasi. Hyvä muistutus tuo viidenkympin villitys. Mutta minulle nuorempien miesten katseleminen jää siihen katselemiseen. En ole puuma sorttia. Tuo takki on värikäs, kun en vain voi olla tykkäämättä värikkäistä vaatteista. Minä olen jotensakin varma, että minulla etenkin mielialat tulee olemaan yhtä vuoristorataa vaihdevuosien aikana.Käy jo valmiiksi sääliksi miestä. Kiva että sinulla ei ole kolotuksia ja kipuja. Kuten sanoit: monilla kuusikymppisillä on. Kivaa perjantaita sinulle!

    VastaaPoista
  3. Marja oot super ja hei ne vaihdevuodet ehtii tulla vielä, nauti naiseudesta vaan ihan vapaasti.

    Muiskuja ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiia, kommentistasi. Juu, olen super naispuolinen kyrmöttäjä, Mielensä pahoittaja. Naiseudesta kyllä nautin syvästi sekä pinnallisesti. Tulkoon ne vaihdevuodet milloin tulkoon. Eikä silloinkaan naisellisuus häviä vaan saa uusia sävyjä. Ja mistä sitä tietää, että vaikkapa kuusikymppisenä muutun ihka aidoksi puumaksi. Vaikka ajatus ei tällä hetkellä miellytäkään. Mitä me loppujen lopuksi tiedämme tulevaisuudesta? Leppoisaa perjantai iltaa sinulle!

      Poista
  4. Persoonallinen takki pukee sinua.
    On hienoa, että koet olevasi juuri nyt parhaassa iässä.
    Niin nuo äijätkin, joista kerroit, sinut näkevät. Olisipa saanut olla kuulemassa, kun vastasit heille.
    Haittaako se, jos joku kuvittelee temperamenttiasi vaihdevuosiksi?
    Olet minun mielestäni paremminkin Naispaholainen (kaikella rakkaudella) kuin Mielensäpahoittaja.
    Mahtavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti, kommentistasi. En ole enää yleensä tähän aikaan valveilla. Olen jo illan kahden tunnin kirjan lukemisen päättänyt. Mutta kun rakas lapsi, tytär Riikasta opiskelemasta, tulee kotiin viikonloppulomalle klo 22.35, olen aivan tohkeissani. Äijät osaavat olla todella vastenmielisiä itsevarmuudessaan. Joku roti pitää olla ja motkottaa - tai puoliksi huutaa - heille asiansa. Voi miten kiva, että olisin Naispaholainen. Ehkäpä vähän sinne päin. Mutta varmaa on se, ettei omituiset äijät silmilleni hypi. Joku itsekunnioitus naisella pitää olla! Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!