perjantai 2. maaliskuuta 2018

Päivän vaatteet ja pieniä ajatuksia

                      Tyttären ehdotus tai oikeastaan käsky:"Nyt otetaan Hesari kuvausrekvisiitaksi. Kun sä
               sitä niin paljon luet."

Lomalaiskuus ja -hervottomuus iski minuun täysillä talvilomaviikolla. Olisin voinut lukea enemmän tietokirjoja. Mutta luiskahdin romaanien kiehtoviin maailmoihin muun muassa Auster 4321, Ehrightonin kaksi romaania Uhohdettu valssi ja Valvojaiset. Mainioita ja inspiroivia kirjoja kaikki. Panivat akan taas vähän miettimään sisältöä ja kirjoittamistyyliä.



Myös siksi että kirjoitan tällä hetkellä romaani käsikirjoitusta. Aina kun saan aikani riivityksi työstä, harrastuksista ja blogista. En uhraa sille uniaikaani. Minun on nukuttava 7-9 tuntia. Ollakseni jotensakin toimintakykyinen. Siis lähinnä viikonloppuisin. Ouh ja nouh. Haluaisin kirjoittaa sitä eteenpäin niin kovasti! Olen kirjoittanut jo kaksi romaani käsikirjoitusta. Toinen sai suopean kohtelun. Mutta ei siitä loppujen lopuksi kustannussopimusta syntynyt. Tämä nykyinen käsikirjoitus vaan tuntuu niin oikealta.








Lomalla voi aivan hyvin välillä vain olla tietämättä ja sukeltaa mielikuvitukseen.Romaanien maailmaan. Tunnelmiin. Tunteisiin. Vaikutelmiin. Romaanin pienoismaailmaan. Ja helkutti - olihan se loma - miksi en olisi nauttinut?



Akan kutale levittäytyi taas valokuvattavaksi. Jännittämään. Tytär tapansa mukaan kuvasi rutitiukkojen ohjeiden mukaan. Välillä onnistui. Välillä ei. Mekko on pakkaseen sopiva neulemekko. Kun panee kahdet sukkahousut päällekkäin. Merkiltään Khujo. Aika monta vuotta sitten ostettu. Pidän sitä silloin ja tällöin talvella.En ole kovin tykästynyt siihen, koska se on löysä ja telttamainen. 





Nautin pitkistä lenkeistä. Paitsi en tiistain, keskiviikon ja torstain kylmyydestä. Olin isäntä talossa, koska mies meni viikon kestävälle työkeikalle. Mutta ei se loppujen lopuksi minun työmäärään vaikuttanut. Paitsi pari kertaa  aamuyöstä oli lähdettävä hakemaan halkoja ja sytytettävä uunit, kun oli niin hemmetin kylmä.En ollut mieheni tapaan varannut halkoja yöksi sisälle. Huolettamuutta kai. "Kyllä kaikki järjestyy"-ajattelua. Minulle välillä niin ominaista. Tästä huseraamisesta unikin karkasi.



Keikuttiin tytön kanssa Mikkelissä ja Heinolassa shoppailemassa. En tiedä, mikä minuun on mennyt - toivottavasti ei mikään vakava sairaus - mutta en oikein osaa shoppailla tällä hetkellä. Olenko tullut nirppanokaksi vai järkiini? Siinä vasta visainen ja tärkeä kysymys. Noh, ei sentään mikään tärkeä globaali ongelma. Vaan silkkaa naisen ailahtelevaisuutta.










Erittäin hyvää  perjantaita ja mukavaa viikonloppua kaikille! Juhlitaan vaikka sitä, että on jo maaliskuu!

Lähteet:omat, kuvat omat

6 kommenttia:

  1. Sulla on upeat sääret! Oma yksi mieleenpainuvin lomaviikko on, kun luin vaan koko viikon fantasiaromaani sarjaa, Robin Hobb, joka on kirjoitettu niin sielukkaasti ja ihmisen mielen sisällä, että moni hyväkin kirjailja kalpenee ja kuuntelin kelttiläistä musaa. Oli ihanaa mennä kirjasarjan imuun totaalisesti.

    Kivaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kommentistasi Tiia. Minusta minulla on ihan tavalliset sääret.Lomaviikkosi oli varmasti todella ihana. Vain lukemista. Taivas.

      Poista
  2. Kivoja kuvia nuo Hesarin lukuhetket. Niistä näkyy tunnelma.
    Menestystä romaanin kirjoittamiseen! Se on niin paljon vaativampi urakka kuin nämä blogipostaukset ... siitä ei saa välitöntä tyydytystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kommentistasi, Eeva. Hei, minusta tuntuu, että olen aiemminkin kirtjoittaut kommentin sinulle tästä aiheesta.Jos en ole. Kiitos tempit romaanin kirjottamiseen.

      Poista
  3. Onpa sinulla kauniit sääret. Pääsevät hyvin oikeuksiinsa päivän asussa. Hyvä idea tyttäreltä ottaa kuvia "oikeista" tilanteista. Onnea kirjoittamiseen! Olet luova: Maalaat, kirjoitat runoja ja nyt tämä paljastus. Hyvää viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
  4. Kiitos, Kirsti,kommentistasi.Sääristä en niinkää tiedä. On tulenpalava halu kirjoittaa proosaa. Tietyt jutu etsivät purkaantumistaan. Mutta käsis saattaa tyssätä ajan kurimukseen.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!