Mikä pilasi ystävyyteni?

Nykyisin tämä uusi Bloggeri toimii hyvin. Aluksi sen kanssa oli paljon vaikeuksia ja tehtävää. Hyvä näin. Nyt aiheeseen. Minulla on jo melko pitkän elämäni aikana loppunut kaksi ystävyyttä riitaisissa tunnelmissa.  Toinen monta vuotta sitten hyvä ystävä, johon tutustuin töissä. Viihdyimme toistemme seurassa niin hyvin, että työkaveruus syveni ystävyydeksi.

Mutta ajan myötä ystävyys muuttui, mikä johtui lähinnä siitä, että ystävälläni alkoi suhde naimisissa olevan miehen kanssa. Tätä jännitettä hän alkoi purkaa minuun. Vaikka näimme töissä, hän soitti minulle töiden jälkeen tuntien puheluja. Minulla oli pienet lapset ja kotityöt, eikä minulla olisi ollut aikaa pitkiin puheluihin, mutta tämä ei tullut ystävälleni mieleenkään. Välillä hän saattoi piikitellä minua alistetuksi vaimoraukaksi räkänokka lapsien kanssa. Hän inhosi pieniä lapsia.

Loppujen lopuksi suoraan sanottuna hän vuodatti kaiken paskan minun päälleni. Ystävyys oli yksisuuntaista. Olisin halunnut puhua myös omista iloistani ja murheistani. Mutta se ei käynyt päinsä. Näin jatkui melkein puoli vuotta. Kuuntelin, kuuntelin, kommentoin, lohdutin. Tilanne ei näyttänyt muuttuvan.

Eräänä iltana puhelimessa sitten sanoin hänelle, että minusta tuntuu, että ystävyytemme alkaa olla minulle raskasta. Ja niin ei saisi olla ystävyyssuhteessa, mutta hän ei kunnolla kuunnellut tätäkään. Hän ei ikinä kysynyt minulta, mitä minulle kuuluu. "Ystävyys" kuitenkin jatkui. Noin vuoden päästä sanoin hänelle suoraan, että en halua enää jatkaa ystävyyssuhdettamme. Sain kauhean paskan vyöryn niskaani. Hän haukkui minua tunnekylmäksi idiootiksi, päivitteli, miten oli viitsinytkään tuhlata aikaa minuun, olin huonoa sitä sun tätä... Niin ystävyys loppui.

Ystävyyteen voi tulla säröjä ajan mittaan. Ystävä voi etääntyä tai käyttäytyä kummallisesti, ja luottamus alkaa horjua. Hän voi sulkea korvansa täysin toisen asioilta. Jopa piikitellä ja arvostella toista. Hän saattaa kaataa murheensa täysin toisen niskaan. Valitusryöppy jatkuu ja jatkuu.

Pahantuulisena hän saattaa olla ivallinen ja vihjaileva toisen persoonallisuudesta. Muuttunut käytös ei aina liity moitteiden kohteeseen. Taustalla voi olla monta erilaista asiaa. Etenkin jos kyse on pitkästä ystävyyssuhteesta, kannattaa selvittää käytöksen taustaa ennen kuin loukkaantuu.

Ihminen voi muuttua ajan myötä, eivätkä ystävätkään pysy vuodesta toiseen samanlaisina. Ystävä saattaa olla kuormittavassa elämäntilanteessa ja purkaa turhautumistaan luotettavana pitämälleen ihmiselle. Joskus ystävän tuen tarve kasvaa niin suureksi, ettei siihen pysty enää vastaamaan. Tai ilkeily aiheuttaa kohtuutonta mielipahaa.

Moittiminen ja arvostelu eivät kuulu mihinkään ihmissuhteeseen, eivät sen enempää ystävyys- kuin perhesuhteisiin tai työkavereiden väleihin. Kaikki piikittely ja vähättely ovat henkistä väkivaltaa. Ihminen on fyysisesti ja henkisesti koskematon, oli ihmissuhde minkälainen hyvänsä.

Joskus ystävä voi muuttua hätävaraksi, johon puretaan pahaa oloa ja kiukkua. Osa ystävistä putoaa pois elämän varrella, mutta se on aivan luonnollista.

Joskus tapahtuu myös niin, että kun vanhat koulukaverit tapaavat 40 vuoden jälkeen, tuntuu kuin ystävyys jatkuisi siitä, mihin jäätiin. Aivan kuin vuosikymmeniä ei olisi välissä.

Ystävyyden katkeaminen on aina menetys, ja menetyksiin liittyy surua. Ihminen saattaa myös punnita sitä, kelpaako hän tulevaisuudessa, jos nyt ei kelvannut. Ystävyyden päättymisessä on paljon läpikäytävää.

Joskus päädytään siihen, että ystävyyssuhde on parempi katkaista. Tähän ollaan menossa, jos ystävyyttä alkaa varjostaa henkisen väkivallan piirteet tai luottamuksen pettäminen.

Uusia ystävyyssuhteita voi luoda myös varttuneemmalla iällä. Uuden ystävyyssuhteen luomiseen liittyy myös riskejä. Toinen ei saata olla halukas syventämään tuttavuutta ystävyydeksi saakka. Ystävyydessä voi saada samanlaiset pakit kuin parisuhteen luomisessa. Silloin joutuu kohtaamaan pettymyksen ja surun.

Lähteet: Voi hyvin 8/2020, kuvat omat