Miksi luen paperikirjoja?

Minun on luettava ainakin kolme tuntia kaunokirjallisuutta päivässä. Sukeltaa muihin maailmoihin; mielenkiitoisiin, hyviin, kauniisiin, pahoihin, rumiin. Koko elämän kirjoon. Kun luen olen täysin rentoutunut, ehkä siksi, että lukeminen on ollut minulle jo lapsesta asti suuri nautinto. Ja se on niin yksinkertaista, kirja käteen ja lukemaan, mieluiten makuuasennossa. Reaalimaailma pyyhkiytyy pois, ja olen aivan muissa maailmoissa.

Lukeminen:

Palauttaa rennosti

Lukeminen on tehokas apu palautua päivän kiireistä. Se vaikuttaa samalla tavalla kuin esimerkiksi kevyt liikunta: pulssi ja verenpaine laskevat, lihasjännitys vähenee ja hengitys hidastuu ja syvenee.

Moni unettomuudesta kärsivä on löytänyt helpotusta kirjoista. Syventyminen tarinaan saa unohtamaan nukahtamiseen liittyvän ahdistuksen.

Kasvattaa sanavarastoa

Sanavarasto kasvaa koko elämän ajan taaperosta vanhukseen. Uusia sanoja poimitaan jo aikaisempien päälle medioista, kirjoista ja keskustelukumppaneilta. Kirjojen etu esimerkiksi nettiin tai televisioon verrattuna on omatahtisuus: lukiessa voi pysähtyä miettimään uusia sanoja ja niiden merkitystä. Vasta sitten kun sanan ymmärtää, sitä osaa käyttää omassa puheessaan.

Kirjojen lukeminen lisää sanavarastoa tehokkaasti. Tutkimusten mukaan kirjoja lukevien murrosikäisten sanavarastossa on keskimäärin 70 000 sanaa. Samanikäiset nuoret, jotka eivät lue kirjoja, hallitsevat vain 15 000 sanaa.

Treenaa muistia

Hyvin vanhaksi eläneitä ihmisiä tutkittaessa on huomattu, että suuri osa vireässä henkisessä kunnossa olevista vanhuksista on ahkeria lukijoita.

Paljon lukeminen aktivoi muistitoimintoja, kun kirjan juonen edetessä on muistettava myös aikaisemmat henkilöt ja tapahtumat.

Vahvistaa empatiakykyä

Kirjan henkilöiden kohtaloihin eläytyminen on taito, joka voi siirtyä myös elävään elämään. Aivotutkimus on osoittanut, että kirjan henkilöhahmoja kohtaan koettu myötätunto aktivoi samoja aivoalueita kuin vastaavassa todellisessa tilanteessa.

Yllättäen lukeminen opettaa myös tulkitsemaan toisten ilmeitä. Käyttäytymistutkijat ovat havainneet, että paljon lukeva huomaa pienetkin muutokset keskustelukumppanin ilmeissä, eleissä ja äänensävyissä.

 


Lähteet: 

Lähteet:Yhteishyvä 4/20, kuvat Pixabay