Kiireen tunteesta voi päästä eroon

Näin väittää psykoterapeutti Tarja Nummelin. Hän sanoo:"Kiireen tunne syntyy siitä, että ihminen kokee, ettei ehdi tehdä asioita määrätyssä ajassa. Tilanne voi olla todellinen ja liittyä esimerkiksi työhön, mutta se voi olla myös mielikuvissa luotu kiireen tunne."

Ihminen voi myös asettaa itselleen ylimitoitettuja vaatimuksia. Tällöin hän hakee hyväksytyksi tulemisen tunnetta suorituksilla. Jos tämä malli on omaksuttu jo lapsuudessa, siitä on tullut osa persoonaa.

Varhaiset kehityskokemukset vaikuttavat stressinsäätelytaitoihin. Jos lapsena esimerkiksi voimakkaat tunteet eivät ole olleet sallittuja, lapsi oppii tukahduttamaan ne. Aikuisena sama ihminen voi piilottaa tunteensa kiireeseen.

Kiire voi olla merkki pitkäkestoisesta stressistä, joka on synnyttänyt ahdistus-, masennus- ja uupumusoireita, jotka taas ylläpitävät sisäistä vaatimusta. Tällöin ihminen on hyvin väsynyt, mutta vaatii itseltään samoja asioita kuin ollessaan hyvissä voimissa.

Pitkäaikainen sressi syö mielen kimmoisuutta. Tämän seurauksena on psyykkisiä ja fyysisiä oireita, esimerkiksi unettomuutta, ahdistusta, keskittymisvaikeuksia ja verenpaineen nousua.

Jossakin vaiheessa tilanne kriisiytyy ja on pakko pysähtyä, mutta siihen voi mennä jopa vuosikymmeniä, sillä tottumus on selviytymismekanismimme.

Miten siis päästä liiasta kiireestä?

Kiireen syiden kartoittaminen lähtee tunteiden tunnistamisesta, käsittelystä, nimeämisestä. Mitkä tunteet aiheuttavat kiirettä? Kun tunnistaa nämä tunteet, saa tietää, mitä tarvitsee. Jos tuntee itsensä väsyneeksi, lepo on tarpeen. Silloin tavoitteita pitää höllentää.

Kannattaa etsiä sopiva rentoutumiskeino. Se voi olla mikä tahansa hengitysharjoituksista saunomiseen. Riittävä yöuni, terveellinen ravinto, liikunta, ihmissuhteitten vaaliminen, rentouttavat harrastukset ja vapaa-aika auttavat pitkäkestoisen hyvän olon tunteen saavuttamista. Kannattaa huolehtia, että aikaa jää myös pelkälle olemiselle.

Lisäksi olisi hyvä tehdä arkea helpottavia järjestelyjä. Myös somen käyttötottumisten arviointi on tärkeää. Jatkuva viestivalppaus kuluttaa ihmistä ja häiritsee keskittymistä ja rentoutumista.

Huonosta olosta kannattaa kertoa. Jos puhuminen on vaikeaa, voi kirjoittaa päiväkirjaa. Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia. Se voi saada alitajunnan avautumaan ja työstämään asioita.

Pienet hiljaisuuden hetket päivällä auttavat aivoja palautumaan. Omia elämänarvoja ja ajankäyttöä on hyvä tarkastella aika ajoin. Pystynkö antamaan aikaa asioille, joista nautin?

Elämään liittyy keskeneräisyys, ja tekemättömien töiden lista on loputon. On hyvin tärkeää, että löytää sellaisen suhteen itseen ja elämään, että oppii sietämään keskeneräisyyttä. Se on tärkeä osa stressinhallintaa, tunnetaitoja ja sitä voi kehittää läpi elämän.

Tämä postaus on kirjoitettu uudella bloggerohjelmalla, enkä voinut kerrassaan mitään tekstikoon muuttumisille. Mutta kyllä tämä tästä vähitellen opitaan.

Lähteet: Helsingin Sanomat 19.9.2020, kuvat omat