Huijaus ruokakaupassa

 

Laillistettu ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia julkaisi vastikään kirjan Suuri ravintohuijaus. Ja meitä kyllä huijataan mielikuvamarkkinoinnilla.

Täysviljainen tuote tai trendikäs kauratuote voi sisältää todellisuudessa hyvin vähän kuituja. Pitsaraastepussissa voi olla enemmän juuston kaltaista kasvirasvavalmistetta kuin raastettua juustoa.

Esimerkiksi tuotteen nimeen ujutettu "täysjyvävilja" tai lupaus "pitkäkestoisesta energiasta" voi saada helposti päättelemään, että kyseessä on terveellinen, kuitupitoinen tuote. Eli hyvä valinta, vaikka tuotteen ravintosisältö puhuisi toista totuutta.

Makeanhimo johtuu heikosta itsekurista. Vähärasvaiset tuotteet laihduttavat. Rasvoja kannattaa vältellä.Esimerkiksi tällaisia uskomuksia Saarnia korjaa työssään ravintoterapeuttina. Nykyisin ravitsemustiedon tulva on niin valtava, että tavallisen ihmisen on vaikea erottaa luotettavaa tietoa.

Suomalaiseet ostavat Saarnian mukaan ruokia, jotka lupaavat energiaa ja hyvinvointia.

Esimerkiksi vähäkalorisuuden ihannointi ei ole varmin tie onnistumiseen painonhallinnassa. Kalorimäärää tärkeämpi on, että ruoassa on runsaasti kuituja ja sopivasti proteiinia. Ne tuovat kylläisyyden tunteen ja auttavat pitämään verensokeria tasaisena.

                 

Monet vähäkalorisiksi mainostetut tuotteet pitävät nälkää poissa vain hetken ja voivat samalla tehdä syömisen hallinnasta vaikeaa.

Mitä tuotepaketin kyljestä olisi olennaista ymmärtää?

Ensiksi kannattaa katsoa ainesosanluettelon pituutta. Ja niitä raaka-aineita, joita tuotteessa on käytetty, esimerkiksi täysjyväkauraa, kasvirasvaa ja e-alkuisia lisäaineita.

Mitä lyhyempi lista on sitä terveellisempää ruoka on. Jos on kiire, kannattaa katsoa edes listan pituus. Ensimmäisenä listassa olevaa ainesosaa on tuotteessa eniten, viimeisenä mainittua vähiten.

Esimerkiksi liha, kala, marjat ja pähkinät koostuvat yhdestä ainesosasta. Maustettu, värjätty ja pakattu elintarvike voi sisältää kymmeniä raaka-aineita. Saarnian mukaan huijatuksi tuleminen on sitä suurempi, mitä useampia ainesosia elintarvike sisältää.

Saarnia sanoo: "Jos luettelo on pitkä tai se sisältää epäselviä ainesosia, käyttäisin ruokatuotetta vain satunnaisesti jos silloinkaan. Mitä enemmän ostaa sellaista ruokaa, jonka ainesosaluettelo on lyhyt, sitä terveellisemmin lähes poikkeuksesta syö."

Kiireinen voisi jo ainesosaluettelon pituuden perusteella ostaa tuotteen, mutta ehtivämpi katsoo vielä ravintoarvot. Tässä testataan monen kärsivällisyys, ravintotietous ja lähinäkö. Pakkausmerkinnät ovat usein sekavia ja liian pienellä kirjoitettuja.

Kuitupitoisuuden tajuaminen on usein ihmisille herätys. Muun muassa makeanhimo vähenee huomattavasti, kun ruokavaliossa on runsaasti kuituja. Kuidut auttavat myös suolistoa toimimaan hyvin.

Esimerkiksi välipalapatukoita saatetaan usein mainostaa "antavan pitkäkestoista energiaa". Tuote saattaa kuitenkin sisltää vain 0,5-1 grammaa kuitua per annos, mikä on erittäin vähän, eikä pidä nälkää poissa tai vireystilaa hyvänä kovinkaan kauan.

Leivän, myslin ja puuron kaltaisten aamiais- ja välipalatuotteitten kuitupitoisuus on hyvä, jos kuitua on noin 10 grammaa sadassa grammassa. Samoin 10 grammaa proteiinia sadassa grammassa on jo hyvä määrä. Proteiinikin auttaa pitämään verensokerin tasaisena. Lisäksi kannattaa katsoa, että tyydyttyneen rasvan osuus on maksimissaan noin kolmannes rasvan kokonaismäärästä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 17.9.2020, kuvat omat