Positiivisuus auttaa kohtaamaan haasteita ja ottamaan riskejä. Liiallinen positiivisuus voi johtaa negatiivisten tunteiden kieltämiseen eli toksiseen positiivisuuteen.
Yltiöpositiivinen ihminen ei osaa pysähtyä ongelmien ääreen vaan kieltää ne. Hän on hyvä keksimään, miten asioista pääsee yli - ei miten niihin voisi paneutua ja ehkä oppia jotakin.
Kyllähän elämän vaikeissa paikoissa tsemppihenki on paikallaan. Optimisti voi selvitä elämän vaikeista tilanteista paremmin kuin pessimisti, koska optimisti uskoo, että asiat lopulta järjestyvät.
Joskus jopa yltiöpositiivisuus kannattaa, ilman sitä emme välttämättä uskaltaisi kohdata haasteita ja ottaa riskejä. Ongelmia saattaa syntyä kuitenkin siinä vaiheessa, kun ihminen ei huomaa elämäänsä ilmautuvia negatiivisia tunteita ja asioita vaan kääntää ne väkisin positiivisiksi.
Jos käytämme puolustusmekanismeja liikaa ja kiellämme realiteetit, emme käy läpi tärkeää kehitystehtävää itsemme kanssa vaan ohitamme kaiken työn, joka henkisellä puolella pitäisi tehdä. Tunteet kertovat meille itsestämme kokonaisuutena. Tutkimusten mukaan ihmisen päivän aikana kokemista tunteista 20-50 prosenttia on kielteisiä. Jos ne ohitetaan, menetetään paljon informaatiota itsestä.
Syitä toksiselle positiivisuudelle on monia. Osalle se kumpuaa lapsuudesta: jos pettymykset on opetettu lakaisemaan maton alle, kuinka niitä osaisi kohdata aikuisenakaan?
Myös sosiaalinen media saattaa vaikuttaa. Kun Instagram-virtaa hallitsee yltiöpositiivisuus, vastaavan elämänasenteen voi omaksua huomaamatta itselleenkin.
Toksisesti positiivisen ihmisen käytös heijastuu elämän jokaiselle osa-alueelle, myös ihmissuhteisiin. Toksisesti positiivinen ihminen saattaa sanoa avioeroa läpi käyvälle ystävälle, että kyllä kaikki taas parin kuukauden jälkeen on hyvin. Vaikeuksien kanssa kamppailevasta ystävästä saattaa tällöin tuntua, että ystävä ei ota häntä tosissaan. Ystävälle pitää antaa lupa myös negatiivisiin tunteisiin. Vaikeassa tilanteessa voi vaikka sanoa, että olen tässä ja kuuntelen.
Työelämässä toksinen positiivisuus voi pahimmillaan edesauttaa työuupumuksen syntymistä. Jos ihminen ei osaa arvioida voimavarojaan realistisesti, käy helposti niin, että hän yliarvioi ne ja tekee enemmän, mihin voimavarat riittävät.
Ystävät saattavat ottaa etäisyyttä yltiöpositiiviseen ihmiseen, sillä he kokevat, että hän ei ole keskusteluissa aidosti läsnä. Usein myös parisuhteet toistavat samanlaista kaavaa, sillä tyypillistä on, että suhteen ongelmia ei huomaa ennen kuin on liian myöhäistä.
Lähteet: Helsingin Sanomat 29.10.2020, kuvat omat
Positiivisuudessa sinänsä ei mitään pahaa ole, mutta kyllä sellainen yltiöpositiivisuus välillä kyllästyttää kun seurailen joitain plogeja ja instan tilejä. Kaikilla on ongelmia,murheita ja ei aina jokainen päivä ole niin mukava. Minulla on ig tili myöskin ja laittelen paljon esim.kukista ja maisemista kuvia, minun työni luonne on kuitenkin sellainen että on halu auttaa,välittää hyvää oloa ja kauniita asioita asiakkailleni,se on jollain lailla kutsumustehtävä. Maailmassa on kuitenkin niin paljon rumia asioita että omalta osaltani haluan jakaa hyvää oloa. Puhun paljon ihmisten kanssa vaikeistakin asioista,en aio väkisin vääntää vaikeita asioita hyviksi,mutta jos elämänkokemukseni,hoitoni ja hoitolan ympäristö antaa jollekulle hyvää mieltä niin silloin koen hieman onnistumisen iloa. Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle Marja toivottaa Hyvän olon Vienolasta Pihakeiju
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Pihakeiju. Sinun työsi kuulostaa mielekkäältä, koska sinulla on halu auttaa ihmisiä kutsumustyönä. Maailmassa on tosiaan paljon rumuutta ja vääryyttä, ja siksi kannattaa nostaa esiin kauneutta ja hyvyyttä. Täälläkin yltiöpositiivisuus kyllästyttää Instagramissa. Yleensä sitten lakkaan seuraamasta jotakin teennäistä ja ylipositiivista sivustoa. Hyvää alkanutta viikkoa sinulle ja Hyvän Olon Vienolalle.
PoistaMielenkiintoinen postaus ja mahtava tuo gradu. <3
VastaaPoistaTaidan olla jotain pessimistin ja optimistin väliltä, jalat maan pinnalla. Mutta kun oikein kovin maahan lyödään, ajattelen kyllä, onhan päivä vielä huomennakin. <3
Mukavaa uutta viikkoa Kirsti Kaija. <3
Kiitos kommentistasi Tiia. Mielenkiintoista että olet pessimistin ja optimistin väliltä. Tai ehkä suurin osa ihmisistä on, vaikka olen kyllä tavannut läpeensä kielteisiä valittajiakin sekä ruusunpunaisten lasien läpi katsovia yltiöpositiivisia ihmisiä. Kivaa viikkoa myös sinulle.
VastaaPoistaIhania syksyn värejä upeissa kuvissasi.
VastaaPoistaMitä kerroit gradusi tekemisestä, välittää minulle kuvan sellaisesta naisesta, jollaiseksi olen sinut kuvitellut.
Olen sen verran vastarannan räkäkiiski, että inhoan kaikenlaista pakkoa, myös pakkopositiivisuutta.
Minusta löytyy sekä negatiivisuutta, että positiivisuutta. Ehkäpä meistä kaikista.
Mukavaa uutta viikoa Marja!
Kiitos kommentistasi Kirsti. Ehkäpä gradun tekemistyyli kertoo jotakin minusta. Täällä on sama, että melkein inhoan pakkopositiivisuutta ja tsemppilauseita. Ne jotenkin kumisevat tyhjyyttä tai pinnallisuutta. Varmasti kaikista ihmisistä löytyy sekä negatiivisuutta, että positiivisuutta, mutta ei yltiöpositiivisuutta.
VastaaPoistaMoi Marja
VastaaPoistaNiin,välillä ollaan hyvinkin idealisteja,yltiöpäisiä heittäytyjiä ja kohta taas ei,,,elämä ei tosiaan ole joko tai,eikä ihmisen mieli,kaikenlaista sopii ihmisen elämään.Minä en tiedä kumpaan kuulun,no en ainakaan pessimisti ole,sen tiedän,mutta koska olen tunneihminen,idealisti ja tyypillinen erityisherkkä,niin laidasta laitaan mennään.Valoisuus usein kyllä voittaa synkeyden aika pian.
Kerroit tuosta gradun kirjoittamisesta,nopeasti ja täydellä varmuudella.Minäkään en epäröi,extempore vaan tuumasta toimeen yleensä teen kaiken,usein täysin varmana onnistumisesta.....no,tämä meni vähän eri aiheeseen,,mutta oisko niin,että kun tekee sisäisellä palolla jotain,ni ei siinä mieti,ei ehdi miettimään,onnistuuko tuo tai tää....ei siinä ole kyse yltiöpositiivisuudesta ees kun vaan innolla johonkin ryhtyy,,jo se ryhtyminen on sitä jotain,,säihkyvää,sinänsä jo se
♡
Kiitos kommentistasi Tuula. Tunnistan itsessäni noita piirteitä, joista kirjoitit. Idealisti olen melkein täysin, tuntemattomaan heittäytyjä. Upeaa, että sinulla on nimen omaan tuo sisäinen palo, innostuneisuus, suuri motivaatio tehdä jotakin! Ymmärrän, ettet ajattele, että innolla ryhtyminen olisi toksista positiivisuutta, yltiösosiaalisuutta. Minäkin olen erityisherkkä ja se syventää elämää toisaalta välillä se tuntuu taakalta.
VastaaPoista